Aidan Takana

Tällä viikolla

2012-01-29T21:13:00.000+02:00

Olen ollut kissavahtina työkaverille, joka on Filippiineillä. Työkaveri asuu onneksi ihan vain 10 min kävelymatkan päässä, joten aika helppoa on ollut.

Kasimir

Eulalia

Kun nyt olen joutunut, jopa viikonloppuna, lähtemään ulos kylmään, kissoja hoitamaan, olen myös käynyt lenkillä. Monta kertaa. Paukkupakkasista huolimatta. Hyvä minä!

Olen ollut eilen lisätöissä, kuten myös viime lauantainakin. Väsyttää, mutta tietääpä ainakin vähän enemmän rahaa.

Kaivoin torstaina auton lumihangesta. En saanut kuskinpuolen ovea auki, joten ängin sisään apumiehen puoleta. Auto ei käynnistynyt... Päätin että saa sitten seistä ainakin tän kuun, ja niin kauan kuin on kovia pakkasia. Koska voin ihan hyvin kävellä töihin ja ruokakauppoihin. Ja junallekin on vain 10 min kävelymatka.

Kuva viime lauantailta, kolmen päivän lumet...

Mikä maa, mikä valuutta...?

2012-01-20T19:27:00.001+02:00

Joskus, tai no, oikeestaan aina silloin tällöin, en oikein muista missä maassa mä oikein olen.

Varsinkin aina kun olen juuri palannut ulkomailta (töistä), unohdan välillä hetkeksi että olen Suomessa.

Voin esim reagoida johonkin kylttiin, tai rekkaan, että on suomeksi/suomalainen. Yleensä muistankin samantien että ainiin, mähän olen Suomessa :-)

On myös käynyt niin että olen esim jossain kaupassa kuullut suomea, kun olen ollut väsynyt ja/tai ihan omissa ajatuksissa, ja kääntynyt katsomaan suomalaista ihmistä. Siis Suomessa... En varmaan ole ainoa jolle näin on käynyt.

Välillä käy myös niin että rupean puhumaan jollekin väärällä kielellä, siis suomenkielisille ruotsia tai ruotsinkielisille englantia. Ei ole mun elämä helppoa ;-)

Tänään hoidin englanninkielistä potilasta, ja kaksi kertaa reagoin siihen että viereisellä potilaspaikalla hoitaja puhui suomea omalle potilaalle... Meinasin myös pari kertaa puhua englantia jollekin työkaverille, kun olin juuri puhunut mun potilaalle.

Kun olin asunut Englannissa puolisen vuotta tulin lomalle Suomeen, ja kun oltiin kavereiden kanssa baarissa, kuvittelin välillä näkeväni englantilaisia tuttuja, tai siis jotenkin "etsinkin" niitä. Jotenkin aivot ei vaan pysy mukana!

Kuulumisia

2012-01-16T21:00:00.001+02:00

Eipä ole taas mitään ihmeellistä tapahtunut. Täytyy sanoa että Strasbourgin matka oli kyllä hyvään aikaan, olin todellakin reissun tarpeessa!

Joulun välipäivät ja uuden vuoden viikonlopun olin taas kissavahtina ystäväni H:n luona, kun tämä oli taas etelän lämmössä :-)

Perjantaina ystäväni laittoi kiitokseksi ruokaa, herkullista vuohenjuustosalaattia, ja saunottiin. Sain myös tuliaiseksi ihanat kaula- ja käsikorut!

Ensi viikolla taas olen kissavahtina yhden työkaverin luona, kun he menevät Filippiineille. Olen hyvin, hyvin kateellinen!

Huomenna meillä on muuten munuaistiimin ensimmäinen robottileikkaus. Haastetta :-)

Täällä on nyt aivan liian kylmää mulle, aamulla -14, ja päivälläkin -8. Ja ensi viikolla kuulemma vielä kylmempää...

Bermudan tänhetkinen sää olisi mulle aivan riittävän talvinen ;-)

Strasbourg kuvina

2012-01-07T17:47:00.001+02:00

Oli todella onnistunut robottikurssi Strasbourgissa, ja matka oli muutenkin mahtava! Hollannissa olevan myrskyn takia jouduttiin jäämään vielä yhdeksi yöksi, eikä se meitä paljoa harmittanut.

Koulutuskeskuksessa ei saanut kuvata, mutta saatiin mm harjoitella robottisimulaattorilla. Meidän ohjaaja oli puoliksi britti, joten hän puhui selvää englantia, meidän onneksi, muutama muu nimittäin puhui hyvin vahvalla ranskalaisella aksentilla.

Ohjelma oli hyvin intensiivistä, mutta onneksi päästiin yhtenä iltana vähän kiertelemään kaupungille. Ostin pari pulloa paikallista, siis Alsacelaista, luomuviiniä. Käytiin myös upeassa katedraalissa, jota aloitettiin rakentamaan jo vuonna 1045. Se oli myös maailman korkein rakennus vuosina 1647-1874.

"Strasbourg Capitale de Noel" lukee tässä. Eli, joulupääkaupunki. Ja koristeiden määrästä arvelisin sen jopa pitävän paikkansa :-)

Nallet olivat suuri osa joulukoristusta, ja myös tuo liila väri oli suosittu

Yliopistosairaala-aluetta

Tämäkin vielä sairaalaa

Lähes kaikkien talojen ikkunoissa oli luukut

Paljon, ja valtavia, joulukoristeluita näkyi usein

Taas nalleteemaa koristeluissa

Mielenkiintoinen koriste, näitä oli monta yhden kadun varrella

Suklaapuoti, niitä oli paljon

Katedraali

Ruoka oli enemmän saksalaistyyppistä, rajalla kun oltiin. Tämä oli kahdelle ihmiselle (ei mun annos...)

Kaikki kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi

Meidän joulu

2012-01-01T19:25:00.002+02:00

Töissä aatonaattona, myös joululaulut soivat heräämössä

Me vietetään joulua nykyään aika lailla saman kaavan mukaan.

Ennen otettiin kuusi sisään vasta aattona, mutta muutamana vuonna se on otettu sisään aatonaattona, ja koristeltu, jää enemmän aikaa aatolle.

Joulusauna on vaihtelevasti joko aatonaaton iltana, tai sitten aattona aamupäivällä.

Mun "vastuualueisiin" kuuluu perunalaatikko, rosolli, tuoresalaatti ja luumurahka, ja yleensä myös kinkun kanssa valvominen aaton vastaisena yönä, sekun aina tahtoo mennä liian myöhään uuniin... Äiti tekee graavilohen, sienisalaatin ja lanttulaatikon. Veli teki ennen porkkanaalaatikon, nykyään se on kaupasta. Mä en porkkanalaatikosta edes välitä. Lanttulaatikko taas on suurta herkkua, nam.

Yllämainittujen ruokien lisäksi meillä on alkuruokana myös puikulaperunoita ja maksamakkaraa (mummilla oli aina, ja minä olen halunnut jatkaa sitä perinnettä). Kinkun kanssa on myös keitettyjä pakasteherneitä (jotkut kuulemma käyttää säilykeherneitä, outoa ;-), sinappikurkkusalaattia, mustaviinimarjahyytelöä ja säilykepäärynänpuolikkaita joissa on yksi keitettuy luumu keskellä. Nyt tulee kyllä nälkä...

Aatonaattona keitän perunat ja porkkanat rosolliin ja perunat laatikkoon. Perunalaatikko imeltyy harvoin itse, mutta tänä vuonna se onnistui!

Aattoaamuna alkaa mun pilkkomisurakka. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa meillä oli valmiiksi kuutioitua punajuurta ja suolakurkkua, ja täytyy sanoa että helpotti kyllä urakkaa aika lailla. Näin siis teen myös jatkossa.

Sitten on vuorossa joulupuuro, keitin sen tänä vuonna enimmäistä kertaa (paljon ekoja tänä vuonna!), kerroskattilassa, ja onnistui erinomaisesti :-)

Aattona mennän nykyään siskon luokse, jossa syödään jouluateria, ja jaetaan lahjat. Tänä vuonna pukki oli jättänyt lahjat oven taakse, viime vuonna pukki jakoi lahjat.

Ensimmäistä kertaa glögiä, ja tykkäsi kovasti!

Joulupäivänä ollaan äidin luona. Se onkin paljon rennompi päivä kuin aatto, kun ei tarvitse tehdä ruuan suhteen paljon muuta kuin kuoria ja keittää puikulaperunat. Jouluna me yleensä tehdään joko palapeliä, tai pelataan lautapelejä. Tänä vuonna pelattiin pelejä, ja saunottiin myös joulupäivän iltana.

Enon kanssa oli kiva riehua

Tyhjilläkin karkkipapaereilla voi leikkiä, jos ei kerran sisältöä saa!

Tapaninpäivänä me mennään isän luokse. Tänä vuonna olikin aika lailla ikimuistoinen tapaninpäivä, oltiin koko päivä sähköttä. Mä olin koko joulun (mummin kanssa) äidin luona yötä, ja siellä sähköt oli mennyt n klo 5 aamulla.

Mulla oli mummi kyydissä kun mentiin isälle, ja yks kaks palomiehet pysäytti meidät. Ne oli juuri alkamassa kaataman pari puuta jotka oli sähkölinjojen päällä. Palomies kurkki autoon, ja kysyi minne ollaan menossa. Mä sanoin että isälle :-) Sitten palomies kysyi päästäänkö muuta reittiä, sanoin etten tiedä muuta kun todella pitkän kiertotien. Palomies sitten sanoi että menkää nyt sitten äkkiä. Vastaantulevat eivät enää päässyt. Luulen että hän päästi meidät mummin takia!

Isä keitti perunat kaasuliedellä, mutta laatikot eivät olleet vielä edes ollut uunissa, joten ne jäi sitten syömättä. Onneksi kylmää ruokaa oli silti yllin kyllin, ja kinkku oli paistettu!

Vietettiin sitten päivä kynttilöiden ja taskulamppujen valossa. Olihan sekin ihan mukavaa.

Onnellista Uutta Vuotta 2012

2011-12-31T16:45:00.001+02:00

Hyvää Joulua!

2011-12-23T15:41:00.001+02:00

Oikein ihanaa ja rauhaisaa Joulua kaikille lukijoille!

Roboilu on kivaa

2011-12-22T14:46:00.000+02:00

Olen nyt ollut puolitoista viikkoa robottisalissa, ja viihtynyt tosi hyvin!

Siellä saa olla ihan omassa maailmassaan ja olla aika ulkona osaston muusta hössötyksestä.

Yksi leikkaus kestää n 3h valmisteluineen, leikkausaika on n 2h. Kun normaalisti työvuorot on klo 15.30 asti, ollaan robosalissa klo 16.30 asti (anestesiahoitaja klo 17.00 asti, hoitaa potilasta hetken heräämössä). Toinen meistä instrumenttipuolen hoitajista tulee aamulla klo 7.30 ja tekee siis pidempää päivää, toinen taas tulee klo 8.30.

Ensimmäisenä päivänä menin heti ensimmäiseen leikkaukseen mukaan mun perehdyttäjän kanssa. Itse leikkaus ei ole hoitajalle kovinmoinen (jollei jotain yllättävää satu), varsinkin kun olen tehnyt paljon tähystysleikkauksia, mutta robotin pukeminen (steriiliksi) ja muut alkuvalmistelut ovat hankalampia ja aikaavieviä.

Seuraavana päivänä olinkin jo yksin mukana. Leikkauksen aikana oikeastaan vaan istuskellaan, rupatellaan ja kuunnellaan (joulu)musiikkia :-) Jossain vaiheessa instrumenttihoitaja vetää katetria sisään ja ulos n 10 min ompelun ajan... Ja bonuksena vielä meidän kolme robottikirurgia ovat jopa tosi mukavia ;-)

Leikkaava kirurgi istuu konsolin luona, muutaman metrin päässä potilaasta ja assistentti istuu potilaan luona ja vaihtaa tarvittaessa instrumenttejä robottiin, laittaa verisuoniklipsejä ja leikkaa lankoja.
Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi.

Robotti, assistentti ja instrumenttihoitaja

Oikealla kirurgi näkee kaiken konsolissaan 3D:nä. Ylhäällä olevaan isoon monitoriin saa myös näkymän 3D:nä, mutta katsojalla täytyy olla lasit päässä.

Katselin yhden leikkauksen 3D:nä. Olen nähnyt yhden 3D elokuvan ennen (Avatar), silti tuntui oudolta kun tuntui että partikkelit lensivät ulos kuvasta, ja kun kerran pieni verisuoni suihkusi, vedin automaattisesti päätä taaksepäin :-)

Kirurgin "käsiohjaimet"

Robotti leikkausvalmiusasennossa (paitsi että steriilit pussit puuttuu). Kuva täältä.

Kuva täältä

"Vuosipäivä"

2011-12-20T17:20:00.002+02:00

Tänään on kulunut tasan 15 vuotta siitä, kun valmistuin sairaanhoitajaksi! Ihan uskomatonta miten nopeasti aika on kulunut...

Oli aika vaikea kirjoittaa oikea vuosiluku tänään töissä, kun niin monen vuoden ajan horisontissa siinsi vain yksi päivämäärä: 20.12.1996. Sama kuin synttäripäivänä meinaa automaattisesti tulla syntymävuosi päivän perään :-)

Varasin myös tänään lentoliput helmikuuksi Englantiin. Ja ihan sattumaa on, että päivä jolloin lennän, on lähes sama kuin jolloin lähdin, vastavalmistuneena, Englantiin töihin!

Ja ensi vuonna on kulunut 10 vuotta siitä kun siellä viimeksi kävin, joten tuntuu että ihan on aika siellä taas käydä.

En toki mene Cambridgeen, jossa olin töissä, vaan menen ihan toiselle puolelle maata, Bristoliin, englantilaisen ystäväni luokse.

Kohta on Joulu!

2011-12-18T17:17:00.001+02:00

Enää vajaa viikko Jouluun, jee! Ihanaa kun on taas monen vuoden jälkeen asunto jota saa koristella. Valitettavasti asunto on vaan vähän liian pieni, joten en voinut laittaa kaikkia kivoja koristeita esille :-)

Tässä muutama kuva mun olkkarista.

Kuuselle ei ole oikein tilaa, joten sypressi saa toimia korvikkeena

Pipareitakin leivoin taas tänä vuonna, koristelua pitäisi vaan hieman vielä harjoitella...

Mukavaa Joulunalusviikkoa kaikille!

Hiustenvärjäys on vaarallista!

2011-12-10T15:51:00.001+02:00

Olen jo jonkin aikaa seurannut Kemikaalikimara-blogia, josta olen lukenut paljon haitallisista kemikaaleista, ja jonkinverran yritänkin vähentää haitallisten tuotteiden käyttöä.

Pari viimeistä postausta Kemikaalikimarassa koski taas hiusvärejä. Minä värjään hiukseni, joko kampaajalla tai kotona, n 4 kertaa vuodessa. Oma väri on tylsä maantienvärinen, enkä voi olla värjäämättä hiuksiani.

Jokin aika sitten uutisoitiin nuoresta tytöstä, joka oli kuollut vähän hiustenvärjäämisen jälkeen. En tiennyt että väreissä on niin paljon vaarallisia ja allergisoivia aineita. Myös väitetyissä "luomuväreissä". Pisti kyllä miettimään.

Ja jos on joskus ottanut mustan hennatatuoinnin, kuten minä monella aurinkolomalla, ei pitäisi värjätä hiuksia ollenkaan, koska se voi herkistää vielä enemmän allergiselle reaktiolle hiustenvärjäysten yhteydessä.

Apua! Pelottavaa, mutta tulen silti ottamaan riskin ja jatkan hiustenvärjäystä, olen kyllä sen verran turhamainen... Mutta ehkä en ota enää hennatatuointeja, vaikkei se luultavasti mitenkään edes enää vähennä riskiä. Se olisi sitten oikea tatuointi seuraavaksi :-)

Matkakertomuksen aika

2011-12-08T21:06:00.000+02:00

Ajattelin taas pitkästä aikaa laittaa tänne matkakertomusta. En toki ole nyt missään ollut, mutta syksyllä 2008 olin Saudi-Arabiassa töissä, ja lähdettiin sairaalan järjestämälle viikonloppumatkalle vuoristoon, Abhaan, lounais-saudeihin.

Elikkä, tässä teksti mun Saudiblogista.

