Kokkailuterapiaa

Mä tykkään ruuanlaitosta, mutta mun pikkukämpässä se ei paljon innosta. Mutta enpä mä siellä paljon oleskelekaan.

B muutti tukikohdassa uuteen kämppään pari kuukautta sitten, ja keittiö on valtava. Siellä on tullut sitten kokkailtua lähes joka viikonloppu.

Tukikohdassa on kaksi ruokakauppaa, pieni kauppa josta saa paikallisia tuotteita ja sitten iso commissary, (jokaisessa USAn tukikohdassa oleva kauppa) jossa kaikki on amerikkalaista ja suurin osa tuotteista (täällä) on pakastettuja. Joten tuon yleensä suurimman osan ruokatarvikkeista mukana.

Kun resepti on desilitroissa ja mitat cupseissa, ja kaksi kokkia säheltää, niin sitten voi pizzapohjasta tulla aivan liian paksu. Mutta onneksi oli ihan hyvää silti!

Nopea ja herkullinen grillijälkkäri: banaanin kuoreen syvä viilto, viiltoon suklaanpalasia ja banaani grilliin kunnes on tumma. Tarjotaan vaniljajäätelön kanssa. Nam!

Leivoin itse sämpylät... No, oli ne ihan syötäviä...

Kievin kanaa

Leipomista en sen sijaan harrasta, en sitten yhtään. Kuten voi ehkä pizzapohjasta ja sämpylöistäkin päätellä... Mutta viime aikoina olen kärsinyt jonkinverran koti-ikävästä ja kun näin kuvan korvapuusteista, tajusin että haluan niitä, joten pakko tehdä itse.

Taikina nousi hyvin kattoterassin oven luona

Kardemummaa mulla ei tietty ollut. Eikä raesokeria. Ja pullasutikin jäi kotiin. Enkä ole leiponut pullaa ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Reseptinkin luin aluksi huolimattomasti ja heitin kaikki aineet kerralla kulhoon. Mutta ihan hyviä niistä taisi jokatapauksessa tulla.