El Mitad Del Mundo

Monumentti El Mitad del Mundossa

Eli maailman keskella!

Kaytiin eilen Renanin kanssa El Mitad del Mundossa, eli paivantasajalla. Tai no, paikalla, jota vaitetaan paivantasaajaksi. Oli myos tarkoitus kayda siella oikealla paikalla, mutta se olisi vaatinut vaelluksen alkuperaisvaestoon kuuluvan oppaan kanssa, ja maksanut $25, joten jatettiin valiin.

Olenkin taalla ollessa seilannut etelaisen ja pohjoisen pallonpuoliskon valia, Quito (ja Peru) on etelaisella pallonpuoliskolla, Otavalo ja Mindo pohjoisella.

Aamulla menin ensin taksilla koululle, jossa Renan asuu. Kun odotin taksia, yksi mies kaveli mua vastaan. Jotenkin se naytti oudolta, se katto mua, ja see kaanty takaisinpain, kun olin ohitanut sen. Juuri silloin viereisesta talosta tuli perhe ulos, ja samalla taksi. Jos nain ei olisi tapahtunut, olisin juossut. En tieda odottiko mies vain jotakuta, vai aikoiko se ryostaa mut.

Taalla tulee vainoharhaiseksi, ja kaytankin vain mun Niken vaelluslenkkareita, jotka oli kylla todella hyva ostos, olen niita kayttanyt nyt 4 vkoa putkeen, ja ovat todella mukavat. Niilla paasee sitten tarvittaessa hyvin juosten karkuun...

Mun taallaoloaikana on yhdelta sveitsilaiselta varastettu kamera laukusta, tapotaydessa Ecovia bussissa, ja myos samaisessa bussissa varastettiin yhdelta australialaiselta ipod kadesta!

Ecovia

Ecovia on yksi kolmesta bussilinjasta, jotka kulkevat keskella tieta, omilla kaistoilla, vahan kuten ratikat Helsingissa. Kaistoja kayttavat myos halytysajoneuvot, ja aamusin lenkkeilijat. Ecovialla matka maksaa samat $0,25 kun tavallisilla busseilla, mutta ma en ikina kayta niita. Ne on aina ihan taynna, ja niissa on paljon ryostoja. Maksan mielummin $1-$2 taksimatkan!

Myos australialainen kundi, jonka kanssa tyoskentelen, ryostettiin kun han oli vain ollut 6 paivaa maassa. Kello 20 aikaan, Mariscal Sucren turisti (ja baari)alueella joku tuli ja loi hanta Tequila pullolla paahan ja vei kannykan ja $50. Onneksi ei kaynyt pahemmin.

Ma pidankin mun rahapussukassa, joka on housujen taskussa, vain n $10, loput rahat ja luottokortti on tarvittaessa rintsikoissa! Kameraa kuljetan harvoin mukana.

Koululta lahdettiin taksilla Metrobussin asemalle, joka on samantapanen kuin Ecovia, ja oli ihan taynna. N 20 min kuluttua me tultin Ofelian asemalle, jossa vaihdettiin tavalliseen bussiin. Se matka El Mitad del Mundolle kesti ehka noin 30 min.

Ensin me kaytiin Pululahua tulivuoren reunalla, pohjoisella pallonpuoliskolla, jonne kiivettiin reilu km aika jyrkkaa makea pitkin.

Aurinkotemppeli

Pululahuan kraatteri on 34 neliokilometria, ja yksi maailman suurimpia. Se on myos toinen maailman kahdesta asutusta tulivuorenkraatterista (toinen on Tansaniassa). Nakymat olivat komeat.

Kraatteri

Sielta me mentiin viereisen hotellin ravintolaan lounaalle. Hotellissa on vain sviitteja, ja ruoka oli kallein mita tahan asti olen talla matkalla syonyt. Mutta se oli hyvaa, ja sielta oli samat upeat nakymat kuin kraatterin reunalta!