Matka Abhaan oli todella onnistunut ja meillä oli tosi hauska ryhmä. Meitä oli 4 suomalaista hoitajaa ja pariskunta; ruotsalainen hammaslääkäri ja uusiseelantilainen sairaanhoidon opettaja. Mukana oli myös matkanjohtajana saudimies Faris, joka oli todella rento ja mukava. Faris on 5-kymppinen mies joka on asunut 30v Jenkeissä, mutta halusi palata Saudeihin. Vaimo ja kaksi lasta halusivat jäädä Jenkkeihin, joten kun Faris palasi Saudeihin otti hän uuden, 28v eronneen vaimon. Farisin isällä oli myös aikoinaan 2 vaimoa ja 21 lasta!

Kun saavuimme Abhaan, klo 10 aikaan illalla oli ilma ihanan viileä! Hotellin auto tuli hakemaan meitä ja hotellissa me saatiin kukkaseppeleet ja mehujuomat! Sitten oli vielä buffee-illallinen.

Seuraavana aamuna oli herätys klo 6.30 ja aamupala buffeen jälkeen lähdimme matkaan hotellin bussilla. Kuskin piti olla Abhan paras opas, mutta se oli joku bangladeshilainen tai vastaava, joka ei kyllä osannut muuta kuin ajaa meidät oikeisiin paikkoihin. Kävimme mm kori-basaarilla, paikalliset tekee paljon koreja, ja luonnonpuistossa sekä käytiin ajelulla köysiradalla.

Näimme myös villejä paviaaneja, joita Saudeissa on tuhansittain!

Vaikka illalla olikin aika viileää, niin päivällä oli silti aika kuuma, mutta onneksi silti vähän viileämpää kuin Riadissa.

Illalla käytiin vielä kameli ja vuohi basaareilla. Kun mentiin vuohibasaarille tuli kaikki paimenet meidän luokse ja sitten otettiin kuvia heidän kanssa.

Juuri kun oltiin otettu kuvat tuli auto meidän luokse ja mies rupesi huutamaan paimenille että jollei ne heti lähde pois soittaa hän muttawan (uskonpoliisin) paikalle! Eihän ne saa meidän naisten kanssa hengata! Paimenet katosivat sekunnin sadannesosassa ;-)

Yksi suomalainen meidän ryhmästä halusi mennä teurastamoon ja meni sinne Fariksen ja pariskunnan kanssa. Olivat nähneet siellä miten vuohi teurastetaan islamin mukaan. Muslimit syövät vain Halal lihaa, (halal = luvallista, vastakohta on haram, kielletty) eli eläin käännetään Mekkaan päin ja kaulavaltimo poikkastaan ja veri valutetaan ulos, ja samalla lausutaan eläimen puolesta rukous. Eli mun mielestä eläinrääkkäystä.
Seuraavana aamuna oli taas aikainen herätys, tällä kertaa lähdimme taas pariin luonnonpuistoon ja sitten torille. Torilta minäkin nyt ostin pari koria, kun en ollut kori basaarilta mieleisiä löytänyt. Torilla oli taas vuohia myytävänä, ruoaksi, ja mentiin taas niitä ihailemaan, ja pian oli taas puoli toria meidän ympärillä. Me taidettiin olla kaupungin suurin nähtävyys!

Torilta mentiin toiselle köysirata-ajelulle, Al Hablaan. Siellä asui ennen vuorten seinämillä ”kukkaiskansaa”, jotka pukeutuvat saronkiin ja kiipesivät jyrkkää vuorta ylös ja alas narua pitkin! Mutta, koska nämä eivät elä täysin islamin mukaan, on Saudit tuhonnut niiden asutukset vuorten seinämiltä ja rakentaneet sinne tuon köysiradan.

"Kukkaiskansaa"

Illalla mentiin vielä museoon, joka on rakennettu perinteisen asutuksen mukaan. Paikka oli ilmeisesti omistajan lapsuudenkoti. Mm Prinssi Charles on myös käynyt siellä! Omistaja oli kovin innoissaan kun tulimme, hänen serkku on töissä meidän sairaalassa, ja hän halusi tarjota meille ilmaiseksi perinteistä paikallista ruokaa. Koska meillä oli pari tuntia luppoaikaa ennen lentoa, niin sehän sopi.

Saatiin ensin arabialaista teetä, kahvia ja taateleita kun hän kertoi paikan tarinaa, sitten oli opastettu kierros. Sen jälkeen polteltiin hieman omenanmakuista vesipiippua ja tämä omistaja pukeutui perinteiseen asuun ja ampui vanhalla musketilla ilmaan pari laukausta!

Ruoka oli hyvää, mutta aika makeaa. Söimme lattialla istuen ja söimme käsin. Oli kolme eri ruokalajia. Kaksi lajia oli jotain taikinahommeleita joita syötiin hunajan kanssa ja sitten oli myös lammasta.

Illalla lensimme sitten takaisin ja kotona oltiin n klo 1 yöllä. Rankka matka oli, mutta oli se silti kaikin puolin onnistunut!

Onnittelut, Suomi!

2011-12-06T19:33:00.001+02:00

Hyvää Itsenäisyyspäivän iltaa! Ensilumi tuli eilen, ihan sopivasti. Tuli vähän talvinen olo, piiiiitkän ja pimeän syksyn jälkeen.

Perinteisesti vietän, katsomalla Linnan juhlien sisäänmarssia.

Jouluvalmistelu alkoi

2011-12-04T19:33:00.001+02:00

Tänään siivosin ja laittelin joulukoristeita esille. Heti piristi. Vihaan syksyä ja pimeyttä, mutta rakastan joulua.

Huomasin myös että osa koristeita on vielä kadoksissa. Joten huomenna varastoon etsimään, ja jos ei löydy sieltä, niin taitavat sitten vielä olla äidin kellarissa...

Mutta, löysin myös Jordaniasta ostetun, Saudeihin "salakuljetetun", pienen seimen. Luulisin että se on siellä kielletty, vaikka Jeesukseen uskovatkin.

I heart food!

2011-12-01T18:30:00.000+02:00

Minä RAKASTAN (hyvää) ruokaa. Tykkään kokkailla, ja tykkään katsoa kokki-ohjelmia, ja kilpailuja.

Itse olen kaukana mestarikokista, joskus jotain kehittelen itse (ja yksi reseptihän pääsi keittokirjaankin!), mutta yleensä seurailen reseptejä.

Keittokirja, jossa on MUN resepti, Suomalaisen Kirjakaupan hyllyllä!

Tykkäsin suomalaisesta Masterchef-ohjelmasta, ja äsken katsoin myös USA:n version. Alusta asti mun suosikkejani oli 22-v etelävaltiolainen opiskelija Whitney, joka ei meinannut päästä mukaan kisaan nuoruutensa ja "pikkutyttömäisyytensä" takia. Missään vaiheessa en uskonut hänen voittavansa, en edes finaalissa, mutta niin hän vai teki!

Hänen valttinsa oli tehdä perinteistä "etelävaltiolaista" kotiruokaa muunnellen (southernstyle food with a twist). Löysin hänen bloginsa ja sieltä löytyy ihan mielenkiintoisia reseptejä, joten rupean sitä seuraamaan.

Tykkään selata keittokirjoja, multa löytyykin keittokirjoja moneen lähtöön ja olen niitä muutaman ostanut ulkomailtakin.

Vieraille tein viime viikolla savuporo-suppilovahveropiirakan, katselin muutamaa reseptiä, mutta sovelsin niitä vähän. Ja hyvää tuli!

Savuporo-suppilovahveropiirakka

Pakaste (ruis-)piirakkataikina
Noin litra suppilovahveroita
Sipuli
Noin 100g savuporo-rouhetta (kaupassa siellä missä leikkeleet on)
2 munaa
2 dl ruokacremeä
n 1 dl maustamatonta tuorejuustoa
0,5-1 dl juustoraastetta (toimi ihan hyvin Parmesaaniraasteellakin, olin unohtanut ostaa Emmentalia...)
Mustapippuria

Sulata pakastetaikina. Mielestäni rukiinen taikina sopi erittäin hyvin pohjaksi. Paista sienet ja silputtu sipuli. Taputtele taikina piirakkavuokaan, lisää sienet ja poro-rouhe. Sekoita munat ja ruokacreme, lisää seokseen tuorejuusto ja hieman mustapippuria, ja kaada piirakan päälle. Ripottele päälle vielä juustoraaste.
Paista 225c uunissa n 30 min.

Kiireinen viikko

2011-11-27T18:04:00.000+02:00

Viime viikko oli taas tosi kiireinen. Oli mm vieraita, kyläilyä ja jopa hierontaa!

Tiistaina oltiin muutaman työkaverin kanssa tutustumiskäynnillä YLEllä. Oli ihan mielenkiintoista, kierros kesti 1,5h ja nähtiin mm puvustamo, "reksvisiittamo" ja pari studiota. Pahoittelen kuvien huonoa laatua, otettu nopsaa puhelimella.

Puvustamossa on n 200 000 vaatetta, eri aikakausilta

Frakit valmiina Linnanjuhlia varten, siis kameramiehille ym

Ison studion alla on vesiallas jossa filmataan vesikohtauksia

Histamiini kumppaneineen löytyi vitriinistä!

Perjantaina meillä oli töissä virkistyspäivä, mihin kuului pari luentoa, ja sitten saatiin valita joko Asahia (joku joogan tyyppinen juttu) tai jousiammuntaa. Mä kokeilin jousiammuntaa, oli ihan kivaa, mutta ensimmäisellä kierroksella sain 9 pistettä, sitten 4, 2 ja 0. Siinä vaiheessa lopetin, en selvästi kehittynyt, ja alkoi tuntua olkapäässä, jota olin edellisenä päivänä käynyt hierrottamassa (mulla on kuulemma lapa ihan jumissa...).

Loppuhuipennuksena stand-up koomikko Tommi Tuominen. Saatiin kunnon naurut!

Lätkää ja muutakin

2011-11-20T15:41:00.001+02:00

Erittäin kiireinen viikko takana, ja samanlainen vielä edessäkin. Onneksi joulukuun alussa onkin sitten neljän päivän vapaat.

Viime viikolla oli vielä kirpparia torstaihin asti. Kävin kahden viikon ajan noin joka toinen päivä siivoilemassa pöytää ja etsimässä "kadonneita" tavaroita. Loppujen lopuksi ei kovin montaa tavaraa varastettu, vaikka jossin vaiheessa niin luulinkin, mutta jotain joka tapauksessa. Ja kyse siis ihan muutaman euron jutuista...

Kaksi viimeistä päivää myin loput tavarat 50% alennuksella. Tavaroista ja astioista sain myytyä lähes kaiken, vaatteista taas en paljoakaan, vaikka olivatkin hyväkuntoisia, pääasiassa ulkomailta, ja halpoja. Mutta nettosin joka tapauksessa n 100€. Ihan kiva!

Keskiviikkona olin elämäni ensimmäisessä lätkämatsissa. MM-kisoja olen aina seuraillut, mutta SM-sarja ei ole kauheesti kiinnostanut. Joskus nuorena olin Teemu Selänne fani, ja ehkä sitten vähän Jokerit-fani myös. Työkaverini on Ässät-fani, ja käytiin katsomaan Jokerit-Ässät matsi.

Itseäni kiinnosti eniten kokea matsin ilmapiiri, saada fiilis siitä minkälaista se oikeasti on, eikä vain aina kokea sitä telkkarin välityksellä.

Meillä oli hyvät paikat, keskellä, pari riviä Jokereiden rangaistusaition takana (saatiinkin nähdä Jarkko Ruutu usein...). Ensimmäiseksi hämmästelin kentän pienuutta, jotenkin se näyttää paljon isommalta telkkarissa :-)

Paikalla oli iso Jokerit fanijoukkue, jotka huutelivat, laulelivat ja hyppelivät synkronoiduin liikkein, kuin jalkapallo-ottelussa konsanaan. Taklaukset taas tuntuivat paljon hurjemmilta paikan päällä, kun ääni oli mukana, taisin säpsähtää suurinpiirtein joka kerta...

Mainokset ärsytti, niitä tuli koko ajan, jopa mainostaukojakin kesken erän. Ihan tyhmää!

Jokeri palkitsi "parhaan fanin" (tai jotain vastaavaa) ja sen sai samalla rivillä istuva.

Kaiken kaikkiaan hyvä kokemus, mutta jos olisin fanittanut jompakumpaa joukkuetta olisi siitä tietysti saanut enemmän irti. Eli, ensi kerralla lähden katsomaan jotain Leijona-peliä! Niin, ja Ässät voitti 4-3 jatkoajalla.

Kaikki illan kolme matsia päättyi samoin ennen jatkoaikaa!

Perjantaina oli vuorossa yhden kauan talossa olleen kirurgin läksiäiset, jotka olivat samalla meidän pikkujoulut. Kivat pippalot oli, ohjelma oli hauskaa ja oli kiva taas pitkästä aikaa irrotella työkavereiden kanssa. Tätä kirurgia minunkin tulee ikävä :-(

Ensi viikolla on tiedossa mm YLEen tutustuminen, mutta siitä enemmän sen jälkeen.

Roboilua

2011-11-11T19:26:00.001+02:00

Tänään olin harjoittelemassa robottikirurgiaa. Mukana oli myös kaksi kirurgia jotka myös aloittavat robotiimissä ja lähtevät mukaan Strasbourgiin. Potilaana oli pahvilaatikko :-)

Täytyy sanoa että olen kyllä aika innoissani tästä. On vaihtelua, mutta myös hyvin mielenkiintoista.

Outo uni

2011-11-09T21:43:00.001+02:00

Näin niin outoa unta, ja muistan sen niin hyvin, että laitanpa sen tänne muistiin :-)

Olin New Yorkissa, ilmeisesti yksin. Mun piti lähteä katsomaan Brodway-musikaalia, mutta löysinkin itseni leikkaussalista, potilaana!

Mulle piti tehdä leikkaus molempiin polviin. Ensin mulle laitettiin virtsakatetri... Se työnnettiin niin syvälle että se osu rakon seinään ja sattui!

Sitten meinasin tippua leikkauspöydältä. Pöytä alkoi pyöriä ja tiimi sai just kiinni ennen kuin tipuin. Muistan vieläkin sen paniikin tunteen. Sitten mun yläkropan ympärille laitettiin turvavyö.

Sitten taisi olla leikkauksen aika. Ensimmäinen polvi leikattiin, viilto oli n 5-10cm ja kirurgi käytti jotain isoa välinettä jolla väänsi polvea sisältä. Olin ihmeissäni koska meillä Suomessa tähysteään ja tulee vain kaksi sentin viiltoa...

Ennen kuin toista polvea alettiin leikkaamaan aloin epäröimään. Tajusin että polvet tulee olemaan todella kipeet, miten mä voin kävellä NYCissä? Ja sitten kirurgi kosketti steriilillä hanskalla jotain epästeriiliä. En uskaltanut huomauttaa siitä. Sitten taisinkin jo herätä. Onneksi.

Unet on kyllä välillä niin älyttömiä :-)

Loma tuli ja loma meni

2011-11-06T16:41:00.000+02:00

Niin se on vaan tämäkin loma jo lähes loppu. Ja yllätys, yllätys, en tälläkään kertaa saanut kaikkea suunniteltua tehtyä ;-)

Mutta loman päätavoitteena oli nukkuminen ja patterien lataaminen, ja voin sanoa että siinä olen kyllä onnistunut ihan hyvin!

Tavoitteena oli myös vihdoin viedä kamaa kirpparille myyntiin, ja sen olen tehnyt. Kivasti kamaa on jo mennyt, saa nähdä mikä loppusaldo on sitten varastettujen tavaroiden osalta. Pessimisti minussa on siis ihan varma että paljon kamaa myös katoaa... Kyseessä siis itsepalvelukirppis.

Loman ensimmäisenä päivänä mulla oli vihdoin perhettä kylässä, vähän niinkuin tuparit, olihan se jo aika, kun tässä on jo kohta vuoden asunut ;-) Siis onhan ne täällä käynyt, mutta nyt "virallisesti".

Tarkoituksena oli myös vaihdattaa talvirenkaat autoon, mutta kun kerran talvea ei näy eikä kuulu päätin lykätä asiaa. Koska kävelen töihin, ja ruokakauppakin on kävelymatkan päässä, niin pärjään ihan hyvin myös ilman autoa jos talvi yllättäen minut yllättäisikin.

Loma!

