Army Ball

Tänään USAn armeija täyttää 240 vuotta. Joka vuosi armeijan synttäreitä juhlitaan tanssiaisilla. Tukikohdassa ne järjestettiin perjantai-iltana.

Seremoniassa käytetyt M16-aseet olivat painavia, ihan tyhjinäkin!

Joulutanssiaiset olivat paljon rennommat, ainoa virallinen osuus taisi olla tyyliin Kenraalin puhe. Nämä tanssiaiset oli virallisemmat, ja myös Color Guard, eli "Lipunkantajat", oli osa seremoniaa. Color Guard oli mulle jo jonkinverran tuttu Kenraalinvaihto-seremoniasta.

B on ollut ajoittain mukana Color Guardissa (oli esim Kenraalinvaihto-seremoniassa), ja niin hänet määrättiin tanssiaisiinkin. Hän sai vielä erikoistehtävän, porukan vahvimpana, eli hän joutui pitämään painavaa lippua Streamers Ceremonyn aikana, jossa muistettiin kaikkia USAn käymiä sotia.

Millan kanssa

Ilta alkoi drinksuilla tukikohdan baarissa, josta siirryttiin sitten alakertaan. Ensin käteltiin Kenraali vaimoineen (joka edelleen muisti mut, Octoberfestissä pyysin häneltä uima-altaan avaamista klo 22.00 jälkeen, kuten se ennen oli, ja sanoi ettei aio edelleenkään avata allasta!) sekä USAn suurlähettiläs vaimoineen.

Sitten siirryttiin pöytiin. Virallinen osuus kesti ehkä reilun tunnin. Sinä aikana mm laulettiin USAn kansallislaulu, rukoiltiin, muistettiin sodassa kaatuneita, nostettiin maljoja, oli Streamers Ceremony ja kakku leikattiin.

Kaatuneiden muistopöytä. Jokaisella esineellä ja värillä on tarkoitus. Täältä löytyy lisää tietoa.

Kenraali ja Color Guard

Streamers Ceremony - Yhteensä 14 sotilasta kävi laittamassa nauhat lippuun, yksi jokaista sotaa kohden. Sodista myös kerrottiin pätkä, ja näytettiin kuvia.

Kakun leikkuu miekalla

Sen jälkeen oli vuorossa ruokailu, jonka jälkeen oli vielä Suurlähettilään puhe, Armeija-laulun laulu ja Color Guard poistui lippuineen paikalta.

Merijalkaväen sotilaat (Marines) palvelevat suurlähetystössä, joten heitä ei pahemmin tukikohdassa näe. Tämä oli tullut Suurlähettilään kanssa

Lopuksi oli vielä tanssia DJ:n tahdissa yläkerrassa. Ilta oli ihan mukava, seremoniat mielenkiintoisia, mutta viihdyin kyllä paremmin rennommissa joulutanssiaisissa. Mutta, tulipahan nämäkin koettua.

Lopuksi pari huonohkolaatuista videota, istuin kaukana ja zoomi oli maksissa.

Streamers Ceremony alkaa

Kakun leikkuu

Loman tarpeessa

Yksi syy, miksi täällä on pitkät lomat (n 8 viikkoa vuodessa) on se, että täällä ei (länsimaalainen) pärjää ilman säännöllistä kosketusta normaaliin elämään. Toki viikonloput tukikohdassa auttaa, mutta ei se silti ole sama asia.

Pekoni-clubsandwich ja valkoviiniä, hyvä aloitus viikonlopulle!

Mä olin Suomessa joulukuussa, sen jälkeen huhtikuussa Bahrainissa Formuloissa. Eli, yli 5kk aikana olen poistunut maasta vain neljäksi päiväksi. Ja seuraavaksi poistun vasta elokuussa, kun menen Suomeen lomalle. 

Menossa läksiäisiin. Nyt on taas se aika vuodesta kuin suurin osa sotilaista vaihtuu :-(

Mun piti mennä toukokuussa viideksi päiväksi Istanbuliin, mun englantilaisen ystävän Julien kanssa, mutta hän joutui perumaan. Peruin sitten koko loman. 

Dagen efter altaalla...

Yleensä olen lomaillut 3-4 kuukauden välein, ja tuo 4kk on kyllä maksimi. Erinäisistä syistä lomat on jäänyt tänä vuonna vähiin. Oli mulla toki viikon loma maaliskuussa, mutta sen vietin täällä Saudeissa, ja olin myös flunssassa kolme päivää sen loman aikana...

Mutta nyt alkaa hermo olla todella kireällä, kaikki, varsinkin töissä ärsyttää. Vielä pitäisi jaksaa vajaat 2kk. Huoh. 

Auringonlaskun aikaan vielä päivällinen terassilla, ja sitten takaisin todellisuuteen...