Hienon ravintolan kyseenalaiset vessaopasteet ;-)

Sitten palasimme El Mitad del Mundoon. Sisaanpaasymaksu oli $2, ja alueella on valtavan monumentin lisaksi museoita, ravintoloita ja matkamuistomyymaloita. Siella oli myos elavaa musiikkia ja tanssiesitys. Ja nain yhden lapsen mun toista!

Molemmilla pallonpuoliskoilla...

Siella me vietettiin pari tuntia, ei kayty missaan museossa tai monumentin paalla, mutta kaytiin lapi varmaan jokainen myymala ;-) Ei me ostettu oikein mitaan, kaikkea saa halvemmalla markkinoilta.

Cuy, eli marsuja. En ole maistanut, ja paatin etten aiokkaan, vaikka olisi kuinka hyvaa. Enhan ma syo kissoja tai koiriakaan...

Galapagos varattu!

Varasin tanaan matkan Galapagos saarille! Paivat ei ihan riittanyt 8 paivan risteilyyn, joten varasin sitten 5 paivan.

Menin Lonely Planetin suosittelemaan "Happy Gringo" matkatoimistoon, ja siella vierahtikin sitten jonkin aikaa. Ma halusin katamaraanin, mun ystava joka oli Galapagoksella puolisen vuotta sitten suositteli, koska jos myrskyaa (ja marraskuussa voi keinuttaa aika lailla), katamaraani ei keinu yhta paljon kuin tavallinen paatti.

Myyja soitti pariinkin paikkaan, mutta 5 paivan risteily katamaraanilla juuri naille paiville (monet paatit on remontissa/poissa kaytossa loka-marraskuussa) oli vaikea loytaa.

Mutta lopulta paadyin luksuspaattiin (!!!!!), kun ajattelin etta kerranhan sinne vaan mennaan, ja kun kerran menen yksin, niin varsinkin silloin luksus on mukavaa :-)

Paatti on Seaman II, ja jaan hytin jonkun tuntemattoman naisen kanssa. Risteilyn oikea hinta on n $2200, ilman lentoja, mutta ma sain aika hyvan hinnan lentoineen kaikkineen; maksan $1860 (josta lennot n $400), eli n 1330 euroa. Iso lohko budjetista, mutta varmasti sen arvoista!

Eli, laivalla olen maanantai-aamusta torstai iltaan, ja viimeinen yo on hotellissa, eli oikeestaan vain 4 paivaa laivalla. 8 paivan risteilylla olisi tietenkin ehtnyt nahda paljon enemman, mutta tallakin risteilylla kaydaan kaverin suosittelemilla Española ja Floreana saarilla.

Ma lennan Galapagokselle jo perjantaina 5.11, joten vietan ensin kolme yota San Cristobal saarella, josta matka alkaa.

Mun arkipaivaa Ecuadorissa

Olen nyt ollut kolme paivaa koululla, ja hyvin olen viihtynyt.

Lapsia onkin 15, ja meteli on valilla ihan mieleton! Yksi tytto ja 3 poikaa on aika vileja, niita pitaa komentaa koko ajan. Mutta kaikki on todella suloisia ja ihania.

Mun tavallinen paiva alkaa heratsykellon (tai oikeastaan kannykan) heratykseen klo 6. Sita ennen olen kylla heraillyt jo kerran-pari, yleensa lentokoneen aaneen (taas kerran kentta on ihan lahella, nyt vain muutaman km paassa), ja niiden todella kova-aanisten kanarilintujen metelointiin.

Klo 6.30 aikaan menen alakertaan aamupalalle. Australialaiset nukkuvat yleensa silloin viela. Aamupala on melkein aina samaa, tylsaa valkoista leipaa, mansikka-marmeladia (tai maapahkinavoita- yakkk!), corn flakes muroja ja maitoa (joka on sita pitkaikaista, taalla ei myyda tuoretta maitoa!!!) ja banaani. Joskus on keitettya munaa tai papayaa.

Klo 7 lahden bussille, joka lahtee reilun 5 min kavelymatkan paasta. Pitaa olla tarkkana kun bussi tulee, jos viittaa liian myohaan, se ajaa surutta ohi. Rahastaja roikkuu ulkopuolella ja huutaa ihmisille "rapido, rapido" (vauhtia, vauhtia), jos paljon ihmisia tulee kyytin, paasee myos takaovista sisaan. Ja nopea pitaa olla, bussi lahtee liikkeelle yleensa samalla kun viimeine ihminen nousee kyytiin/kyydista.