2011-10-30T08:47:00.001+02:00

Eilen mulla oli vielä lisätöitä, mutta tänään alkoi viikon (palkaton) loma!!!

Olen NIIN loman tarpeessa. Syksy on ollut syistä sun toisista aika rankka, varsinkin töissä, ja se tulee vielä jatkumaankin.

Meillä on tällä hetkellä aika huono ilmapiiri töissä, ja paljon ongelmia lähiesimiesten kanssa.

Meillä, päiväkirurgisella osastolla, on myös leikkausrobotti, jolla tällä hetkellä tehdään eturauhasten poistoja. Niin, meidän päiväkirurgisella osastolla leikataan enää 40% päiväkirurgisia potilaita...

Ensi vuonna on tarkoitus ruveta tekemään myös munuaistenpoistoja, ja minä olen menossa mukaan robotti-tiimiin ja samalla myös munuaistiimiin.

Ja pääsen Strassburgiin robotti-koulutukseen! Meitä lähtee kolme hoitajaa ja kolme kirurgia pariksi päiväksi tammikuussa. Pääsen sittenkin reissuun ;-)

Herkkuhampurilainen

2011-10-27T19:49:00.001+03:00

Jonkin aikaa sitten tein sämpylöitä jotka oli tuoreina ihan hyviä, mutta seuraavana päivänä aika kovia ja tylsiä.

Hetken mietittyä päätin tehdä hampurilaisia. En ollut tehnyt itse hampurilaisia vuosikausiin.

Tein jauhelihasta pihvejä uunissa, ja loppuvaiheessa laitoin kahden pihvin päälle Emmental-juustoraastetta.

Laitoin myös hampurilaisleivät hetkeksi uuniin jotta saisivat vähän rapeutta.

Hampurilaisleipien päälle laitoin ketsuppia ja täytin hampurilaiset tomaatilla, salaatilla ja suolakurkulla.

Ja niistä tuli ihan älyttömän hyviä! Niin helposti. Nam.

Elokuvasuositus

2011-10-20T11:20:00.001+03:00

Kuva täältä

Oltiin eilen kaverin kanssa katsomassa todella hyvä elokuva; Piiat (The Help). Se oli erittäin hyvin tehty, oli mukaansatempaava, välillä sai itkeä ja välillä nauraa. Voin todellakin suositella elokuvaa, vaikka aika pitkä onkin (148 min).

Tietoa elokuvasta löytyy täältä.

Mummi

2011-10-14T08:45:00.001+03:00

Mummini on 94-v, ja asuu vielä kotona. Hän asuu paritalossa, setäni vaimoineen asuu toisessa päässä. Eläkkeellä oleva setä käy mummilla päivittäin, ja käy hänelle kaupassa.

Muutama vuosi sitten Mummi oli vielä ihan virkeä, nyt hän ei oikein jaksa enää liikkua, ja muisti on alkanut pettämään aika lailla.

Opiskeluaikana kävin Mummilla kerran viikossa, nykyään 2-3 viikon välein. On niin surullista seurata miten hänen vointi ja muisti alenee koko ajan.

Mutta Mummilla on hyviäkin päiviä, huumoriakin löytyy vielä välillä.

Olen aikaisemmin vienyt Mummille pizzaa, kun ei ollut ennen maistanut, ja kiinalaista muutamankin kerran, kiinalaisesta tykkää paljon. Ja Ikeassa ollaan käyty lihapullilla :-)

Viimeksi tuli puhe hampurilaisista, ja vein hänelle eilen ensimmäistä kertaa hampurilaisen ja ranskiksia. Mummi sanoi tykkäävänsä, varsinkin leivästä ja ranskiksista (onko nää muka perunoita, näyttää ihan makaroonilta!).

Tunnustus

2011-10-12T18:00:00.000+03:00

Sain Sennieltä tunnustuksen, KIITOS!

Tämän tunnustuksen saajan pitää:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa

2. antaa tunnustus 8:lle blogille eteenpäin

3. Ilmoittaa näille 8:lle asiasta

4. Kertoa 8 satunnaista asiaa itsestään.

Minäpä aion vain kertoa itsestäni, en jaa eteenpäin! Mutta saa tehdä, jos haluaa.

Hmm, mitäs uutta kertoisin. Voi olla että olen jotain näistä jo ennen kertonut, mutta here goes.

1. Tykkään katsoa reality ohjelmia. Kaikkea en katso, edes suosituimpia kuten Idols, X-factor, Tanssii tähtien kanssa jne, mutta seuraan mm Masterchefiä, Huippumalli haussa, Muodin huipulle, Selviytyjiä jne.

2. Elokuvista taas pidän tällä hetkellä eniten jännitys- ja action elokuvista. Mutta tykkään myös draamoista ja romanttisista komedioista. Mitään ranskalaisia taide-elokuvia en koskaan katso.

3. Luen paljon kirjoja, mutta melkein vain englanniksi. Luen mieluiten sairaala jännäreitä, jotain dekkareita ja "chick-flicksejä", kuten Bridget Jonesit ym. Luin Da Vinci koodin, Khaled Husseinin Leijapojan ja Stieg Larssonin Millenium trilogian vain koska niistä oli hypetetty niin paljon. Tykkäsin kaikista :-) Seuraavaksi haluan lukea Sofi Oksasen Puhdistuksen vain ja ainoastaan samasta syystä.

4. Iphonen hankkimisen jälkeen olen lukenut paljon vähemmän, koska surffaan ja pelailen usein sängyssä ennen nukkumaan menoa.

5. Lempivärejä ovat tällä hetkellä turkoosi ja limenvihreä. Sinisen eri sävyt on jo pitkään ollut lemppareita, ja esim sohva on sininen, mitä nykyään kadun syvästi :-( Teini-iässä lempiväri oli liila.

6. Minulla on huono näkö, mutta vihaan silmälaseja. Ne on aina likaiset, sateella läikikkäät ja jos menee kylmästä lämpimään ne menee höyryyn. Siksi käytän lähes aina piilolinssejä.

7. Minä olen aika kärsimätön ja mulla on aika lyhyt pinna, nytkin olen huutanut ja hakannut tietokonetta kun se jumittuu koko ajan. Pakko saada uusi!

8. Olen illan virkku ja todella aamu-uninen. Jos saisin valita, olisin mieluiten töissä n 8.30-16.30. Tai no, kaikkein mieluiten 10-14 ;-)

Upea ruska!

2011-10-10T16:13:00.001+03:00

Kun pariin vuoteen ei ole viettänyt paljon aikaa Suomessa ruskan aikaan niin tuntuu tämä syksyn alku oikeestaan ihan mukiinmenevältä ;-)

Ruskakin on niin kaunista, siis niinä muutamina aurinkoisina päivinä.

Taas on viikonloppu

2011-10-08T21:17:00.000+03:00

Kylläpä aika taas menee vauhdilla eteenpäin. Ja vielä nopeammin menee taas tämäkin viikonloppu...

Viime viikko töissä meni perehtymisen merkeissä, oli kiva taas vaihteeksi tehdä jotain vähän erillaista.

Perehdyin takaisin heräämöön, siitä on jo nelisen vuotta kun olin viimeksi heräämössä ollut, ja silloin potilaat olivat kutakuinkin terveitä ja päiväkirurgisia, nykyään vain 40% potilaista on päiväkirurgisia, loput ovat monisairaita jotka menevät osastolle yöksi.

Suurin haaste on silti ollut oppia taas kaikki miljoona tietsikkaohjelmaa, tuntuu että niitten hoitamiseen menee nykyään paljon enemmän aikaa kuin porilaisten hoitoon...

Sen lisäksi me jouduttiin perjantaina iltapäiväksi Helsinkiin maailman tylsimmälle, ja täysin turhalle, luennolle tulevaisuudesta ja geeneistä, suurin osa oli vain jotain tilastoja ja tutkimuksia, blaaaah. Ja tuolit olivat mitä epämukavimmat. Onneksi päästiin sentään tilausbussilla ovelta ovelle.

Ihan kuin oltais oltu jossain hallissa...

No, pääsinpä kuvaan Hulk Hoganin kanssa ;-)

Tänään olenkin sitten ollut taas vaihteeksi lisätöissä, mutta todella hyvin tuli taas tienattua!

Viikonlopun kunniaksi tein kasvispizzaa (punasipulia, paprikaa, herkkusieniä, nam!).

Ja jälkkäriksi tein hedelmäsalaattia. Töissä oli potilasbanaaneja jotka olisi mustuneet maanantaihin mennessä joten otin pari. Kaapista löytyi säilykeananasta, ja mulla oli myös omenaa, viinirypäleitä ja tuoretta mangoa (joka on aina kauhea pettymys maultaan verrattuna tropiikissa syötyihin...) joten salaatista tuli todella herkullinen, en edes kaivannut vanilija-jäätelöä.

Huomenna pitäis taas siivota kämppä, mutta sitä ennen menen vielä siskon seuraksi kirpparille myymään kamaa. Taitaa maanantai tulla ennen kuin arvaankaan...

50 faktaa matkoistani

2011-10-01T15:49:00.001+03:00

Memmun blogissa oli tämmöinen meemi. Eli, tässä tulee vähän juttua mun matkustelusta.

1. Ensimmäisestä ulkomaanmatkasta en ole varma. Olisikohan ollut Ruotsiin? Lapsena joka tapauksessa matkusteltiin jonkinverran, Suomessa ja ulkomailla, autolla ja teltalla, myöhemmin myös asuntovaunulla.

2. Kun olin 15-v ja oltiin Euroopan reissulla, oli meidän tarkoitus käydä Schwartzwaldissa, koska olin suuri "Vuoristosairaala" fani. Ensin mentiin kuitenkin Unkariin, ja Balaton-järven rannalla tapasin suomalaisen Paulan, jonka kanssa ystävystyttiin saman tien. Ja me tavattiin Hollantilaiset 16- ja 17-vuotiaat pojat, Denniksen ja Edin. Ihastuttiin, ja mä pyysin vanhemmilta että voitas jäädä muutamaksi päiväksi Balatonille. Jäätiin, mutta Schwartzwald jäi väliin. En välittänyt ;-)

3. Ensimmäistä kertaa pääsin lentämään kun mentiin ysin jälkeen kaverin kanssa kielikurssille Englantiin, Jerseyn saarelle. Saarella vietetyt kolme viikkoa oli mahtavat, englannin oppimisesta en niinkään ole varma, mutta pientä romanssiakin oli paikallisen pojan kanssa :-)


John Nettlesin (Bergerac, Midsomerin murhat) kanssa Bergeracin autossa!

4. Kun olin 18-v, ja käynyt vuoden sairaanhoito-opistoa, olin todella kouluväsynyt, ja halusin pitää välivuoden. Päätin lähteä Englantiin au-pairiksi. Olin jo viittä vaille lähdössä, lääkärintarkistukset tehty ja vain perhettä vailla, kun näin Hesarissa ilmoituksen järjestöltä, joka järjesti au-pairiksi USAan. Haastattelut oli Turussa. Soitin samantien.

5. Kävin haastattelussa, hoidin paperihommat ja sain perheen, ja istuinkin jo 3 viikkoa myöhemmin (ilmoituksen nähtyäni) lentokoneessa matkalla New Yorkiin! Oli elokuu 1992.

6. Vietin au-pair vuoteni Poughkeepsie nimisessä kaupungissa, joka sijaitsee New Yorkin osavaltiossa, n 150 km New Yorkista pohjoiseen. Perheen vanhemmat olivat muuttaneet Kiinasta n 20-v aikaisemmin, lapsia oli kaksi; tyttö 10-v ja poika 4-v. Perheen kotikieli oli englanti, mutta kiinaakin puhuttiin välillä

Mun juttu paikallisessa lehdessä. Ja kaupunki on Fishkill, ei Fiskhill... (Kuvan saa isommaksi klikkaamalla)

7. USAn vuoden aikana kävin myös mm Floridassa Walt Disney Worldissa ja Niagaran putouksilla Kanadan puolella (jossa opin juomaan olutta, aikaisemmin en siitä pitänyt!). New Yorkin Plaza-hotellin ulkopuolella näin vilauksen James Brownista, yli tunnin odotuksen jälkeen.

8. Opiskeluaikana olin yhden kesän ja yhden joululoman Tukholmassa vanhainkodissa Nordjobbarina. Kesä oli ihan huippuhauska!

9. Viimeisenä kesänä ennen valmistumista, eli kesällä 1996, olin au-pairina Hampurissa, Saksassa. Perheen au-pair oli murtanut jalkansa ja tulin hänen tilalleen. Au-pair oli Georgialainen Lia, joka ei puhunut englantia, ja hän oli perheessä ensimmäisen viikkoni. Olin päättänyt lähteä Saksaan töihin valmistuttuani, ja olinkin ylä-asteen lisäksi opiskellut pari vuotta saksaa opiskeluaikana Kansalaisopistolla. 8 viikon jälkeen puhuinkin jo aika sujuvasti saksaa, jonka olenkin sitten todella sujuvasti unohtanut...

10. Jostain syystä päätinkin lähteä Englantiin töihin valmistuttuani. Ehkä "agressiivisen" rekrytoinnin takia. Valmistuisin joulukuussa, mutta sain töitä Royal London sairaalasta jo syyskuussa. Joskus marras-joulukuussa sairaala ilmoitti ettei ottaisikaan meitä kourallista suomalaisia.

11. Sain pian uuden työpaikan Cambridgen yliopistollisesta sairaalasta. En tiennyt missä Cambridge sijaitsee, saati miten se lausutaan.

12. Joku radio-ohjelma kävi haastattelemassa mua koulussa liittyen ulkomaille työskentelemään lähdöstä. Suomessa ei silloin ollut töitä, ja monet olivat lähdössä, pääsääntöisesti Englantin ja Norjaan. Päättäjäispuheessa rehtori lainasi sanoja, joita olin haastattelussa käyttänyt!

Cambridgessä työskentelin kaksi kertaa, yhteensä 2,5 vuotta.

13. Olin Suomessa lomalla kun Prinsessa Diana kuoli, mutta häntä surtiin edelleen pitkään töissä kun palasin. Käytiin kaverin kanssa Pariisissa n 1kk turman jälkeen, ja osuttiin vahingossa sillalle, missä onnettomuus oli tapahtunut. Siellä oli paljon kukkia, runoja ym.

14. Pariisissa hotellissa saatiin ensimmäisenä iltana soitto respasta että kikateltiin liian kovaa huoneessa ikkuna auki, joku oli valittanut :-)

15. Hollannissa, samaisen kaverin kanssa, ja yhden toisen suomalaisen ja tämän hollantilaisen miehen kanssa, matkustettiin junassa yöllä. Silloin olisi pitänyt maksaa yölisä, mutta me maksettiin vain perushinta. Konduktöörille puhuimme vain suomea ja leikimme ettemme osaa muuta kieltä. Hetken jankattuaan konduktööri antoi meidän matkustaa "väärällä" lipulla! Tuntematon nuorimies sanoi meille "well done" konduktöörin lähdettyä.

16. Englannista matkustettiin Australialaisen ystäväni kanssa Edinburghiin ja yövyttiin todella halvassa hostellissa. Meidän huoneen ovi meni vahingossa lukkoon ja jäätiin ulkopuolelle ilman kenkiä. Mulla oli kukkaro taskussa, ja puhelinautomaatista pystyi soittamaan jonkun avamaan. Paitsi että siihen olisi tarvinnut luottokortin, mitä mulla ei ollut.

17. Ystäväni jäi ulko-ovelle pitämään sitä auki, ja minä menin vastapäiseen baariin, sukkasillani, jonka piha oli täynnä lasinsirpaleita. Löysin matkalla käsilaukun jossa oli Irlantilainen passi. Menin baariin ja sanoin portsarille että antaisin heille löytämäni käsilaukun jos saisin soittaa. Sain soittaa, mutta numero johon soitin oli varattu koko ajan. Lopulta mut käskettiin ulos.

18. Menin sitten viereiseen pitseriaan, jossa oli kolikkoautomaatti ja sain vihdoin jonkun kiinni. Seuraavana yönä, kun käytiin pitseriassa baarikeikan jälkeen, muisti työntekijä minut ja kommentoi että olin löytänyt kengät jalkaan :-)

19. Minua ei ole koskaan ryöstetty, en ole myöhästynyt lennolta tai kadottanut passia. En myöskään ole koskaan sairastunut matkalla vatsatautia tai turistiripulia pahempaan tautiin.

