Synttäriviikonloppu Qatarissa - osa 1

Perjantaina lennettiin Jutan kanssa Qatarin pääkaupunkiin Dohaan klo 14 aikaan. Vasta silloin, koska torstai-iltana ja perjantai-aamuna olisi lentoliput olleet puolet kalliimpia. Onneksi lento kesti vain reilun tunnin. 

 

Vasta Dohan kentällä tuli mieleen että tarvitaankohan me viisumit. Kyllä, mutta onneksi se ostettiin kentällä, niinkuin mm Jordaniassa ja muistaakseni myös Egyptissä ja Keniassa. Viisumi maksoi 100 Qatarin rialia (20€), joka on lähes yksi yhteen saudi-rialin kanssa. (Bahrainissa taas on valuuttana dinaari, joka on myös lähes yksi yhteen saudi-rialin kanssa, ja siellä käy myös saudi-rialitkin).

Qatarin kuningaskunta on pienehkö niemi Bahrainin vieressä, mutta toisin kuin Bahrainilla, Qatarilla on siis maaraja Saudi-Arabian kanssa. 

Qatarin asukasluku on n 2 miljoonaa, mutta vain n 280 000 on maan kansalaisia, loput ulkomaalaista työvoimaa. Maan asukkaista vain n 1/4 on naisia! 

Ennen öljyä maan pääelinkeino oli helmien kalastus ja merikaupankäynti. Maassa ei Saudi-Arabian tapaan makseta veroja. 

Qatar on Saudi-Arabian jälkeen konservatiivisin Persianlahden valtio. Öljyn lisäksi maalla on maailman kolmanneksi suurimmat maakaasuvarannot, ja Qatar onkin maailman rikkain valtio asukasta kohti. 

Abayaa ei Qatarissa tarvitse käyttää, mutta konservatiivinen pukeutuminen on toivottavaa. Ja kyllä niin tekikin mieli pukeutua, maassa näytti olevan todella paljon intialaisia maahanmuuttajia, ja ne miehet töllötteli meitä, vaikkei ollutkaan kovin niukka vaatetus... Ja mielestäni maan "naisettomuus" ei riitä syyksi tuijotella, varsinkin kun tuijottelevat täällä Saudeissakin, vaikka abayakin on päällä!

Se olikin ainoa negatiivinen asia tuolla. Siinä missä Bahrain tuntui aika rumalta ja tylsältä, ihastuin Dohaan heti. Kaupunki oli hyvin moderni, siisti ja järjestyksellinen, ja myöskin vehreä. Liikenne oli rauhallista ja "normaalia". Autokanta on uusi eikä ne ole kolhittuja niinkuin täällä Saudeissa. 

 

Turkooseja takseja! Mun lempiväri!

Ja tämä ihastuminen on hyvä asia, sillä olen miettinyt että kun Saudi-mitta tulee täyteen, voisin hakea Qatariin töihin. Sinne avataan maaliskuussa todella moderni naisten- ja lastensairaala Sidra, palkat ja edut ovat kuulemma Saudien tasoa, vain loma on 6 viikkoa Saudien 8 viikon sijasta. 

Niin, ja onpa USAlla lentotukikohtakin siellä, vaikka en nyt tällä kertaa sotilaisiin törmännytkään ;-)

Meidän hotelli, Mövenpick, sijaitsi aika lähellä lentokenttää, cornichen ("rantakadun") ja Museum of islamic artin vieressä. Tuo museo on erittäin suositeltu, mutta tällä kertaa ei siihen ehditty. Voisin hyvin kuvitella meneväni Qatariin vaikka yksin ensi talvena (voi pukeutua hyvin peittävästi!) uudestaan, silloin menen ehdottomasti museoon. 

Kun oltiin kirjauduttu hotelliin, mentiin ensin läheiseen ruokakaupaan ostamaan muun muassa vettä. Huomattiin että jotkut tuotteet oli halvempia kuin Saudeissa, mä ostin esimerkiksi hiusvärin.

Sitten mentiin hotellin baariin drinksuille ja saatiin myös ilmaiset naposteltavat. 

Muunmuassa Dubaissa ja Bahrainissa alkoholia voi ostaa lentokentältä kun saapuu maahan, sekä alkoholiliikkeestä, mutta Qatarissa sitä saa vain hotelleista. 

  

Moskeija ja Qatarin islaaminen kulttuurikeskus

Drinksujen jälkeen lähdettiin Souq Waqif-basaarille. Se oli ihan kävelymatkan päässä meidän hotellilta, ja se oli kyllä hienoin basaari jossa olen koskaan ollut. 

Kierreltiin ensin alueella, siellä myytiin aika lailla mitä vain, esimerkiksi yhdellä alueella myytiin lemmikkejä; lintuja, kaneja ja kissanpentuja. Aika surullinen näky, varsinkin kissanpennut. 

Tämä papukaija sanoi "hello" ja Jutta uskalsi ottaa sen käsivarrelle

Yhdellä aukiolla esiintyi paikallisia naisia, laulaen ja tanssien. Myöhemmin siellä esiintyi miehiäkin. 

Myös Qatarin ilmasto on kuuma ja kostea, illalla sää oli onneksi ihan siedettävä, ja syötiin illallinen yhden ravintolan terassilla. 

Meidän ruokatilauksen otti vastaan Tunisialainen mies, joka puhui hyvin vähän englantia. Hän kysyi osataanko saksaa, kun vastattiin myöntävästi vaihtoi hän saksankielelle, ja aika hyvin me häntä ymmärtettiinkin!

Tilattiin kingfish kalaa, meren rannalla kun oltiin, ja hyvää oli. Tilasin mangomehun lisäksi kaksi kertaa mineraalivettä, mutta sitä ei koskaan tullut. Kun ruoka tuli, ja sen toi eri tarjoilija, tilasin kivennäisveden. Sain sen, mutta ilman lasia. Join sitten pullon suusta. 

Laskun toi sitten taas eri tyyppi. Pyydettiin että saataisiin kaksi laskua. Niinhän me sitten saatiinkin; täysin sama lasku mutta kaksi kopiota siitä. Ja se mun mineraalivesi, jota en koskaan saanut, oli myös siinä laskussa. Olisikohan vähän selkeämpää jos yksi tarjoilija hoitaisi yhden pöydän...

Syönnin jälkeen kierreltiin vielä vähän basaarilla.

 

Teetä tarjolla

Takaisin hotellille kävetiin rantakatua pitkin, ja ihailtiin vastarannan "New Yorkia".

 

Museum of islamic art