Matkan aikana saa tehda toita etta pysyy penkissa. Penkit on liukaita, yleensa muovisia, ilman pehmiketta (kiva istua 45 min kotimatkalla...) ja kuski kiihdyttaa ja jarruttaa koko ajan. Aamuisin ei bussissa yleensa kay myyjia, iltapaivisin kylla. Ma ostinkin pussillisen (varmaan joku 20 kpl) mandariineja tas yks paiva - maksoi $1!

Aamulla rahastaja yleensa keraa maksun jo matkan alkuvaiheessa, kotimatkalla maksetaan kun jaadaan pois kyydista.

Aamulla matka kestaa vain n 30 min. Bussi ajaa koulun ohi, ja pyydan kuskia pysahtymaan koulun eteen, katevaa :-)

Koululla olen n 7.50-7.55 aikaan. opettaja, Rocio, ottaa lapsia vastaan portilla. osa on jo leikkikentalla, ja ma menen sinne, kaikki lapse tervehtii iloisesti, ja moni haluaa koskea.

Sitten mennaan luokkaan, ja ensin kuunnellaan jotain lauluja CD:lta ja tanssitaan niitten tahtiin, tai siis niilla on omat liikeet. Ekana paivana Rocio jatti mut yksin n 10 min heti aamusta, lapset katso mua etta miten pitas tanssia, mutta enhan ma osannut! Pari lasta osas liikkeet, ja yritin sit matkia niita :-)

Sitten ollaan maalattu sormivareilla, opeteltu ulkona kuuntelemaan aania ym tai askarreltu. Siten saavat leikkia ulkona vapaasti n 10 min (!), ja sittn on valipalan aika.

Lapsilla on omat evaat mukana. Joillakin on terveelliet evaat, kuten hedelmia ja jugurttia. Monilla on kekseja. Yhdella pojalla on aina vaan pari Marie-keksia ja juoma. Joillakin on taas ihan liikaa ruokaa. Rocio sitten yleensa vahan jakaa ruokia, "Marie-keksi poika" saa yleensa jonkun muunkin ruokaa. Rocio myos itse syo vahan lasten ruuista!

Rocio on itse 24-vuotias leski, jolla on 3v tytto, mutta tytto ei ole meidan koulussa.

Syonnin jalkeen lapset tekevat palapeleja, joka paiva tahan asti ainakin. Sitten on vuorossa englannin tunti, jota avustamaan tulee Alex, australialaskundi, joka on myos vapaaehtoisena. Siten kello onkin jo 12, ja Alex ja mina mennaan yhdessa kotiin. Lapset menee kotiin klo 12.30-13 aikaan.

Englanin lisaksi, jota on joka paiva, lapsilla on kerran viikossa jumpaa ja kerran viikossa tietokoneoppia(!). Jumppaopettaja on iso, musta Kuubalaisnainen, ja jotkut lapset pelkaa sita. Ma sainkin pitaa jumppatunnin alun kahta lasta kadesta :-) Sitten sainkin juosta parin lapsen kanssa vessaan.

Kotona olen klo 13.30, jolloin on lounas, ja muut ovatkin jo alkaneet syomaan. Ihmettelen kylla ettei voida odottaa 5 min etta ma tulen kotiin!

Lounas oli todella hyvaa silloin ku Anita kokkasi, mutta han on viela 1,5 vkoa Chicagossa, joten aika vahan on tullut syotya viime aikoina. Joskus on ihan hyvaa ruokaa, mutta usein vahemman hyvaa. Riisia on joka aterialla, vaikka olisi perunoitakin. Yleensa on kaksi ruokalajia, kanaa tai lihaa ja kasviksia, ja kalaa. Tai sitten joku muu kombinaatio.