Heinäkuussa on toki viikon loma, eli Ramadanin jälkeinen Eid-juhla. Silloin oli myös suunnitteilla käydä Bahrainissa, mutta sekin sitten peruuntui. Pidemmälle en halua tietystä syystä lähteä, mutta pieni viikonloppu-reissu Jeddaan on suunnitteilla. On se sentään jotakin sekin.

Kuvat tukikohdasta viime viikonlopulta 

Kokkailuterapiaa

Mä tykkään ruuanlaitosta, mutta mun pikkukämpässä se ei paljon innosta. Mutta enpä mä siellä paljon oleskelekaan.

B muutti tukikohdassa uuteen kämppään pari kuukautta sitten, ja keittiö on valtava. Siellä on tullut sitten kokkailtua lähes joka viikonloppu.

Tukikohdassa on kaksi ruokakauppaa, pieni kauppa josta saa paikallisia tuotteita ja sitten iso commissary, (jokaisessa USAn tukikohdassa oleva kauppa) jossa kaikki on amerikkalaista ja suurin osa tuotteista (täällä) on pakastettuja. Joten tuon yleensä suurimman osan ruokatarvikkeista mukana.

Kun resepti on desilitroissa ja mitat cupseissa, ja kaksi kokkia säheltää, niin sitten voi pizzapohjasta tulla aivan liian paksu. Mutta onneksi oli ihan hyvää silti!

Nopea ja herkullinen grillijälkkäri: banaanin kuoreen syvä viilto, viiltoon suklaanpalasia ja banaani grilliin kunnes on tumma. Tarjotaan vaniljajäätelön kanssa. Nam!

Leivoin itse sämpylät... No, oli ne ihan syötäviä...

Kievin kanaa

Leipomista en sen sijaan harrasta, en sitten yhtään. Kuten voi ehkä pizzapohjasta ja sämpylöistäkin päätellä... Mutta viime aikoina olen kärsinyt jonkinverran koti-ikävästä ja kun näin kuvan korvapuusteista, tajusin että haluan niitä, joten pakko tehdä itse.

Taikina nousi hyvin kattoterassin oven luona

Kardemummaa mulla ei tietty ollut. Eikä raesokeria. Ja pullasutikin jäi kotiin. Enkä ole leiponut pullaa ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Reseptinkin luin aluksi huolimattomasti ja heitin kaikki aineet kerralla kulhoon. Mutta ihan hyviä niistä taisi jokatapauksessa tulla.

Mun kämppä

Ehkä on taas aika esitellä missä, ja miten asun. Asun siis sairaalan alueella, lähes Riadin keskustassa.

'

Näkymä katolta

Kaupat on lähellä, mutta esim tukikohta ja lentokenttä on 30-45 min päässä, riippuen liikenteestä. Onneksi taksilla ajelu on halpaa. Tukikohtaan maksaa 60 SAR (n 14€), lentokentälle muutaman euron enemmän. Ruokakauppaan, jossa yleensä käyn, kestää n 10 min ja maksaa noin 4,50€.

Sairaalan alueella on jaettua asuntoja, perheasuntoja ja yksiöitä. Sinkkumiehet asuu alueen ulkopuolella, parin km päässä. Miehet saavat myös halutessaan asua muualla, silloin saavat housing allowancen, eli asumislisän palkkaan. Asuminenhan on sairaalan asunnoissa ilmaista kaikille. 

Asun suht uudessa F-kompleksissa, joka valmistui vissiin n 2007.

F-kompleksi taustalla ja ainoa palmu joka näkyy kotimatkan aikana

Asun korkeimmassa, eli kymmenennessä kerroksessa. Mulla on pieni parveke, ja näkymä sairaala-alueelle, pääasissa uuteen ja valtavaan King Abdullah-keskukseen. Toiselta puolelta taloa olisi upeat näkymät keskustaan.

Näkymät mun parvekkeelta

North Toweri ja King Abdullah-keskus auringonlaskun aikaan, kuva yli vuoden vanha, nykyään rakennuksia yhdistää kävelysilta

Mulla on pieni yksiö, muuten ihan ok, mutta keittiö on aivan liian pieni, eikä uuniakaan ole.

Mulla käy mun filippiini-työkaveri (joka on yksi ainoista joihin luotan, teetin hänelle oman avaimen) siivoamassa viikonloppuna muutaman viikon välein, kun itse olen poissa. Kuvat onkin otettu juuri hänen käynnin jälkeen...

Meillä on siis alakerrassa kuntosali ja sisäpihalla on uima-allas. Ihan vieressä on myös paikallinen Kudu-pikaruokapaikka.

Uima-altaalle paistaa tosi huonosti aurinko...