20. Tyhmin, ja pelottavin, teko matkalla oli kun me kaverin kanssa lähdettiin pimeällä (ehkä n klo 19 aikaan) kävellen Nairobissa, Keniassa meidän hotellilta toisten kavereiden hotellille, matkaa ei ollut kuin ehkä muutama korttelinväli, mutta puolessa välissä tajuttiin ettei ehkä ollut kovin fiksu idea. Käveltiin nopeasti ja päästiin turvallisesti perille!

21. Ensimmäisenä aamuna Nairobissa herättiin konekiväärin ääneen, kun naapurissa oleva pankki ryöstettiin.

22. Nairobissa syötiin mm krokotiilia, kamelia ja strutsia Carnivore nimisessä grilliravintolassa. Strutsi oli todella hyvää. Perussa ja Ecuadorissa en syönyt heidän suurta herkkuansa; marsua!

23. Aika pelottava kokemus oli myös Cuscossa, Perussa, kun kärsin vuoristotaudista ja olin yksin reissussa. Jaksoin kävellä vain n 50-100m kerralla, yöpuvun pukemisen ja hampaittenpesun välillä piti huilata, ja sängyssäkin pulssi hakkasi 120 ensimmäisenä iltana.

24. Quitossa, Ecuadorissa taas oli vallankaappausyritys (presidentti otettiin panttivangiksi) ja mellakointia ensimmäisellä viikollani kaupungissa.

25. Yksi unohtumattomimpia matka-kokemusia oli Galapagossaarilla snorklailu merileijonien ja valtavien merikilpikonnien kanssa.

26. Myös unohtumaton kokemus oli kun oltiin Jordaniassa Wadi Rumin autiomaassa, oli pilkkopimeää ja maattiin kaverin kanssa kahden beduiinimiehen kanssa matolla ja katseltiin ihan uskomatonta tähtitaivasta. Näin myös kaksi tähdenlentoa, ystäväni kolme.

27. Jordanian Pertran rauniokaupungissa tapasin Marguerite van Geldermarsenin, Australialaisen sairaanhoitajan joka oli nainut beduiinin ja he asuivat monta vuotta luolassa. Ostin hänen kirjan ja sain omistuskirjoituksen.

28. Saudi-Arabiassa olen tanssinut bileissä katolla keskellä hiekkamyrskyä!

29. En ole koskaan kokenut maanjäristystä tai hirmumyrskyä.

30. Viidakkovaellus Thaimaassa oli todellakin extremeä; sadekausi oli juuri loppu, ja koko viidakko oli märkä ja mutainen ja todella vaikeakulkuinen. Myös iilimadot söivät meitä (yäkk). Bungalowin parvekkeella sammakko hyppäsi mun otsalle, säikähdin ja kiljahdin!

31. Myös norsuratsastus kivistä joenuomaa pitkin samaisella reissulla oli todella jännittävää. Onneksi norsun jalka ei lipsunut!

32. Saudeista käytiin Dubaissa lomalla ja shoppailtiin paljon. Hotellin vieressä oli myös leipomo, joka myi ihanaa ruisleipää, ja lopulta jouduin tekemään vaikean päätöksen; ostanko mukaan toisen leivän vai toiset kengät. Molemmat eivät laukkuun mahtuisi. Päädyin ruisleipään :-)

33. New Yorkissa olen ollut monen monta kertaa, ja se onkin ainoa paikka jonne on pakko aina päästä uudelleen, muuten matkustan mielummin aina eri paikkaan.

34. Tallinnassa olen käynyt vain neljä kertaa, ensimmäisen kerran vasta vuonna 2003 Belgialaisen ystäväni kanssa.

35. Seuraavaksi haluaisin käydä Pietarin risteilyllä. Venäjä ei sinänsä kauheesti kiinnosta, mutta Pietari kyllä, ja risteily onkin todella kätevä tapa nähdä kaupunki.

36. Muita paikkoja joissa ehdottomasti haluan vielä joskus käydä, on Rooma, Praha, Barcelona, Kambodja, Australia, Uusi-Seelanti, Costa Rica ja Kalifornia. Niin Ja Hawaii myös!

37. Näitähän on vielä ihan kauheesti, kohta en enää keksi mitään...

38. Aikuisena olen kaksi kertaa autoillut ystäväni kanssa halki Suomen, menimme hänen lapsuudenkotiin Kuusamoon.

39. Vasta hieman ennen Kuusamoa minulle selvisi ettei Kuusamo olekkaan Lappia, mutta käytiin myös Posiolla, Aarikan tehtaanmyynmälässä, ja se taas sijaitsee Lapissa.

40. Toisella kerralla kävin yksin bussilla (Kuusamosta) Rovaniemellä, ja Napapiirillä Joulupukinmaassa (Santa Park). Ulkona oli helle ja joululaulut soi, jopa tämmöinen hullu joulufani koki sen enemmän koomiseksi. Sinne kannattaa siis vain mennä talvella!

41. Rippileirini oli vaellusripari Lapissa. Vietimme viikon leirikeskuksessa Inarissa ja viikon vaelsimme. Tykkäsin todella, varsinkin kun monet riparilaiset olivat partio-kavereita.

42. Vajaa viikko ennen riparia oltiin koulun kanssa Suomenlinnassa, hyppäsin alas muurilta rikkinäisen pullon päälle ja polveen tuli syvä, ommeltava haava. Pääsin onneksi riparille, mutta tikit piti poistaa riparin aikana, joten mentiin bussilla Ivaloon terveyskeskukseen. Bussissa oli myös kaksi muuta riparilaista, toinen oli polttanut korvat auringossa, toisen vaivaa en muista.

43. Myös äitini ja veljeni ovat asuneet ulkomailla. Veljeni opiskeli myös Ahvenanmaalla, ja olenkin käynyt siellä kerran pikaisesti hänen luonaa, mutta talvella, kun kävin vaihdattamassa talvirenkaat autooni kun olin Tukholmassa töissä (veli siis toi renkaat Suomesta). Haluaisin myös kokea kesäisen Ahvenanmaan.

44. Siskoani taas ei ole matkailu koskaan kauheesti innostanut kuten minua ja veljeäni.

45. Suomessa olen vain kerran lentänyt; opintopäiville Kuopioon.

46. Meillä oli joskus asuntovaunu, haluaisin myös itse olla joskus Karavaanari. En vain todellakaan haluasi itse vetää asuntovaunua auton perässä, tai ajaa asuntoautoa!

47. Kävin alle vuoden sisällä Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa.

48. Olen asunut ja työskennellyt (vähintään 6 viikkoa) neljällä eri mantereella ja (vähintään 3 viikkoa) yhdeksässä eri maassa.

49. Olen viettänyt viisi joulua ulkomailla; kerran USAssa, kerran Tukholmassa, kerran Englannissa ja kaksi kertaa Saudeissa. Toivottavasti ei enää koskaan tarvitse!

50. Lentäisin luultavasti avaruuteen jos se olisi rahallisesti mahdollista, tai voittaisin matkan!

En haasta ketään, mutta näkisin mielelläni tämän myös Laylahin blogissa :-)

Vuosi sitten oli hieman erillainen syksy...

2011-09-24T17:55:00.000+03:00

Päivälleen vuosi sitten yksi pitkäaikaisimmista haaveistani toteutui; olin vihdoin Machu Picchulla, Perussa!

Tänään olin töissä tekemässä jononpurkuleikkauksia... No, onneksi tänään tuli tienattua todella hyvät rahat :-)

Tästä syksystä tulee luultavasti tulemaan TODELLA piiiiiiitkä, on nimittäin ensimmäinen syksy sitten vuoden 2003 kun en lähde ulkomaille (lämpimään)! Tai sitten ole ulkomailla (lämpimässä) töissä.

Marraskuussa on kyllä viikon palkaton loma, mutta ei ole oikein varaa lähteä minnekkään (ja yhden projektinkin takia en "viitsi" lähteä, siitä luultavasti enemmän joskus myöhemmin), sen sijaan menen silloin kirpparille myymään ison kasan vanhoja vaatteita ja myös jonkinverran (sinisiä) astioita. Tylsää...

Laitan tähän nyt vielä vihdoin jotain kuvia Quiton (Ecuador) vanhasta kaupungista, kun kävin siellä tokavikana päivänä, enkä koskaan ehtinyt niitä silloin tänne laittaa, ja sit ne vaan jäi ja jäi. Mutta onpahan nyt jotain laitettavaa ;-) Harmi vaan kun en enää muista mitä kaikki kuvat esittää, ja mun Lonely Planet kirja on lainassa mun ystävällä, joka on tällä hetkellä Quitossa vapaehtoistöissä!

Kaikki kuvat saa, kuten aina, klikattua suuremmaksi.

Juomia kaikkiin vaivoihin. Näitä näki usein kaduilla.

Aika upea pankki!

Vanhin katu, La Rambla

Quiton Katedraali

Siitä terveysintoilusta

2011-09-18T18:42:00.000+03:00

Puolisen vuotta sitten kirjoittelin siitä, kuinka olin havahtunut aspartaamin vaaroihin ja ruokien lisä-aineisiin. Tämä postaus tuli mieleen, kun eilen järkytyksekseni huomasin sitruunapippurin sisältävän natriumglutamaattia. Se, mitä aina pistän lohen päälle. Eli, pitää miettiä toi lohen maustaminen uusiksi.

Enpä muistanut katsoa mitä kaikkea muuta nuo ihanat Texas uunikasvikset sisältää kasvisten lisäksi...

Eli, mites on sitten mennyt. No, painoa on tippunut muutama kilo :-) Mutta, viime aikoina olen innostunut leipomisesta, joten taitaa kohta taas nousta...

Alussa tuli välillä vielä juotua ravintolassa light-cokista, koska en oikeesti pidä sokerillisen mausta, enkä oikein osannut muutakaan juoda, jos en juonut siideriä. Mutta en ole kyllä enää muutamaan kuukauteen, ainakaan tietoisesti, nauttinut mitään mikä sisältää aspartaamia.

Ennen söin pikaruokaa (siis hampurilaisia) noin 1-2 kertaa kuussa, nyt 1-2 kertaa noin kolmessa kuussa. Hyvä minä! Eineksiä en enää oikestaan osta, mitä nyt välillä Dr Oetkerin Mozzarella-pizzaa.

Syön myös töissä enää noin kerran viikossa (kalaa) ruokalassa, muina päivinä tuon omat eväät, viikonloppusin kokkaan enemmän, niin että riittää viikollekkin. Suurin syy miksi en enää syö ruokalassa on hinta, mutta olen myös kyllästynyt niitten ruokiin, vain harva ruoka (kuten lohiruuat) on oikeesti hyvää, ja aika usein ruoka on myös einestyyppistä. Ruokalassa syömisen positiivisia puolia on se, että silloin tulee syötyä paljon lisukesalaattia salaattipöydästä.

Maidon ostan aina luomuna, kuten myös vehnäjauhot, ketsupin (jota käytän todella harvoin) ja hunajan. Luomulihaa ostin alussa enemmän, mutta on kyllä niin kallista, ja usein päiväys melkein ummessa (käyn vain kerran viikossa kaupassa, joten pitää säilyä muutaman päivän), joten nyt ostan harvemmin. Luomu hedelmiä ja vihanneksia ostan silloin tällöin.

Kasvisruokaa en ole lisännyt ruokavalioon, mutta nyt lainasin työkaverilta kaksi kasvisruokakirjaa, ja olisi tarkoitus palata yhteen kasvisruokapäivään viikossa, kuten oli silloin kun kävin ruokalassa syömässä. Ensi viikonloppuna teen sitten jotain kasvisruokaa.

Niin, ja se purkka. Samaa jauhan edelleen. Kaupasta en ole löytänyt purkkaa joka ei sisällä Asesulfaami-K:ta, ja apteekista en ole edes muistanut katsoa. Ja sipsejä ja dippejä syön edelleen silloin tällöin.

Blogi jota nykyään seuraan ahkerasti, ja josta olen saanut paljon tietoa, on varmaan jo monelle tuttu, eli Kemikaalicocktail.

Sain toimen!

2011-09-15T19:27:00.000+03:00

Sain kuin sainkin toimen omalta työpaikalta, jee! Osastonhoitaja tuli kertomaan juuri ennen leikkausta, olin steriilinä enkä oikein voinut tehdä muuta kun hyppiä paikalla ja iloita.

Ja kolmas kerta toden sanoo. Onkin ollut ensimmäinen kerta sitten vuoden 1998 kun en saanut työtä jota hain. Ja aika monta työpiakkaa mulla on niiden 13v ajan ollut. Mutta onneksi nyt sitten taas sain.

Huomenna olisi myös ollut haastattelu toiseen paikkaan, mutta sen peruin.

Ja sunnuntaina saan sitten leipoa mustikkapiirakkaa maanantaiksi töihin.

Ihana viikonloppu takana!

2011-09-13T19:20:00.000+03:00

Viime viikonloppuna mulla oli vieraita Tukholmasta; ystävät ja entiset työkaverit, Maria ja Maggie. He tulivat laivalla ja menin Siljan terminaalille lauantai-aamuna vastaan.

Sää oli mitä parhain, aurinko paistoi, ei tuullut ja oli lämmin. Aivan ihanaa!

Käveltiin, "turisteerattiin", shoppailtiin, syötin, juotiin ja JUORUTTIIN! Taisin olla juuri tuon tarpeessa.

Käytiin myös turistikaupassa, jonka kellarista löytyi valtava joulukauppa. Mahtava yllätys tämmöiselle joulufanille. Ja mitään en ostanut!

Drinksuilla käytiin tietysti Helsingin "Empire State Buildingissä", eli Torni-hotellin kattoterassilla. Sieltä on mahtavat näkymät Helsingin ylle.

Ja käytiinhän me myös baarin kuuluisassa naistenvessassa, jonka kaksi seinää on pelkkää ikkunaa.

Ilta vietettiin mun luona, margariitoista, kuohuviinistä ja texmex ruoasta nauttien. Ja aamulla tarjosin vielä lähes hotellitasoisen aamupalan ;-)

Sunnuntaina vein heidät lentokentälle, ja parkkihallissa oli kiva yllätys. Parkkipaikojen yläpuolelle oli tullut valot, jotka palavat vihreänä kun paikka on vapaa, ja punaisena kun paikka on varattu. Ja mikä parasta, kun avasi oven, toivotettiin hyvää matkaa suomeksi ja englanniksi!

Lentokentällä oli vastassa tuttu lentobensiinin tuoksu, ja kauhea matkustushimo iski tietysti samantien kun sinne tuli. Mutta, onneksi olen siitä jo selvinnyt ;-)

Sunnuntaina oli vielä siskonpojan 1-v synttäritkin. Onneksi tänään on vapaapäivä, niin sai levätä oikein kunnolla.

Huomenna toivottavasti saan tietää jos olen saanut toimen omasta työpaikasta, ja jos en, niin sitten olisi perjantaina haastattelu paikassa jossa on neljä toimea auki. Kolmas paikka jota hain meni sisäisesti, eikä minua edes haastateltu.

Syksy on nyt sitten täällä, taas

2011-09-04T17:42:00.000+03:00

Torstaina oli kämpässä vain 20c, ja laitoin patterit päälle. Villasukkia olinkin jo käyttänyt vissiin koko viikon. Kesällä en käytä ollenkaan sukkia (paitsi töissä tukisukkia) enkä talvellakaan yleensä mitään sukkia kotona. Mutta syksyllä varsinkin on lattia kovin kylmä, on villasukat ehdottomat!

Ihana ystäväni H tykkää kutoa, ja häneltä olenkin saanut monta erillaista villasukkaparia. Yhtenä jouluna tajusin että olin vailla mustia villasukkia, jalkoja paleli, ja kun oli vähän paremmat vaatteet päällä niin olisivat mustat sopineet paremmin. Niinpä vihjaisin joulun jälkeen ystävälleni, enkä saanut vain yksiä, vaan kahdet mustat villasukat, joissa toisissa oli kuvioita resorissa <3

Tänään olen tehnyt niin kaalilaatikkoa kun omenasosettakin. Kaalilaatikkoa tein usein ennen, mutta nyt en ollut sitä tehnyt varmaan noin viiteen vuoteen. Luulin että mulla oli riisiä kotona, mutta eipäs ollutkaan, joten tein sitten ilman. Ja ihan hyvää tuli ilmankin. Resepti on "Kotiruoka" keittokirjasta, joka on Suomen suosituin, yli 100-v vanha keittokirja!