Maanantaisin mulla on spanjaa klo 14-16, silloin en ehdi lounaalle kotiin, sopii mulle! Muina paivina teen joko espanjanlaksyja tai tulen nettiin tai lueskelen. Joskus kattelen Greyn Anatomiaa australialaisten kanssa, ne kahlaa koko sarjaa lapi.

Iltapala on kello 19 ja 19.45 valilla, aika riippu monesta seikasta. Se on tavallista ruokaa, mutta valmiiksi lautaselle aseteltuna, yleensa liikaa... Soisin todella mielellani vain leipaa ja jugurttia iltapalaksi, mutten ole viittinyt sanoa. No, tanaan aion ostaa jotain juustonsukusta aamupalalle!

Syonnin jalkeen menen suihkuun, veden olen lammittanyt tuntia ennen. Kerran-pari viikossa pesen nyrkkipyykkina semmoiset vaatteet (rintsikat, valkoiset vaatteet ym) jota en uskalla antaa Ofelialle pestavaksi.

Sitten luen klo 21.30 asti, jolloin yleensa alan nukkumaan. Eli todella kaavamaista elamaa taalla :-)


Tassa viela kuvia kampasta. Kuvat otettu nopsaa ja salaa, paivalla, kamppa on todella pimea! Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi.

Sisaankayynti on suoraan edessa. Sisaankaynnin vieressa, heti oikealla, on olohuone, vasemmalla on vessa ja toinen sisaankaynti.

Olohuone. Sen vieressa on tyohuone.

Ruokailuhuone, jonka katto on auki ylakertaan. Kaappi on taynna kiinalaisia astioita. Poydan keskiosa on pyoriva, kiinalaiseen tyyliin, jota kaikki ylettyisi ruokiin. Katevaa! Peralla nakyy australialaisten (ja mun) olohuone, ja sen peralla aamiaishuone.

Tuon pienen poydan aaressa me kaikki 5 vapaaehtoista syodaan iltapala. Uunin vieresta paasee apukeittioon, jonka katto on osittain auki, vahan niinkuin sisapiha. Papukaija asuu paivisin siella. Yoksi se menee apukeittion peralla olevaan pesutupaan.

Zip-lining through a cloud forest in Mindo

Toi oli vaan niin hyva otsikko englanniksi, etta oli pakko laittaa se :-)

Eilen olin siis koulun jarjestamalla reissulla Mindossa, 2.5h ajomatkan paassa Quitosta. Meita oli talla kertaa isompi ryhma: 12 + kuski ja William opettaja. Meidan ryhma oli hyvin kansainvalinen; 2 saksalaista, 2 sveitsilaista, 2 USA:laista, tanskalainen, englantilainen (Cambridgesta!!!), ranskalainen, italialainen ja japanilainen. Ja mina!

Mindo on pieni kyla pilvimetsassa (tassa enemman englanniksi). Pilvimetsassa kasvillisuus on matalammalla kuin sademetsassa ja siella ei sada yhta paljon. Alue on usein pilvien sisalla.

Me ajettiin vuoria ylos ja alas, ja tosi nopsaa alkoi olla todella vehreaa. Ensin me mentiin "perhosfarmille", missa kasvatettiin perhosia, myos vapauteen.

Siella oli kuumaa, kosteaa ja paljon erillaisia perhosia. Me saatiin valita englanninkielinen tai espanjankielinen opas, ma valitsin englanninkielisen... Ensin opas naytti meille perhosia kotiloissa. Niita oli vaikka minkalaisia, jotkut naytti ihan vihreilta lehdilta, toiset kuolleilta lehdilta, ja jotkut jopa sadepisaroilta.

Erillaisia (elavia) kotiloita

Siella oli myos valtavia, upeita, sinisia perhosia. Kun laittoi banaania sormelle perhonen tuli kateen. Mun ei tarvinnut, ilmeisesti mun turkoosi t-paita houkutteli perhosia, parhaillaan mun paalla oli kolme perhosta!