Synttärit

Tällä viikolla olen viettänyt synttäreitä. Tai no, aloitin jo torstaina, jolloin mentiin tyttöporukassa Australian suurlähetystön juhliin. Mutta, olin tosi väsynyt, ja kun kuulin että yksi työkaveri oli tilannut taksin klo 22.30, lähdin kotiin samalla kyydillä.

Rebeccan kanssa ennen juhlia

Perjantaina nukuin pitkästä aikaan pitkään, ja sitten suunnattiin Rebeccan kanssa MCV:n altaalle picnic eväiden kanssa. Siellä ei onneksi ollut muita.

Illalla mentiin vielä Fatburger-hampurilaisravintolaan. Ravintolaa oli kehuttu, mutta mun hampurilainen oli kyllä pettymys.

Mutta jälkkärit oli hyviä!

Mulla on pieni ongelma... Mun rahat on aina ihan sekaisin mun kukkarossa, enkä ikinä tiedä paljonko mulla on (mutta yleensä paljon, koska luulen aina ettei mulla ole rahaa...). B on muutamankin kerran järjestänyt mun rahat, ja tällä kertaa Rebecca teki sen :-)

Itse syntymäpäivää juhlistin tilaamalla sushia töiden jälkeen, jee...

Eilen mentiin sitten kaveriporukassa mun synttäripäivälliselle. Meitä oli Rebecca, Moira, Virva, Raija sekä tukikohdasta B, C ja S. 

Olin kuullut paljon kehuja Firegrill meksikolaisesta ravintolasta. Kun tein viikko sitten pöytävarauksen, oli se tosi hankalaa, tuntui että piti rautalangasta vääntää. 

No ei ihme, ravintolassa kävi ilmi että se on pikaruokapaikka, pöytiin ei tarjoilla :-D Mentiin sitten viereiseen Johnny Rockets ravintolaan. 

Siellä oli vain pikkupöytiä ja loosseja, ängettiin sitten kaikki 8 kuuden hengen loossiin. Mutta mukavaa oli ja ruoka hyvää.

Raija järjesti jossain vaiheessa mulle yllätyksen, tarjoilijat toivat mulle brownien jäätelöllä, kermalla ja kynttilällä. Ja lauloivat ensin pätkän Manfred Mannin laulusta Do Wah Diddy Diddy ja sitten Happy Birthday. Kiva yllätys!

Tavallinen päivä Saudeissa

Olin aloittanut tämän postauksen 17.10.2013, joten jonkinverran piti tehdä muutoksia tekstiin :-)

Normaalina työaamuna herään klo 5.15. Surffaan netissä vartin, sitten pesen hampaat ja pukeudun kuntosalivaatteisiin. En ole yhtään aamuihminen, mutta koska en jaksa/viitti käydä töiden jälkeen salilla, niin käyn sitten aamuisin, 3-4 kertaa viikossa. Kuntosali on samassa talossa, pohjakerroksessa.

Aamulla salilla on muutenkin mukavampaa, paljon vähemmän porukkaa, eikä telkkarit pauhaa. Usein Rebecca tulee mun kanssa aamusalille. Salilla kuntoilen noin 30 min. 

Suihkun ja aamupalan (luonnonjogurtti ja aamupalapirtelö) jälkeen lähden töihin, n klo 6.45. Työmatka kestää noin 8 min ovelta ovelle. Työmatkan kuljen univormu päällä. Saatiin neljä valikoista univormua, mutta valkoiset paidat on epämukavat ja vaikeat puhdistaa, joten olen itse ostanut muutaman värillisen.

Kuljen sisään sairaalaan North Towerin kautta

Pukuhuoneen ulkopuolella skannaan itseni sisään; ensin näpyttelen id-numeroni, sitten laitan käden laitteeseen.

Sen jälkeen menen Scrubex-laitteelle, jolle vilautan henkilökorttiani, ja laite antaa mulle leikkurivaatteet, eli scrubsit Laite on tullut siksi, koska leikkurivaatteissa oli iso hävikki. Ihmiset rakastavat niitä jostain syystä. Jenkeissähän niitä myydään ihan tavallisissa kaupoissakin. 

Kahdesta ensimmäisestä saa vaatteita, kahteen jälkimmäiseen ne palautetaan 

Meillä on aamulla 15 min kahvitauko, mutta yleensä se kyllä venyy 20-25 min.  Sillon käyn yleensä Starbucksissa tai Dr Café-kahvilassa hakemassa ison (rasvattoman) jääkahvin. Paha tapa, tiedän. Mutta työpäivän kohokohta ;-)

Jonottaessa menee puolet tauosta. Starbukseissa on enemmän henkilökuntaa, mutta ne on paljon kauempana, aina en viitsi kävellä niihin asti

Lounas-aika alkaa klo 11, mä meen yleensä ensimmäiselle 45-min lounaalle. Monet muut ei syö aamiaista kotona vaan vasta töissä, sillon niillä ei vielä ole nälkä klo 11-aikaan. 