Omenasose mun piti tehdä jo viime viikonloppuna, mutta en sitten jaksanut/viittinytkään. Sain siis mummilta ison kassillisen omenoita, ja olen tehnyt niistä myös yhden omenapirakan. Enköhän saa tällä viikolla taas lisää omenoita, joten voisin tehdä pari omenapiirakkaa lisää.

Lauantaina tein ruuaksi lohta ja pakaste-uunikasviksia. Ruotsissa ostin usein Felixin "Krögarblandningia", mutta sitä ei Suomesta saa, eikä vastaavat ole ihan olleet mun mieleen. Onneksi viimeksi löysin kaupasta Finduksen "Texas" sekoituksen. Ja hyvää oli, nam!

Ei mitään kerrottavaa

2011-08-27T21:19:00.000+03:00

Yritin oikein keksimällä keksiä että mistä sitä kirjottaisi, enkä kyllä keksi mitään, joten jaarittelen tähän vain vähän jotain ;-)

Tällä hetkellä olen siskoni luona, jossa ollaan oltu, ja ollaan vielä monta (yö)tuntia, äitini kanssa lastenvahtina, kun vanhemmat ovat häissä. Kivaa on ollut, ja hyvin on mennyt! Lupauduin vielä hakemaan siskon miehineen kotiin yöllä...

Huomenna kotona odottaa pussillinen omenoita joita sain mummilta, jotain omenasosetta olis tarkoitus tehdä. Olen todellakin kunnostautunut tänä vuonna marjojen ym suhteen, itsepoimimien mustikoiden ja vadelmien lisäksi olen ostanut pakkaseen 5kg mansikoita, 2l mustikoita, 2l puolukoita ja litran kanttarellejä! Niin, ja huomenna olisi tarkoitus tehdä elämäni ensimmäistä kertaa kanttarellikastiketta. Toivottavasti onnistuu, koska se on kyllä niiiin hyvää.

Ennen olen tehnyt kanttarelleista vain piirakkaa, mun versio on todella nopea ja helppo (tykkään helpoista ja nopeista resepteistä, vaikka tykkään kyllä tehdä pitkänkin kaavan kautta).

Eli: piirakkapohjan päälle paistettua kanttarelliä ja sipulia, suolaa ja pippuria, juustoraastetta ja uuniin. Siinäpä se. Takuulla hyvää!

Olen hakenut vakituista toimea kolmesta eri paikasta (jep, olen todellakin jäämässä Suomeen!), omalta osastolta ja kahdesta muusta pääkaupunkiseudun päiväkirurgiselta osastolta. Toimia on auki yhteensä kuusi, ja toivon todella saavani. Periaatteessa haluaisin mieluiten omalta osastolta, mutta välillä mietin että olisi kivaa työskennellä muuallakin. Oman sairaalan hyviä puolia ovat oikeastaan vaan että se on "tuttu ja turvallinen" ja sijainti on mulle täydellinen.

Aakkos-haaste

2011-08-21T18:54:00.002+03:00

Sain ystävältäni Laylalta haasteen. Olen joskus vastannut samantyyppiseen, mutta vastaan taas (vaikka tämä on englanniksi) koska tykkään tehdä näitä. Tykkään myös täytellä kaavakkeita, ja osallistun myös säännöllisesti galluppeihin, jotka tulevat sähköpostiini :-)

A:

-Available: Not usually on weekends, or during the week for that matter, unless the plans have been made well in advance...
-Age: 37 (OMG!!!!)
-Animals: Love, love cats, and it's the only pet I would like to have. Had one, but she died a few years ago.

B:

Beer: Don't like finnish beer, only blond, american and mexican type; Coors, Sol and Corona
Best friends: Couldn't live without mine <3
Body part on opposite sex: It's the whole package (no pun intended ;-) really!
Best feeling in the world: Lying on the beach, under palm trees, by the ocean.
Best weather: A sunny summers-day
Been in love: A looooong time ago :-(
Been on stage: Yep, but also not for a looooong time
Believe in magic: But of course, Christmas time is magical for sure!
Believe in Santa: See the answer above ;-)
Brand: Finnish design, such as Iittala and Arabia

C:

-Candy: Finnish chocolate <3
-Color: Turquoise and lime-green at the moment
-Chocolate/Vanilla: Definitely chocolate!
-Chinese/Indian/Italian: Chinese
-Cake or Pie: Pies, especially blueberry
-Cheese: Brie

D:

-Day or Night: I'm definitely an nightowl!
-Dancing in the rain: No thanks!

E:

-Eyes: Dark brown
-Ever failed a class: I'm ashamed to admit that I did fail a class in nursing school (hoitotiede)...
-Enemies: Probably a few ;-)
-Exercise: Blaaaaah... Actually, wanted to do line-dancing again this fall, but there were no classes :-(

F:

-First thought waking up: Why isn't it weekend, I want to sleeeeeep!
-Food: I love eating, especially tex-mex food and salmon! I like to cook as well.

G:

-Greatest fear: To never have a child :-(
-Get along with your parents: Yes. Not so much as a teenager ;-)

H:

-Hair colour: Now auburn
-Happy: Was my nickname when I worked in the UK :-)
-Holiday: I want one, preferably in the sun!

I:

-Ice-cream: I used to be an addict, but now I prefer a smoothie

J:

-Jewellery: White-gold, my favorite is my "camel-ring" from Saudi
-Job: Hoping to get a permanent one, in Finland, soon!

K:

-Kids: Really, really want one!
-Kickboxing or Karate: Neither
-Keep a journal: Always when I was younger, now only blogging

L:

-Love: My beautiful niece and nephew <3
-Laughed so hard you cried: It happens quite often, and surprisingly often at work actually!

M:

-Milk flavour: Don't drink plain milk, I prefer piimä, buttermilk.
-Movies: Love to watch them, have quite a few too.
-Motion sickness: Only in crazy rides at amusement parks and while reading in a car.

N:

-Number: Well, my age certainly is just a number ;-)

O:

-One wish: To have a child (notice a pattern here...?)

P:

-Perfect pizza: Veggie with mushroom, peppers and onions
-Pepsi/Coke: Used to be Pepsi Max, but now I don't drink sodas anymore
-Perfume/Cologne: Eternity: Summer, at the moment

Q:

-Quail: No thanks!

S:

-Song: Sunrise Avenue: Hollywood Hills
-Shoe size: 40-41, way too big, and flat!
-Salad dressing: Home-made mustard dressing
-Skinny dip: Not anymore
-Strawberries/Blueberries: Blueberries
-Sports: I used to watch Formula1, now I just watch Finland play in world championships
-Sex: Yes, please :-)

T:

-Tattoos: None, but maybe one day, on my ankle
-Thunderstorms: A bit scary, but awesome as well

U:

-Unpredictable: At times, yes, but mostly not

V:

Vacation spot(s): New York, always my favorite, but pretty much anyplace will do!

W:

-Weakness: My very short temper...
-Who makes you laugh the most: Don't know
-Worst weather: When it's dark, cold and rainy

X:

-X-rays: Not many, luckily

Y:

-Year it is now: 2011
-Yellow: Really not my favorite colour

Z:

-Zoo-animals: It's sad when their cages are too small

En haasta ketään, mutta luen mielelläni jos joku tämän tekee.

Meidän juhlakausi

2011-08-14T13:25:00.000+03:00

"Juhlakauden" aloitti isoäiti, joka vietti peräti 94-v synttäreitä viime viikolla!

Lauantaina olikin vuorossa veljeni häät. Ja itse asiassa mulla olisi ollut toisetkin häät samana päivänä (niin tyypillistä!). Valitsin veljeni häät, koska pakkohan niihin oli osallistua ;-)

Tilaisuus oli hieno, ja hääpari hyvin onnellisia. Morsian oli kaunis ja puku oli upea, ja veli näytti komealta "pingviinipuvussaan". Puheet olivat todella hyviä, ja hauskoja. Minä en onnistunut saamaan heitettyä hääkimppua, mutta olen sellaisen 10-v sitten saanut, eikä se "toiminut" ;-)

Kävin kampaajalla laitattamassa hiukset, ja olin erittäin tyytyväinen kampaukseen.

Kuvat ei kyllä anna oikeutta kampaukselle, näyttää ehkä hieman sotkuisemmalta

Olin myös tyytyväinen kampaukseen, joka mulla oli siskoni häissä 4v sitten.

Tässä kuussa on vielä toisen isoäitini 85-v synttärit. Ja sitten onkin syys- ja lokakuussa vielä siskonlastenkin synttärit. Joten kolmen kuukauden sisälle mahtuu ne synttärit, joita meillä oikeastaan vietetään.

Harvinaisen mukavaa töissä!

2011-08-07T20:23:00.000+03:00

Viikonlopun kunniaksi! Ja tuo mansikanmakuinen tölkki-skumppa oli muuten yllättävän hyvää. Ja vielä Brie-juustoa ja keksiä lisäksi, aaaah!

Viime sunnuntaina oli aikamoista työahdistusta, mutta loppujenlopuksi viime viikko oli todella hauska töissä! Ehkä mielettömällä univelalla oli sen kanssa jotain tekemistä ;-)

Mulla kääntyy lomalla aina automaattisesti vuorokausirytmi ihan pyllylleen. En todellakaan ole mikään aamuihminen, ja lomalla nousin joka aamu klo 9-10 aikaan, yleensä klo 10. Sängyssä olin lähes joka yö puoleen yöhön mennessä, mutta nukahdin vasta 2-3 aikaan, myös viimeviikon su-ti. Ke-to nukahdinkin "jo" 24-01 aikaan, joten koko viikkon olin kyllä ihan poikki.

Meillä oli viime viikko ja myös ens viikko vielä supistusaikaa, eli kaikki salit ei ole auki, joten vaikka meillä oli minimi miehitys niin oli silti paljon rennompaa kuin yleensä. Ja kun työskentelin vielä samassa salissa tosi mukavien ihmisten kanssa, ja meillä oli välillä ihan hulvattoman hauskaa, oli vaihteeksi todella kiva mennä töihin! Ihan kuin ennenvanhaan, ennenkun meille tuli iso remontti, osasto laajeni ja kaikki muuttui :-(

Eli, tänään ei ole mitään sunnuntai-ahdistusta, ja se tuntuu hirveen hyvälle. Toivottavasti tätä jatkuisi vielä monen monta viikkoa :-)

Nyt olisi taas meemin aika

2011-08-02T20:23:00.000+03:00

Tuulan blogista bongasin tällaisen meemin:

Neljä työpaikkaa, jotka minulla on ollut elämäni aikana:

Naapurin "muovitehtaalla" taisi olla ensimmäinen työpaikka, olin siellä kasiluokan hiihtolomalla
Yhtenä kesänä olin ruusutarhassa veljeni (joka oli siellä kesätöissä, mutta silloin lomamatkalla) sijaisena kaksi viikkoa
Au-pairina olen ollut jopa kaksi kertaa; vuoden USAssa kun olin 18v ja kesän Saksassa muutama vuosi myöhemmin.
Olin nyttemmin kaatuneessa välitysfirmassa kuukauden töissä, minun piti välittää hoitajia ulkomaille, mutta irtisanouduin (onneksi) nopeasti, kun en hyväksynyt firman toimintaperiaatteita...

Neljä elokuvaa, joita voin katsoa uudestaan ja uudestaan:

Rakkautta vain (Love Actually)
Pulp Fiction
Mamma Mia
Fargo

Neljä paikkaa joissa olen asunut:

Helsinki
Sipoo
Porvoo
Kerava

Neljä TV-ohjelmaa, joista pidän:

Greyn Anatomia
Täydelliset Naiset (Desperate Housewives)
CSI New York
Big Brother (!)

Neljä paikkaa jossa olen ollut lomalla (aikuisiällä):

Machu Picchu, Peru
Masai Maran luonnonpuisto, Kenia
Key West, Florida, USA
Phuket, Thaimaa

Neljä suosikkiruokaani:

Tex-mex
Uunilohi
Melkein kaikki äidin tekemä :-)
Lihapullat

Neljä saittia, jossa käyn päivittäin:

Facebook
Blogger
gmail
Iltasanomat

Neljä paikkaa, joissa olisin mieluummin juuri nyt:

Lomamatkalla ulkomailla
Lomamatkalla ulkomailla
Lomamatkalla ulkomailla
Lomamatkalla ulkomailla

Loppu häämöttää...

2011-07-30T14:26:00.000+03:00

Eli maanantaina pitäisi taas raahautua töihin. Ihan ongelmitta olisin voinut lomailla vielä viikon ;-)

Hellepäivinä voi melkein kuvitella olevansa jossain toooooosi kaukana ;-) Vain lime puuttui. Niin ja uima-allas ja palmut...

Paljon olen lomalla tehnyt, mutta onnistuin onneksi järjestämään nelisen päivää jolloin en tehnyt yhtikäs mitään, latailin vain akkuja! Mutta jäi mulla jonkinverran asioita tekemättäkin, mutta enköhän pidä viikon palkatonta lokakuussa, joten jos sitten ehtisi.

Tein itse sushia piiiiitkästä aikaan. Nälkä oli kova, ja koska laitoin vain itselleni ei ulkonäkö ollut mikään parhain. Ja jämät jääty jääkaapissa, joten eivät enää seuraavana päivänä maistuneet kummoiselta :-(

Tällä viikolla olen mm käynyt vanhemman kummityttöni perheen luona yökylässä ja eilen mulla oli todella rakkaita vieraita Ruotsista ja Norjasta, yhteensä kahdeksan kappaletta. Kaksi heistä oli siis vanhoja opiskelukavereita jotka jäivät ulkomaille (toisin kun minä jonka suunnitelmiin se aina kuului ;-) ja perustivat perheet.

Sain upeita auringonkukkia

Uumajalaista ystävääni olen nähnyt aika usein, vaikka edellisestä kerrasta onkin jo vuosi, mutta norjalaista en ollutkaan nähnyt viiteen vuoteen, viimeksi nähtiin kun kävin heidän luonaan Stavangerissa. Ja voin sanoa ettei viime kesän Norjan työkeikasta ollut paljon apua, en edellenkään ymmärtänyt montaa sanaa mitä ystäväni bergeniläinen aviomies sanoi (lapsista nyt puhumattakaan...)!

Tänään mattopesulle, sitten autonsiivous ja kaverille saunomaan, nauttimaan hyvästä ruuasta ja juomasta sekä erinomaisesta seurasta!

Mukavaa viikonloppua!

Ärsyttää...

2011-07-24T20:52:00.000+03:00

...tämä p***a tietokone! Se on niiiiiiiiin hidas, jumittuu koko ajan ja kestää 100 vuotta käynnistää. Se on ollut korjaamolla, olen käyttänyt "siivousohjelmaa" ja virustorjunta on ajan tasalla.

Onhan tää jo 3,5 vuotta vanha, ja ollut todella kovassa käytössä, ollut mukana niin Saudeissa, Bermudalla, Ruotsissa kuin Norjassakin, mutta kyllä tää sais silti vähän paremmin vielä pelittää. Mutta saan kärsiä jouluun asti, ajattelin ostaa uuden sitten joulu-alesta.

Onneksi mulla on iPhone4! Rakastan sitä <3 <3 Se on niin käytännöllinen, käytän sitä suurinpiirtein miljoonassa asiassa. Luenkin sieltä sähköpostit ja blogit, käytän Facebookia, kuuntelen musiikkia, otan valokuvia ja pelailen pelejä. Siellä on ajantasaiset säätiedot ja uutiset, ja vaikka mitä tarvittavia, joka päivää helpottavia sovelluksia. Olen koukussa, kyllä, myönnän :-) Niin, ja voihan sillä myös soittaakin ;-)

Mulla on valkoinen. Kuva täältä.

Ainoa ongelma on etten ole keksinyt muuta tapaa kommentoida blogikirjoituksia kuin netin kautta, vaikka luenkin blogit mobile RSS:n kautta, joten oikestaan ainoa syy miksi edes nykyään käytän läppäriä on bloggaus ja valokuvien hallinta. Niin, onhan puhelimessakin netti, mutta koneelta on helpompaa. Mutta, koska koneella olo aiheuttaa lähinnä hermoromahduksen ja aivoaneurysman puhkeamisen, käyn nykyään koneella vain n 2-3 kertaa viikossa.

