Kuulumisia taas

Viides toukokuuta me vietettiin "Cinco de Mayoa", eli meksikolaista juhlapäivää, joka on hyvä syy syödä texmex ruokaa! Rakastan texmexiä joten tämä on mulle sopiva juhlapäivä.

Mattin piti olla täällä kaksi vuotta töissä, mutta erinäisistä syistä (ja koska sai hyvän työpaikan ylennyksellä Alabamasta, 10 vuoden lähi-idässä vietetyn vuoden jälkeen) hän päätti että lähtisikin sopimuksen päätyttyä kesäkuun lopussa. Kaksi viikkoa sitten Matt sai yllättäen tiedon että joutuu lähtemään jo kahden viikon kuluttua, eli eilen. Syy: pitämättömät lomat. Joita ei ollut syystä tai toisesta voinut pitää.

Ennen lähtöään Matt opetti mut pelaamaan shakkia, kun siskonlapset siitä tykkää enkä ole koskaan oppinut peliä pelaamaan. Vaikea peli, mutta nyt osaan ainakin säännöt...

Mattin kämppiksellä on virtuaalitodellisuus-maski, ja päästin kokeilemaan sitä. Peli oli todella pelottava, Resident Evil 7, ja maski teki siitä todella aidon. Kokemus oli mahtava, mutta pelottava, ja vähän huono olokin tuli, kuin matkapahoinvointi.

Taustalla "soi" rukouskutsu... Pelästyin "omaa" kättä, kun se ilmesty, kun avasin oven pelissä...

Mun synttärit oli keskiviikkona. Päätin ottaa keskiviikon ja torstain vapaata töistä. Keskiviikkoaamuna menin ensin diplomaattialueelle spahan hierontaan ja pedikyyriin.

Lounaalle menin sushille span lähellä sijaitsevaan ravintolaan.

Illalla mentiin Mattin kanssa ensin Kingdom Towerin 99 kerroksessa sijaitsevalle observaatiosillalle, kumpikaan ei ole siellä aiemmin ollut.

Silta on siis tuo silta ihan ylimpänä

Käveltiin ostoskeskuksen läpi, ja siellä oli joku näyttely missä oli eurooppalaisia kansallispukuja, myös suomalaisia!

Näkymät ovat mielestäni paremmat Faisalia-tornista, jossa olen ollut muutaman kerran. 

Harmaata, harmaata...

Pimeällä tornin kaulan valot vaihtaa väriä, se olikin kiva kokemus sillalla

Me ei ihan pimeään asti jääty, vain hämärään, koska oli jo nälkä. Illalliselle mentiin samaan ravintolaan jossa oltiin oltu ensitreffeillä 9kk aikasemmin. Mä söin jopa samaa ruokaakin!

Seuraavan kerran nähdään sitten kolmen kuukauden kuluttua. Inshallah. Sitä ennen mulla on onneksi kolmen viikon loma Suomessa. Mutta sinnekin on vielä kuukausi aikaa... Ja ennen lomaa allekirjoitan vielä yhden, viimeisen, vuoden sopimuksen tänne. Viisi vuotta onkin sitten jo ihan tarpeeksi.