Banaani on perhosten herkkua

Suosittu paita

William, mun eka opettaja ja meidan opas

Kammenen kokoinen perhonen

Perhonen on espanjaksi mariposa

Renan ja valtavat lehdet

Sielta me jatkettiin matkaa luonnonpuistoon, jossa me laskeuduttiin aika pitka matka vesiputoukselle. Aurinko oli mennyt pilveen, mutta edelleen oli aika lammin. vesiputouksella me katteltiin kun jotkut paikalliset kundit hyppivat todella korkealta alas jokeen. Jotkut meidan ryhmasta oli ollut uimassa, mutta vesi oli ollut todella kylmaa.

Tata "liaanilla" keinumista ma en kokeillut

Paluumatkalla sitten kiivettiin, ja kiivettiin. Mulla oli ihan hiki, mutta tanskalainen tytto paleli edelleen, uinnin jalkeen. Silla ei ollu uikkareita, joten sen alusvaatteet oli ihan marat. Ma sitten lainasin sille mun neuleen, en todellakaan tarttenu sita, ja oli mulla autossa takkikin.

Sitten oli vuorossa reissun kohokohta. Me mentiin "zip lining", eli liu´uttiin vaijerien varassa metsan lapi. Pepun ja reisien ympari meni valjaat, jotka kiinnitettiin vaijeriin, ja siina sitten "keinuttiin". Meilla oli myos kyparat paassa ja erikoishanskat kadessa.

Taa ei ollut se missa me mentiin, taa oli joku "halpis"

Kohta lahdetaan!

Iiik, nyt jannittaa...

Nyt mennaan!

Kohta se on jo ohi...

Ensin yksi tyontekija liukui, ottamaan meidat vastaan ja toinen lahetti. Nama liukuivat aina ylosalaisin ja miten sattuu :-)

Matka oli yhteensa 1000m, kolme eri patkaa. Ensimmainen oli lyhyin, ja sillon piti vain pitaa molemmin kasin kiinni "omasta vaijerista". Ei mua kauheesti pelottanut, mutta ensimmainen patka meni kylla niin nopsaa etten ehtinyt edes ajatella paljon mitaan. Sitten ehdin jo luulla etta tormaan vauhdilla puuhun, ensimmaisen patkan paassa, mutta hyvin mut pysaytettiin ennen sita!

Sitten jouduttiin kiipeamaan jonkin matkaa ylospain, olikin aika rankkaa kaikkine varusteineen. Nyt meidan piti pitaa toinen kasi vaijerissa, jota pitkin liu´uttiin, jotta olisi tarvittaessa voinut jarruttaa. Yksi meni niin hitaasti, ettei meinannut pasta loppuun asti. Ma pelkasin tata, en olisi varmaan ikina jaksanut vetaa itseani "maaliin" kasivoimin, joten ma liu´uin aika nopeasti. Ne jotka eivat olleet ollut mukana sanoi etta ma liu´uin varmaan nopeimmin :-)

Ehdin ma jonkinverran ihailla upeita maisemiakin! Kokemus oli todella mahtava, ja maksoi vain $5! Olisi niilla ollut 3000m matkakin, mutta siihen olisi mennyt noin tunti, joten me ei voitu menna sita, kun aika oli kortilla. Mutta menen uudestaan, jos joskus viela tammoinen mahdollisuus tulee.

Sitten me syotiin lounas (klo 15.30 aikaan...) yhdessa kivassa hostellissa. Ruoka oli todella hyvaa, suurin osa meista soi kirjolohea.

Sitten ajettiin kotiin. Kaikilla muilla oli jo vahintaan pitkahihaiset paalla, joillakin jopa takit, ma olin edelleen t-paidassa, eika mulla ollut yhtaan liian viilea. Olin tainnut ylikuumettua. Tanskalaisen onneksi ;-)

Me ajettiin valilla pilvien lapi, ihan kuin sumussa, mutta valilla ei nahnyt kun varmaan metrin eteenpain. Onneksi kaikilla vastaantulevilla autoilla oli valot paalla!

Kotona oltiin, hyvin vasyneina, klo 19.30 aikaan, kaksi tuntia aikatauslusta myohassa. Olisin voinut kaatua samantien sankyyn, mutta piti odottaa tunti etta suihkuvesi lampiaa...