Helppo Wokki

2011-07-21T19:04:00.000+03:00

Yksi lempiresepteistäni on todella helppo ja nopea wokki.

Itse käytän yleensä maustamattomia kanasuikaleita, pitkiä vihreitä pakastepapuja (en muista koskaan suomessa nähneeni kaupassa tuoreita!), pakastebabyporkkanoita, herkkusieniä, paprikaa ja cashew-pähkinöitä. Ja lisukkeeksi jasmin-riisiä.

Riisistä saa muuten tahmeampaa (ja täten helpompi syödä puikoilla) huuhtelemalla riisi muutamaan otteeseen ja liottamalla puolisen tuntia kylmässä vedessä.

Kastike kruunaa wokin, ja tässä resepti kastikkeeseen, jonka yleensä teen:

2 rkl     Soijakastiketta
2 tl       Sokeria
1 rkl    Valkoviiniä (mutta koska ei mulla nyt koskaan semmosta ole ruuanlaittoon, käytän valkoviinietikkaa)

Ensin paistan kanan, sitten lisään kastikkeen (jonka olen sekoittanut pienessä kipossa), ja kiehauttamisen jälkeen kaadan kanan ja kastikkeen lautaselle odottamaan. Sitten paistan kasvikset ja pähkinät. Lopulta lisään kanat kasvisten sekaan, sekoittelen vähän ja wokki on valmis.

Mökillä

2011-07-18T22:28:00.000+03:00

Ensimmäisenä iltana oli todella upea auringonlasku

Mökillä oli ihanaa, vaikka sää ei meitä taaskaan pahemmin suosinut. Yhtenä päivänä oli onneksi helle, ettei oltu ihan turhaan raahattu aurinkotuoleja mukaan!

Sudenkorento lensi mun aurinkotuolille

Meillä kävi myös sorsavieraita :-)

Oli myös ihana seurata 2v9kk taaperon iloa pienistä asioista, kuten tuoreista marjoista (mustikoita ja myös metsämansikoita), äidin hypyistä laiturilta veteen ja soutelusta!

Poika 10kk taas oppi mökillä vilkuttamaan ja näyttämään kieltänsä ;-) Samaisella mökillä isosisko oppi myös vilkuttamaan (minulle!) kaksi kesää sitten!

Eilen käytiin myös mustikassa, se oli todella hikistä puuhaa, koska aurinko suostui taas lähtöpäivänä näytille, ja hyttyset olivat todella ärhäkkäitä.

Mutta löydettiin monta hyvää apajaa, ja mun saldo puolessatoista tunnissa olikin reilut 1,5l omin käsin kerättyjä mustikoita. Ensi kertaa sitten lapsuuden! Nyt täytyisi todellakin ruveta etsimään uutta pakastinta…

Ehdittiin myös pelata mun lempipeliä!

Tämän viikon ajonkin ottaa ihan rauhallisesti, mitä nyt huomenna autoa katsastamaan, ja voihan se olla että se tietää reissu(ja) korjaamolle… Pitänee myös käydä Kelalla, mulla oli antibioottikuuri, ja nyt sain kirjeen Kelalta että tammikuussa 2009 oli annettu päätös etten enää ole Suomen sosiaaliturvan piirissä. No en niin, olinhan silloin (jo ollut 10kk) Saudeissa. Eikö niille ole nyt sitten mennyt viesti että olen ollut jo vuoden Suomessa kirjoilla. Huoh.

Seuraavalle viikolle onkin sitten taas suunnitteilla vaikka mitä. Eiköhän (tämäkin) loma mene aivan liian nopsaa…

Huomenna mökille!

2011-07-12T19:22:00.000+03:00

Tänään on ollut kiireinen päivä; olen ollut kissavahtina, autokorjaamolla (blaah, mutta onneksi ei ylikallis keikka...), mansikkatilalla ostamassa mansikoita, ruokakaupassa, pessyt pyykkiä, tehnyt pizzan mukaan mökille, pilkkonut ja pussittanut 5kg mansikoita ja tehnyt salaattikastikkeen. Ei oikein lomalta tunnu ;-)

Koska mulla ei tällä hetkellä ole kuin pieni pakastelokero, menee mansikat ensin huomenna äidille pakkaseen...

Onneksi seuraavat 5 päivää onkin sitten kunnon lomailua mökillä. Harmi vaan että taas kerran ilmat eivät tule oleman mitä parhaimpia :-(

Mökillä olisi myös tarkoitus poimia mustikoita, jos niitä löytyy. Ennen en olekkaan pahemmin mitään pakastellut, mutta tänä vuonna innostuin (sen ainoan kerran kun mulla siis EI ole pakastinta, mutta aion kyllä ostaa!). Alkukesästä tein myös Tuulan reseptillä raparperimehua. Hyvää, ja raikasta, tuli!

Loma!

2011-07-08T20:16:00.000+03:00

Vihdoin se on tällä! Ja on sitä sitten odotettukin :-) Kyllä 6,5 kuukautta ilman lomaa on aivan liian pitkä aika...

Oma osasto on ollut suljettu jo viikon, ja suurin osa työkavereista siis jo lomalla, mutta kourallinen meistä on ollut "evakossa" toisella osastolla. Ollaan kyllä leikattu omien kirurgien kanssa normaaleja hommia, mutta kyllä se silti on ollut rankkaa.

Vaikka osastoilla on vain yksi kerros eroa, oli ensimmäinen päivä silti vähän kuin olisi astunut eri maailmaan. Ja minä olen jopa ollut tuolla osastolla töissä 3kk pari vuotta sitten... Rutiinit ja tavarat on ihan erillaisia, ja paljon kamaa ollaankin jouduttu roudamaan omalta osastolta. No, nyt se on onneksi ohi, ja loman jälkeen arvostaa varmasti taas omaa osastoa enemmän ;-)

Vaan eiköhän tämäkin loma mene alta aikayksikön, on niin paljon tekemistä, ihanasta mökkilomasta ovenpielien maalaamiseen, ikkunanpesusta viimeisten kamojen järjestelyyn.

Toivottavasti mökillä on ensi viikolla tämän näköistä...

...eikä todellakaan tämän näköistä!

Se keittokirja...

2011-07-03T17:30:00.000+03:00

... tuli vihdoin postissa, eli keittokirja josta kerroin aiemmin, jossa on yksi mun oma resepti!

Me Naiset lehti suositteli mun Bermudablogia, ja oma resepti on julkaistu, mitäs seuraavaksi? Ehkä voisin kirjoittaa kirjan ;-)

Kirjan kirjoittamisesta haaveilin kyllä jo nuorena, kirjoitin jopa kolme novellia kun olin noin 13-vuotias!

Yöllistä meteliä

2011-06-29T16:00:00.001+03:00

Eilen illalla, n kl 23, kuului kauhea meteli, joka vain yltyi. Piti tietenkin rynnätä parvekkeelle katsomaan, ja niin näytti kaikki muutkin naapurit tehneen.Vastakkaisesta talosta jopa rynnittiin pihalle katsomaan.

Hetken sitten kaikki naapurit kyselimme toisiltamme että mitäköhän tapahtuu, seinänaapurini epäili että olisikohan lentokone pulassa, asummehan me suht lähellä lentokenttää.

Samassa helikopteri lensi meidän talon yli, se lensi matalalla ja tuli talon etupuolelta. Ihan älyttömän kova ääni.

Seuraavan puolentoistatunnin ajan se sitten lenteli edes takasin, ja aamulla luin lehdestä, että syynä oli sairaalasta karannut potilas. Tässä linkki juttuun.

Musta oli mielenkiintoista, että me normisti niin tuppisuut suomalaiset kaikki juteltiin keskenämme ja ihmeteltiin. Tarvitaan näköjään jotain draamaa että puhutaan naapureille. Toki mun molemmat seinänaapurit ovat ulkomaalaisia, mutta silti...

Ja ulkomaalaisista puheenollen niin olin pari päivää sitten bussissa, joka ei mennytkään aseman kautta, ja päädyin päätepysäkille. Kysyin sitten kuskilta että tietääkö hän miten pääsen asemalle. Kuski oli virolainen, ja sanoi että hän lähtee kohta takaisinpäin, käy vain vessassa, ja näyttää mulle. Kysyin nousenko pois bussista, mutta hän sanoi luottavansa muhun, jätti bussin tyhjäkäynnille ja kävi vessassa :-)

Sitten ajettiin vähän matkaa, kuski pysähtyi risteykseen, missä ei ollut pysäkkiä, ja neuvoi miten pääsen asemalle. Moniko suomalainen kuski olisi tehnyt saman?

Peltilehmiä

2011-06-26T20:24:00.000+03:00

Miina Äkkijyrkän peltilehmiä muutti Sipoosen viime kesänä. En oikein vieläkään osaa sanoa tykkäänkö niistä vai en ;-)

Kesärahaa!

2011-06-22T16:50:00.000+03:00

Viime viikolla sain Norjasta meilillä jonkinsortin palkkakuitin, jonka mukaan saisin lomarahoja. En tiennyt että saisin vielä niitäkin.

Ja tänään kävin katsomassa pankkitiliäni ja kah, sinne oli tupsahtanut 370€! Ja tarpeeseen tulee. Ainakin Wii'hin ja Sodamasteriin :-)

Aika isolta tuntuu summa kolmen viikon pestistä, mutta jos ne ovat tälläkin kertaa maksaneet liikaa, niin en kyllä maksa penniäkään takaisin. Niillä on ollut lähes vuosi aikaa setviä asiansa kuntoon!

Ja mukavaa, ja toivottavasti vähäsateista, juhannusta kaikille!

Mahtava Bon Jovi!

2011-06-19T20:35:00.000+03:00

Perjantaina oltiin kaverin kanssa kauan odotetulla Bon Jovin keikalla!

Olen tykännyt Bon Jovista jo kaaaaaaaauan, mutta ennen en ole kaikalla ollut, vaikka ne ovat Suomessakin esiintynyt monen monta kertaa. Ensimmäinen keikka jolla koskaan olin, oli Metallican 18.11.1996.

Ala-asteella fanitin Carola Häggqvistiä ja Herreys'tä, yläasteella tuli ensin Madonna, Phil Collins, New Kids On The Block, Kylie Minogue ja Jason Donavan, sitten löysinkin vähän raskaamman musiikin, kuten Skid Rown ja Guns n' Rosesin, johon olin ihan hullaantunut monta vuotta. Jossain vaiheessa tuli myös Bon Jovi (ja Metallica) mukaan kuvioihin.

Kun olin n 20v varastettiin mun silloisen poikaystävän auto, ja siinä missä hän suri autoaan, surin minä sitä kun KAIKKI Bon Jovin kasetit meni myös ;-)

Mutta, perjantaina oltiin siis vihdoin keikalla. Meillä ei ollut istumapaikkoja, joten päätettiin mennä suht ajoissa. Ovet aukesivat viideltä, ja Bon Jovi soittaisi klo 21.

Käytiin ensin syömässä ja stadionilla oltiin n klo 18. Siellä oli tietysti jo paljon porukka, mutta päästiin silti kohtalaisen lähelle lavaa.

Odotusaika meni ihmeen nopeasti,pari lämppäribändiä soitti, ja Bon Jovi alkoikin soittamaan jo n klo 20 klo 21 sijaan! Ja samalla alkoi myös sataa...

Onneksi sade oli pääasiassa tihkua, eikä se mitenkään edes haitannut.

Keikka oli todella mahtava, tuli paljon vanhoja muistoja mieleen. Laulaja Jon Bon Jovi loukkasi polvensa kesken keikan, mutta ei se häntä hidastanut, hän sitten hyppeli yhdellä jalalla.

Vaikka monet keikat joilla olen ollut ovat olleet todella huippuja, ei silti mikään taida voittaa Enrique Iglesiasin keikkaa, joka oli vappuna '09. Vaikka sekin oli täpötäydellä Hartwall areenalla, oli se jotenkin intiimimpi. Enrique spiikkasi paljon laulujen välillä, ja otti jopa yleisöäkin lavalle. En ollut mikään suurensuuri fani ennen keikkaa, mutta sen jälkeen olin täysin myyty :-)

Ihana suklaapalkinto!

2011-06-09T17:52:00.000+03:00

Tuulan blogissa oli arvonta ja minä, joka en koskaan, ikinä voita mitään, voitin!

Eilen kun tulin kotiin oli postilaatikossa kirje täynnä suklaata. Suklaita oli erillaisia, ja lisäksi sain vielä magneetinkin.

Kiitos Tuula, ihana palkinto :-)

Roska-asiaa...

2011-06-05T22:08:00.000+03:00

En ymmärrä miksi ihmisten pitää sotkea roskisten ja kierrätyspisteiden ympäristö?

Kierrätyspiste viime viikolla, siellä oli myös monta patjaa!

Oma roskakatos on lähes joka viikko täynnä rojua, ja biojäteastiassa on muovipusseja, papereiden seassa on pahvilaatikoita ja lehtiä muovipusseissa ja pahvilaatikoitakaan ei viitsitä litistää niitten keräyslaatikkoon. Ja sitten kaikki pursuaa. Myös ovea lähin roskis, on varmaan liian pitkä matka kävelä kaksi askelta seuraavalle roskikselle...

Onko ihmiset todellakin niin laiskoja etteivät viitsi sen enempää katsoa minne roskat kuuluvat, vai muuten vain välinpitämättömiä ja tyhmiä?!?!

No, kun asuu halpis-ghetossa, niin ei kai sitä voi muuta olettakaan...

Kuulumisia

2011-05-28T11:45:00.000+03:00

Edellisestä kirjoituksesta on jo näköjään melkein kaksi viikkoa!

Eipä ole oikein ollut mitään kirjoitettavaa, tuntuu että elämä on ollut lähes töitä vain... No, oli meillä kyllä yksi erittäin mukava tyttöjen-iltakin :-)

Mun pesukone hajosi muutama viikko sitten, ja oli pakko ostaa uusi, joten olen tehnyt sitten hieman enemmän niitä jononpurkuleikkauksia. Viime viikolla teinkin niitä sitten torstaina töiden jälkeen, lauantaina puolipäivää ja maanantiana taas töiden jälkeen. Sitten olinkin aika naatti loppuviikon...

Mutta, sain myös laitettua parvekkeelle puulaatat, sinne on nyt paljon mukavampi mennä.

Siitä nautin ihan suunnattomasti että ulkona on vihreää, ja kesä on ihan oikeasti jo ihan nurkan takana. Eilen poimin työmatkan varrelta kieloja mukaan, tuoksuvat kivasti.

Kauan kaivattuun lomaan on vielä 6 viikkoa, mutta onneksi meillä on ensi viikolla 4 päivää vapaata; Helatorstain jälkeinen perjantaikin on meillä vapaa-päivä!

Mukavaa viikonloppua kaikille lukijoille!

Mikä synttäripäivä...

2011-05-17T18:16:00.001+03:00

Tänään on mun synttärit, mutta työpäivä oli kyllä kaikkea muuta kuin mukava :-(

Meillä on yksi kirurgi, joka on todella tuulella käyvä, ja voi olla todella ilkeä. Tänään hän oli. Hän valitti ja urputti ihan koko päivän, ihan mitättömistäkin asioista. Yleensä anann sen vaan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Tänään en sietänyt moista, vaan kun olin autamassa häntä vaihtamaan pari vehjettä (oltiin molemmat steriilejä), ja hän käski mun lopettamaan mitä olin tekemässä, koska jokin asia häntä nyt niin kovin ärsytti mun avussa, heitin hanskat tiskiin ja sanoin että "pärjää sitten itse", Ja niin hän sitten sai tehdäkkin. Mutta ei tullut mitään kommenttia tai anteeksipyyntöä.

Onneksi huomenna on taas uusi päivä ja uusi kirurgia :-)

Minä monen monta vuotta sitten

Kiitos Leijonat!

2011-05-16T19:57:00.000+03:00

Ihanaa Leijonat, ihanaa!

Tässä vaiheessa tuntui voitto jo aika varmalta :-)

Aivan mahtavaa ja fantastista. Todella jännittävä ja aivan huippu peli <3

Ja parasta oli tietenkin voittaa itsevarmat ruotsalaiset :-) Kyllä se on ruotsalaisten voitto on suloisempi kuin jonkun muun maan voitto!

Ruotsalainen Expressen lehti oli tätä mieltä!

Voitto Suomelle, kiitos!

2011-05-15T20:53:00.000+03:00

Kuva täältä

Eilisistä viisuista viis, mutta tänään on Suomen voitettava!