Lounaaksi syön, lähes päivittäin, kanaa, salaattia, uuniperuna tai pastaa, vesipullo ja Laban (piimä). Halpaa (n 2,50€), mutta ei mitenkään erityisen hyvää.

Kun tulen töistä, syön "päivällisen". Yleensä ruisleipää (jota on onneksi ollut pakastimessa, ja äskettäin sain taas ison paketin), näkkileipää (parasta saa IKEAsta ) tai sitten jotain paikallista, mukamas täysjyväleipää. Ei ole hyvää. Lisäksi illemmalla yleensä hedelmiä, vadelmia, jugurttia, puuroa tai muroja.

Tumma reissumies guacamolella on mun lemppari!

Syönnin jälkeen hyppään sänkyyn läppärin kanssa, surffailen ja katson telkkariohjelmia. Ennen pääasissa TVkaistalta, sen konkurssin jälkeen nyt sitten Netflixiltä. Koska mulla on maksullinen VPN, eli voin muuttaa mun tietokoneen ip-osoitteen muunmaalaiseksi, (tai jotain sinne päin...) voin katsoa USAn Netflixiä, jossa on paljon, paljon enemmän sarjoja kuin Suomen Netflixissä. Uusia ja vanhoja. 

Kerran viikossa pesen muutaman koneellisen pyykkiä, ja kerran viikossa käyn ruokakaupassa. Harvemmin tulee viikolla tehtyä paljon muuta. Joskus meen kaverille kylään, joskus mennään ulos syömään. 

Pesutupaa

Nukkumaan käyn n klo 21.30-22.30 aikaan.  Arkipäivät on aika monotonisia siis... Toki viikonlopunkin, mutta ainakin ne vietän eri osoitteessa. 

Jo reilu kuukausi sodassa

Tätä ette ehkä tienneet, mutta Saudi-Arabia aloitti ilmaiskut Jemeniin 25.3, yhdessä kahdeksan muun arabimaan kanssa. Hyökkäystä kutsuttiin Operation Decisive Stormiksi, eli "Operaatio Ratkaiseva Myrsky".

Hyökkäyksen syynä oli Jemenin hallituksen avunpyyntö jemeniläisten Houthi-kapinallisten hyökättyä Adenin kaupunkiin. Adenista oli tullut Jemenin väliaikainen pääkaupunki maaliskuussa, kun Houthit valtasivat maan virallisen pääkaupungin, Sana'an. Operaation alkaessa Jemenin presidentti pakeni Saudi-Arabiaan.

21.4 Saudit ilmoittivat operaation päättyneen, fokuksesta tulisi enemmän poliittinen kuin sotilaallinen. Operaation nimeksi tuli Restoring Hope ("Toivon Palautus"). Hyökkäykset ovat silti jatkuneet, puolin ja toisin.

Adenin kaupunki on tällä hetkellä sota-alue, ja kaupungissa on pulaa vedestä, ruuasta ja lääkintätarpeista. Ainakin 300 000 ihmistä on paennut kaupungista. Jemenistä on myös viime viikolla ammuttu raketteja ja kranaatteja saudiarabialaiseen Najranin provinssiin, jolloin kuoli viisi ihmistä.

Yhdistyneiden Kansakuntien mukaan 26.3 ja 3.5 välisenä aikana on kuollut ainakin 646 siviiliä ja 1300 on loukkaantunut. Pääasiassa siis Jemenissä.

USA on tietysti myös mukana tässä kaikessa, tiedustelussa ja logistiikassa, sekä auttanut liittymän pudotettujen piloottien etsintä- ja pelastustehtävissä.

Jotkut on kysellyt multa että mitä tukikohdassa puhutaan sodasta. Vastaan aina, että ei mitään. En ole kysynyt yhtään kysymystä, se (vähäinen?) tieto mitä sotilailla on, on varmasti salaista. Jotain olen toki kuullut, mutta ne on asioita joita voi luultavasti löytää ihan googlettamallakin.

Täällä Riadissa ei pelätä hyökkäystä tai pommitusta, mutta meidän sairaala käy silti läpi Code Amber, eli katastroofi-valmiutta. Tänä tai ensi viikolla meillä tulee kuulemma olemaan leikkurissakin joku harjoitus.

Tämä on rikos (joten piti peittää osa kasvoista!). Vaikka univormu on juuri tullut pesusta ja siitä puuttuu mm USAn lippu ja toinen hihamerkki, niin sitä saa käyttää vain henkilö joka on natsansa ansainnut. Mutta aika hyvin istuu ;-) Hihat toki kääritty, kuten myös housujen lahkeet. Kengätkin ehkä aavistuksen liian isot...

Tiedot Wkikipediasta ja Arab News-lehdestä