Kuusitoista vuotta on pitkä aika, joten kyllä sen aika jo olisi. Kun Suomi voitti vuonna '95 olin illalla Helsingissä mukana juhlahumussa, ja tottakai Kauppatorilla kun Leijonat palasivat.

Lähden nyt kaverille kadun toiseen päähän katsomaan matsia, eihän tämmöstä jännitysnäytöstä voi yksin seurata! Eli, peukut pystyyn ja kaikki sormet ja varpaat ristiin! Go Leijonat!

Kongressimatka Köpikseen

2011-05-14T15:59:00.000+03:00

Maanantaista keskiviikkoon me oltiin Päiväkirurgisessa kongressissa Kööpenhaminassa. Se oli mun ensimmäinen kongressi ulkomailla, ja tulevaisuudessa taidan vain osallistua suomalaisiin sairaanhoitajapäiviin...

Maanantai-aamuna oli herätys kello 5, ja pääsin työkaverin kyydissä lentokentälle. Lennettiin Finnairin lennolla, joka saa TAAS miinuspisteitä. Me istuttiin koneen taka-osassa, ja muutama olisi halunnut ostaa aamupalaa koneessa, mutta, yllätys, yllätys - leivät olivat loppuneet...

Kööpenhaminassa oli jo kesä, puissa olivat jo isot lehdet ja syreenit kukki. Lämmintäkin oli yli +20c.

Me mentiin kentältä suoraan kongressikeskukseen, joka oli aika hulppea. Pian oli kahvin vuoro, ja se oli juuri sitä - vain kahvia (+ teetä). No, parin tunnin kuluttua olisi lounas.

Kongressikeskukseen rakenteilla oleva moderni rakennus

Mentiin ensimmäisille luennoille, jotka olivat todella tylsiä... Sitten oli vuorossa lounas, joka oli vain erillaisia kolmioleipiä, vettä ja kahvia. Missään ei lukenut mitä leivät sisälsivät. Me otettiin muutama leipä ja mentiin ulos syömään. Leivät oli ihan ok, mutta olisin kyllä kaivannut jotain muutakin.

Kun mentiin sisälle törmättiin muutaman muuhun työkaveriin (meitä oli yhteensä n 20, eli n puolet), jotka olivat jääneet ilman leipää! Oli kuulemma tarkoitettu vain 1/hlö, joka kyllä oli aivan liian vähän, eikä sitä ilmoitettu missään.

Enpä olisi uskonut että tanskalaiset ovat näin huonoja kongressijärjestäjiä! Kongresseissa on myös yleensä paljon firmoja esittely-ständeineen, täällä oli 7... No, saatiin ainakin Mölnlyckeltä kivat limen-väriset kesäkassit!

Käytiin myös tutustumassa mobiiliin leikaussaliin. Semmoisia on käytössä mm Britanniassa ja Ruotsissa. Niitä käytetään mm leikkausjonojen purkuun, ja remonttien aikana. Oli mielenkiintoista nähdä, vaikutti toimivalta. Kestää n 3h siitä kun rekka on saapunut, siihen että yksikkö on pystyssä. Se sisälsi hyvän kokoisen leikkaussalin, vastaanottotilan, heräämön ja pesuhuoneet.

"Lounaan" jälkeen jotkut lähtivät hotellille, mä menin vielä luennoille. Onneksi nämä olivat parempia, ja muutama jopa ihan hauska!

Hotelli oli n 30 min juna ja metromatkan päässä kongressikeskuksesta, ihan rautatieaseman vieressä. Ilotyttökadulla, me saatiin myöhemmin huomata...

Hotellin seinässä oleva juliste ilmoittaa että ei enää ihmiskauppaa, huumeiden välitystä, hyväksikäyttöä ja pelkoa...

Hotelli oli muka kolmen tähden, sanoisin kyllä että hikisesti kahden. Ainakin suomalaisten standardien mukaan. Onenksi meidän huone tais olla sieltä paremmasta päästä.

Mutta, kun tultiin hotellille, oli kaikki huonejaot ihan sekaisin. Me oltiin tehty oma lista siitä, kuka jakaa kenenkin kanssa, mutta hotellilla olikin joku oma lista (matkatoimistosta????), ja kun kukin tulivat eri aikoihin, meni pakka sekaisin.

Minä, ja mun "uusi" kämppis, saatiin ensin avain (niitäkin vain 1/huone) yhteen huoneeseen, kun mentiin sinne, se olikin kolmen hengen huone, ja siellä oli jo kolmen ihmisen kamat.

No, saatiin sitten avain toiseen huoneeseen. Meillä oli suht normi kylppäri, paitsi että suihku oli semmoinen jota ei saa irti, ja se osoitti suurinpiirtein seinään. Joillakin oli käsisuihkut, mutta joutuivat suihkuttelemaan lavuaarin/pöntön vieressä/päällä...

Illalla käveltiin Strögetin kävelykatua pitkin Nyhavniin joen varrelle terassille syömään.

Kaupungintalo

Ströget

Löydettiin kiva ravintola. Meitä oli seitsemän. Kaikilla oli jo aikamoinen nälkä. Kaksi tilasi simpukoita alkupalaksi,me muut odotimme pääruokaa. Ja odotimme yli tunnin... Kysyin pari kerta että kauan kestää, ihan pian tulee, sanottiin. Pyysin myös lisää alkupalaleipää pahimpaan nälkään, saatiin.

Lopulta ruoka tuli. Yksi annos oli ihan väärä, kaksi "well done" pihviä oli veristä... Mun ruoka oli onneksi tosi hyvää.

En tiedä oliko tämä jotain taidetta vai mielenilmaisu. Ihmiset olivat nukkeja.

Lopuksi mentiin vielä Tivoliin, jossa oli lähes koko meidän ryhmä. Siellä mä söin vielä letun suklaan ja vaniljajäätelön kanssa, nam! Muutama kävi jossain hurjassa laitteessa, ja lopulta katsottiin upea valoshow.

Kööpenhamina on upea kaupunki, mutta muuten asaiat meni aika päälaelleen ensimmäsienä päivänä...

Seuraavana aamuna saatiin hotellilla aivan fantastinen aamupala, se kyllä nosti hotellin pisteitä aika lailla.

Sitten taas kongressiin, siellä oli joitain ihan kivoja luentoja, ja sitten myös aika tylsiä. Lounaaksi oli tällä kertaa pieniä, täytettyjä patonkeja, joissa tällä kertaa luki mitä ne sisälsi, ja myös huomautus siitä, ettei niitä saanut ottaa montaa...

Illalla oli "Gaala-illallinen", jossa oli kolmen ruokalajin päivällinen viineineen, ja tanssiorkesteri.

Paikka oli ihan pienen merenneidon vieressä, joten käytiin siellä syönnin jälkeen. Oli jo ihan pimeää, mutta oltiin ainakin ainoat turistit :-)

Hotellilla viihdytin vielä itseäni seuraamalla alapuolella kadulla tapahtuvaa kaupankäyntiä...

Aamulla vielä viimeisille luennoille, ihan hauskoja taas, mutta myös tappavan tylsiä. Tällä kertaa ei kuulunut lounasta, mutta kuulemma kahvin kanssa oli ollut jotkut pullat tai viinerit...

Olimme ajoissa kentällä, missä chekattin sisään automaatilla, ja etsittiin baggage drop laukuille. Ei löytynyt. Kävin kysymässä British Airwaysin tiskiltä, Finnair kuulemma avaa vasta 2h ennen, kun on kuulemma vain pari lentoa päivässä... Kumma kun edes One World alliancella ei voi olla yhteistä droppia! Kaikilla muilla lentoyhtiöillä joita olen käyttänyt olen pystynyt jättäämään laukut saman tien. TAAS iso miinus Finskille! Eikä siinä vielä kaikki! Kun tiskit avattiin, ei ollut erillistä droppia, vaan kaikki joutuivat jonottamaan samoissa jonoissa. Ihan aliarvoista palvelua. En TODELLAKAAN aio enää suosia Finnairia!!! No, tätäkään en valinnut, enkä maksanut, itse.

Summa summarumina voi sanoa, ettei meille tullut mitään uutta kongressista, joka muutenkin tuntui enemmän lääkäreille suunnattua (vaikka suurin osa osallistujista taisi olla hoitajia), mutta Kööpenhamina on ihana kaupunki, jonne ehdottomasti haluan pian uudelleen! Me maksettiin vain 10€ matkasta (+ käyttörahat, tietty), joten siihen hintaan erittäin onmnistunut matka ;-) Rahaa ollaan kyllä itse kerätty eri projekteilla.

Blogitunnustus - 8 totuutta minusta

2011-05-08T15:37:00.000+03:00

Sain 5ennieltä toisen tunnustuksen, kiitos pokaalista!

Ideana on kertoa itsestään kahdeksan totuutta ja sen jälkeen jakaa palkinto eteenpäin. Hmmm, aika vaikeata, mutta, täältä tulee:

1. Olen sosiaalinen erakko. Viihdyn hyvin omissa oloissani, minulle ei tuota minkäänlaista ongelmaa viettää koko viikonloppua omissa oloissani neljän seinän sisällä, näkemättä ketään, tai edes puhumatta puhelimessa. (Muutenkaan en paljon puhu puhelimessa, harvoin soittelen kenellekkään, en oikein edes tiedä miksi, on kyllä vähän huono tapa). Toisaalta taas olen hyvinkin puhelias, ja töissä taitaa kaikki tietää kaikki mun asiat, enkä voisi kuvitellakkaan työskenteleväni yksin.

2. Olen erittäin aamu-uninen, viikonloppusin herään klo 9-10.30 välillä, yleensä n klo 10 aikaan. Iltasin sitten taas kukun välillä liiankin pitkän. Lomilla mun vuorokausirytmi kääntyy aina iltapainoitteiseksi, valvon yleensä silloin n klo 24-01 asti. Töihin heräisin mieluiten klo 7.30, ja työskentelisin vaikka sitten 8.30-16.30.

3. "Mottoni" on "miksi tehdä jotain tänään, minkä voi yhtä hyvin tehdä huomennakin", eli siirrän usein asioita tulevaisuuteen, ja sitten ne aina kasaantuu ja pitää tehdä paniikilla. Ei hyvä. toisaalta toimin parhaiten paineen alaisena, ja yleensä saankin kodin putipuhtaaksi ennätysajassa, kun on vieraita tulossa.

4. Olen myös aikaoptimisti, vihaan myöhästelyä, mutta silti lähden aina joka paikkaan viime tingassa, ja usein myöhästynkin.

5. Tämänhetkiset lempivärit ovat turkoosi ja limenvihreä. Sininen onkin ollut jo pitkään lempiväri, ennen se oli tummansininen. Sohvani on tummasininen, ja siihen olen kyllä kyllästynyt. Nuoruuden lempiväri oli liila, jota sen jälkeen vihasin monta vuotta, mutta nykyään tykkään myös siitä.

6. Lähes kaikki astiani on Arabiaa, Iittalaa ja Hackmannia. Tykkään suomalaisesta designista, ja jos olisin päätynyt ulkomaille asumaan, halusin että astiani olisi suomalaisia. Lautaset on valkoisia, mutta kirkkaiden lasien lisäksi mulla on vaaleansinisiä, ja myös vaaleansinisiä lasilautasia ja kulhoja. Ja rakastan servettejä. Niitä on vaikka kuinka paljon, niillä saa aina eri ilmeitä kattaukseen.

7. En tykkää muutoksesta. Siis, itse voin kyllä muuttaa hetken mielijohteesta vaikka ulkomaille, mutta en tykkää kun ympärillä tapahtuu muutoksia :-) Onneksi niitä on välillä ihan hyviäkin muutoksia!

8. Tiesin jo n 10-11 vuotiaana että haluaisin sairaanhoitajaksi. Luin Helen Boylstonin "Helena"-sarjaa, ja muitakin nuorille tarkoitettuja sairaanhoitajista kertovia kirjoja, ja niistä kai innostuin. Pidin myös viidennellä luokalla esitelmän Florence Nightingale. Muita lapsuuden haaveammatteja oli vauva-kirjani mukaan bussinkuljettaja (!) ja palopäällikkö. Vaikka välillä oma työ tympäsee ihan älyttömästi, en edelleenkään tiedä mitä muuta haluaisin tehdä. Ehkä terveydenhoitaja joka työskentelee maahanmuuttajien parissa. Mutta, opiskelemaan en enää lähde, joten tätä se kai tullee aina olemaan... Eli, lapsuuden toiveammatti :-)

Laitan tunnustuksen eteenpäin seuraaville:

Memmulle "Mitä se Memmu taas miettii" - blogista
Memmulle " Uusi osoite Fort-de-France" - blogista
Helille "Norjalainen Päiväkirja" - blogista
Tarjalle "Today I" - blogista

Ja oikein ihanaa äitienpäivää kaikille Äideille!

Hauskaa Wappua!

2011-05-01T17:34:00.000+03:00

Perjantaiaamuna pidin esitelmän töissä; "Monikulttuurinen terveydenhoito". Osittain palautetta opintopäivältä, mutta myös laajemmin muslimipotilaista, pidin myös vuonna 2003 töissä muslimeista esitelmän.

Yllätykseksemme ortopedit tarjosivat meille kuohuviiniä, tippaleipiä ja munkkeja kiitokseksi ja vapun kunniaksi!

Päivän aikana kävi kahvihuoneessa kova kuhina, kun piti aina leikkausten välissä käydä katsomassa kuninkaallisia häitä, ja nähdä vilauksen morsiamen puvusta. Upea oli.

Häät isolla screenillä

Tällä viikolla ihmettelin myös postissa saapuneita puhelinluetteloita!!!! Oikeesti. Vuosi on 2011 ja KAIKILLA on netti, kuka ihme käyttää puhelinluetteloita??? Järkyttävää tuhlausta. Voisivat mielummin lähettää lapun millä saisi tilata luettelon, jos semmoisen välttämättä haluaa. Mun luettelot taitavat ainakin mennä paperinkeräykseen :-(

Mutta, mukavaa Vappua joka tapauksessa. Eilen tuli rakeita, tänään satoi hetken lunta. Et ihan normi meininki ;-) No, pääasiassa tänään on ollut aurinkoista.

Välillä mies olisi tarpeellinen...

2011-04-27T21:49:00.001+03:00

Kävin tänään vaihdattamassa kesärenkaat alle.

Olin maanantaina ottanut äidin autotallista renkaat mukaan. Menin sitten tänään tuttuun rengasliikkeeseen, jossa jouduin (ensimmäistä kertaa) jonottamaan n 45 min, edellä silti vain yksi auto, mutta siihen vaihdettiin vanteet ja kaikki. No, käytin ajan hyväksi, ja luin auton manuaalia, sitä kun en ole oikein (vieläkään) viittinyt lukea...

Kun tuli mun vuoro, otti asentaja renkaat takakontista, ja sanoi ettei nämä kyllä ole tämän auton renkaat. Häh??? Mielestäni autotallissa ei ollut muita kun äidin renkaat, ja nämä otin samasta paikasta missä olin ennekin säilyttänyt (edellisen auton) renkaita. Olinko siis saanut väärät renkaat auton oston mukana?!?!

No, soitin pari puhelua, ja kuulin, että autotallissa oli myös äidin edellisen auton renkaat, joten toiveikkaana kävin autotallilla. Ja löytyihän ne omat sieltä onneksi!

Nyt siis kesärenkaat alla, pitäisi vielä käydä tarkistuttamassa ne paineet. Huokaus. Miesten hommaa!!!

Mutta, kävin myös puutarhaliikkeessä, ja ostin parvekelaatikot ja orvokkeja. Kohta on kesä! Huomasin tänään että lähes kaikissa puissa on jo silmuja <3

Tämä ihanan värinen kastelukannu tarttui myös mukaan

Aurinkoa ja lämpöä!

2011-04-26T20:45:00.000+03:00

Ihanan aurinkoinen ja lämmin Pääsiäinen takana! Kyllä taas on niin paljon paremmat fiilikset, kun tietää että se kesä on jo ihan nurkan takana :-) Jaa taas on selvitty yhdestä piiiiiiitkästä talvesta.

Eilen oltiin äidin luona Pääsiäistä juhlistamassa, ja kun istuttiin ulkona piti meillä olla jopa aurinkohatut päässä. Kyllä se kevään ensimmäinen oikein lämmin päivä vaan on niin mahtava! Kaikki kevät kukat kukkii jo täysillä, ja puissakin alkaa jo olla silmuja.

Pihataidetta

Kaksi viikkoa sitten olin iv-kurssilla (suonensisäinen lääkehoito), koska meidän pitää nykyään uusia iv-lupa (eli lupa antaa suonensisäisiä lääkkeitä) viiden vuoden välein.

Tänään mulla sitten oli tentti. En ollut huomannut kun lähdin torstaina töistä, että tentti olisi tänään, mutta onneksi mulla oli mahdollisuus opiskella hieman töissä ennen tenttiä. Lääkelaskukaaviot olin Pääsiäisen aikana käynyt läpi, joten ne oli kyllä hallussa.

Tentti oli kaksi osainen, kahdeksan lääkelaskua, joista kaikki pitää olla oikein, läpäisin, ja 50 monivalintakysymystä lääkkeistä, sain 42/50, eli läpäisin senkin. Jee! Eipä tarvitse siitä taas murehtia viiteen vuoteen :-)

Hyvää Pääsiäistä!

2011-04-21T19:09:00.000+03:00

Oikein Hyvää Pääsiäistä Kaikille Lukijoille!

Neljäs kuva

2011-04-19T12:07:00.000+03:00

Sain haasteen Heliltä, Norjalainen Päiväkirja-blogista.

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi
2. Valitse neljäs kuva kansiosta ja julkaise se
3. Selitä kuva
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama

Kuva on otettu kesällä 2008, kun olin töissä Saudi-Arabiassa, ja olin lomalla Suomessa. Otin paljon kesäkuvia Facebookia varten :-) Kuva, jossa valoitukset ihan pielessä, on äidin etupihalta.

En haasta ketään, koska tämä on jo kiertänyt suurimman osan blogeja.

Ihana Tukholman reissu!

2011-04-17T21:36:00.001+03:00

Tukholmassa oli ihanaa, ja todella keväistä ja lämmintä!

Perjantaiaamuna mulla oli lämpöä edelleen 37.4, mutta raahauduin kentälle ja parani se olo vähän sitten päivän mittaan.

Lento ei ollut mukava, tai siis laskeutuminen, vaikka olin laittanut nenäsumutetta, niin korviin sattui todella paljon. Ja koko loppu päivän ja illan ne aukeili ja se myös tuntui :-(

Koneesta näkyi Suomen puolella vielä aika paljon lunta maassa, Tukholmassa ei yhtään. Siellä kukkikin jo kaikki kevätkukat, ja auringossa oli varmasti lähemmäksi 20c, monet ihmiset olivat t-paitasillaan liikkeellä jo perjantaina.

Kun kerrankin oli aikaa vaikka kuinka paljon, niin kaikki meni sujuvasti, laukut tulivat hihnalle n 2 min odottelun jälkeen, mun laukku oli kolmas (!), bussilipun ostin lähes jonottamatta, ja bussi tuli parin minuutin odottelun jälkeen, junaan kävelin suoraan bussista, ja se lähti n 5 min odottelun jälkeen. Uskomatonta. Pankissa olinkin n 3h 45 min sen jälkeen kun olin kotoolta aamulla lähtenyt, eli aika nopsaa.

Halvin tapa matkustaa Arlandan lentokentältä Tukholman keskustaan on bussilla (583) Märstan asemalle, ja sieltä Pendeltågetilla (paikallisjuna) Tukholmaan. Ostin 72h lipun joka maksoi 200kr, ja sillä saa matkustaa niin paljon kun haluaa Tukholman läänin sisällä. Aikatauluja ym löytyy sivulta sl.se. Ruotsissa, tai ainakaan Tukholmassa, ei saa enää ostaa mitään bussilippuja busseista, eli ne on ostettava etukäteen.

Pankkiin ja shoppailemaan menin Upplands Väsbyhyn. Ostin pari paitaa ja ihanat kengät. Kengät ostin Deichmann-sko kaupasta, josta saa kivoja kenkiä todella halvalla.

Sitten menin Märstaan ystäväni Marian luokse, ja sinne tuli myös pari muuta kaveria. Juotiin skumpat parvekkeella ja vietettiin mukavaa iltaa.

Lauantaina me lähdettiin Marian kanssa Tukholmaan, Skansenille. Mun lippu kävi myös Djurgårdsfärjan-lautalle, ja mentiin sillä Djurgårdenille, mukavampi ja nopeampi kuin bussi.

Skansenilla oli melko vähän porukkaa, vaikka päivä oli todella lämmin ja aurinkoinen. Me kierreltiin Skansenilla ja juotiin oluet ja syötiin mahtavat lihapulla-annokset ulkona!

Visentti, eli euroopplainen biisoni, joskus niitä eli myös Skandinaaviassa

Illalla haettiin vielä pizzat kotiin ja katsottiin elokuva.

Kun tulin tänään kentälle, oli kone ilmeisesti ylibuukattu. Mulle sanottiin että jos lentäisin klo 19.30 koneella kotiin, eli hengailisin kentällä 6,5h saisin 150€. Mietin asiaa hetken, mutta koska olisin kotona vasta klo 22 aikaan, ja huomenna on työpäivä, olen edelleen hieman puolikuntoinen ja sitäpaitsi parinvuoden lentokenttäkiintiö on todellakin täynnä, kieltäydyin tarjouksesta!

Flunssa...taas...

2011-04-14T18:45:00.000+03:00

Kuva täältä

Mä olen harvoin kipee, yleensä pikku-flunssat keväällä ja syksyllä, mutta nyt sain sit jo tämän kevään toisen flunssan :-( Ei taida tämä ilmasto, tai pöpöt, sopia mulle...

Eipä siinä muuten mitään, mutta lähden huomenaamuna viikonlopuksi Tukholmaan. Ja matkustaminen ei ole mukavaa kun on flunssassa.

Olin tänään vaan puoli päivää töissä, kun tuli niin voimaton olo, ja vaan lepäilly loppupäivän. Pitäs vielä jaksaa pakata laukku, ja sit suihkuun ja aikaisin petiin. Josko huomenna olo olis jo vähän parempi!

Mukavaa viikonloppua!

Viikonloppu ja aurinko paistaa :-)

2011-04-09T17:17:00.000+03:00

Piiiiiitkän työviikon jälkeen, on vihdoin viikonloppu. Maanantaina olin töiden jälkeen vielä jononpurkuleikkauksissa, tiistaina ylitöissä tunnin ja perjantaina vartin, ja tänään taas jononpurkua, joten aika naatti olo nyt.

Olen myös viikolla ottanut kuvia töissä yhtä posteria varten. Noin puolet meistä, minä mukaanlukien, lähtee nimittäin toukokuun alussa kolmen päivän kongressiin Kööpenhaminaan!

Ensi viikko onkin sitten lyhyempi viikko, maanantaina mulla on koulutuspäivä ja perjantai on vapaapäivä, lähden nimittäin Tukholmaan kavereita moikkaamaan viikonlopuksi! Ja sulkemaan pankkitilin.

Kävin vielä tänään töiden jälkeen ennakkoäänestämässä. Nopeasti meni, mun edellä jonotti 2-3 ihmistä. Mutta odotan kyllä sitä aikaa kun voi äänestää kotona, omalta koneelta!

Kuva täältä

Kevät on täällä!

2011-04-06T20:10:00.000+03:00

Tämän viikon olen kulkenut töihin kumisaappaat jalassa, ja välikelintakki päällä, eli nyt on sitten mullekkin virallisesti kevät!

Vaikka joka päivä onkin tihkuttanut, niin eilen paistoi silti aurinkokin! Toivoa siis on ;-) Ihanaa!

Maata näkyvissä!

Noh, on sitä luntakin edelleen aika paljon...

Ja yhden asunnon ulkopuolella oli kolme kasaa tupakantumppeja. Tosi fiksua porukkaa...

Nopsa spagetti

2011-04-02T20:35:00.000+03:00

Eilen mulla oli kylässä vieraita, joista yksi on raskaana oleva kasvissyöjä. Eli, tarjottava ruoka aiheutti hieman päänvaivaa.

Lopulta päätin tehdä pestopastaa, oli todella nopeaa, hyvää ja helppo tehdä. Tässä resepti:

Pestopasta (4 annosta)

500g Spagettia
1 prk Vihreää Pestoa
Pinjansiemeniä
Tuoretta Basilikaa
Parmesaani-juustoa

Keitä spagetti. Kaada vesi pois, lisää joukkoon pesto, paahdetut pinjansiemenet ("paistettu" paistinpannussa) ja basilikasilppua. Sekoita ja tarjoile samantien. Jokainen voi itse raastaa päälle parmesaanijuustoa.

Tarjosin lisäksi tuoretta leipää, itsetehtyä valkosipulivoita ja salaattia jossa oli hunajamelonia. Salaatinkastikkeena oli Ruotsista ostettu, todella hyvä Mangobalsamico.

Edellisen viikon...

2011-03-27T13:32:00.000+03:00

...olen taas ollut menossa, mutta tänä viikonloppuna olen vaan nauttinut omasta olosta :-)

Viime lauantaina oltiin kaveriporukan kanssa 22-h risteilyllä Baltic Princessillä. Hauskaa oli! Mutta lauantailähdöt eivät kyllä ole niin mukavaia, kun laiva saapuu satamaan vasta klo 16.30 sunnuntaina. Mutta, koska risteily maksoi kokonaista 8€/lärvi, niin eipä parane valittaa...

Yökerhossa esiintyi huippuhyvä cover-bändi, jonka nimeä en tiedä

Tallinnan satamassa

Napamatkallako?

Maanantaina mulla oli ohjaus sairaalan kuntosalille. Tunnin kestoisessa ohjauksessa sain oman kuntosaliohjelman, ja myös ohjauksen laitteiden käyttöön. Tästä se nyt lähtee! Ei voi olla helpompaa käydä kuntosalilla, kun se sijaitsee työpaikalla, ja sieltäkin on vain vajaan 10 min kävelymatka kotiin, voi käydä sitten kotona suihkussa. Ja hinta? 50€/6kk! Ja uuden ohjauksen saa taas kun ostaa seuraavat 6kk.

Keskiviikkona olin Meilahdessa koulutuksessa; "Monikulttuurinen Terveydenhoito". Oli todella mielenkintoinen päivä, mua kun nuo monikulttuuriasiat kiinnostavat aika lailla. Opinnäytetyönikin tein "somaalikulttuurin ymmärtämisestä terveydenhuollossa". Ja monta vuotta sitten pidin työkavereille pienen esitelmän muslimipotilaista.

Alussa Edupolin kaksi suomalaista luennoitsijaa, joilla kummallakin oli monikulttuurinen tausta, pitivät puheenvuorot, jotka oli kuin terapiaa minulle! He puhuivat mihinkään kuulumattomuudesta, paluumuutosta ja kulttuurishokista, juuri mitä mun tarvitsikin kuulla. Että mulla olevat tunteet on ihan normaaleja, ja että ne menevät ajan myötä ohi.

Päivän aikana oli myös osuudet joissa käsiteltiin venäläisten, thaimaalaisten ja somalien käsitystä terveydenhuollosta. Ensin oli vuorossa Suomessa 20v asunut venäläinen suuhygienisti. Luento oli informatiivinen, ja ihan hyvä. Sitten oli vuorossa Suomessa n 7 v asunut thaimaalainen tulkki-kääntäjä. Hänen osuus oli päivän kohokohta, hän puhui erinomaista suomea (kuten molemmat muutkin ulkomaalaiset) ja esitelmöi mukaansatempaavasti ja hauskasti.

Itse olin eniten odottanut vuoden 2011 pakolaisnaisen, sairaanhoitaja Saido Mohamedin, luentoa. Ja olihan se hyvä ja mielenkiintoinen, muttei ehkä kuitenkaan ihan sitä mitä odotin.

Luennolta jatkoin mummille, jonne tuli myös siskoni ja 6kk vanha siskonpoikani, sekä yllättäen myös serkkuni vaimonsa ja kahden pienen lapsensa kanssa!

Torstaina rupesin soittamaan hierojille, mulla oli jo edelliseltä viikolta hartiat ihan jumissa, päätäkin oli jo viikon särkenyt, ja torstaina oikea käsi alkoi puutumaan... Sain ajan samalle illalle. Hieroja huomasi myös että olin täysin jumissa, eikä ollenkaan ihmetellyt käden puutumista. Tiistaina menen seuraavan kerran.

Eilen vietin taas Earth Houria, eli klo 20.30-21.30 välisenä aikana sammutin valot, telkkarin ja tietokoneen ja luin kynttilänvalossa. Ja kuuntelin naapurikämpän bileitten jumputusta...

Viime yönähän siirryttiin myös kesäaikaan. Se ärsyttää mua suunnattomasti! Kun muutenkin olen huono nukkumaan, niin ensi viikko tulee taas olemaan vaikea, kun pitäisi nukahtaa tuntia aikaisemmin, eipä tule onnistumaan... Ens viikonloppua odotellessa...

Terveysintoilua...

2011-03-25T20:32:00.000+02:00

Pari viikkoa sitten mä päätin vähentää aspartaamin (E951) käyttöä. Pääasiassa olen sitä saanut light-limujen kautta, mutta nykyään juon Suomessa enemmän maustettuja kivennäisvesiä (mm Bonaqua ja Novelle eivät sisällä natriumia, kuten monet muut, esim Lidlin ja Rainbown).

Sitten työkaverini kehotti minua lukemaan tämän artikkelin, ja jätin aspartaamin täysin! Aspartaami muuttuu kehossa formaliiniksi, ja se on kauhea myrkky, johon me pistämme leikkaussalissa näytteet (sappirakko ym), jotta ne eivät pilaantuisi, kun ne menevät patologille tutkittavaksi!

Ja kun surffasin netissä, huomasin, että myös xylitolipurukumit sisältävät muita makeutusaineita kuin xylitol. Takistin oman pussin; Leafin Xylitol Jenkki täysksylitolipurukumi, ja sisälsihän se aromivahventeena E950, eli Asesulfaami-K. Täytynee mennä apteekkiin purkkaostoksille (jos sieltä sais), vai saakohan nykyään ihan ruokakaupasta semmoisia jotka eivät sisällä muita makeutuisaineita kuin xylitolin?

Aspartaami on silti suhteellisen helppo jättää pois ruokavaliosta; (rasvattomia) jugurtteja en syö, Valion 1% kerrosviilissä sitä ei onneksi ole. Suurin ongelma onkin siiderit :-) Ennen join light-siidereitä, ja lemppari oli Green Apple Light. Vastaavaa ei saa normiversiona, joten nyt täytyykin maistella kaikkia eri makuja ja merkkejä, ja löytää uusi lemppari ;-)

Suurempi murheenkryyni onkin aromivahvenne natriumglutamaatti, eli E621. Sitä on monissa einesruuissa, aasialaisessa ruuassa ja lähes kaikissa sipseissä ja dipeissä. No, kyllähän sipsien ja dippien syöntiäkin pitäisi välttää, mutta ei kaikesta voi luopua!

Myös lihan tehotuotanto on asia joka pistää miettimään omaa lihansyöntiä. Varsinkin tämän luettuani. Kanaa tulee syötyä aika paljon. Haluaisin olla kasvissyöjä, mutta en pahemmin välitä tofuista, linsseistä ja monista pavuista. Kalaa syön onneksi aika paljon, syön päivittäin lounaan töissä, ja valitsen lähes aina kalaruuan jos semmoista on tarjolla. Ja ainakin kerran viikossa pyrin valitsemaan kasvisvaihtoehdon.

Luomuliha olisi tietenkin parempi vaihtoehto, vaan en tiedä saakohan sitä edes lähikaupoistani. Mutta otankin asiaksi ottaa selvää seuraavalla kauppareissulla.

Luomumaitoon siirryin joka tapauksessa, ja välillä ostan myös luomuomenia. Ovat vaan niin älyttömän kalliita. Toisaalta ostan talvellakin vain suomalaista kurkkua ja kirsikkatomaatteja, joten se on oikeestaan vain asennekysymys! Jos jätän sen yhden sipsi- tai karkkipussin ostamatta, saan samalla rahalla ne luomuomenat!

Plussanahan olisi jos tässä vielä vaikka laihtuisikin kun nyt olen päättänyt ruveta enemmän ajattelemaan mitä suuhuni pistän. Koska totuushan on, että olet mitä syöt :-) Mun ruumis tulee ainakin säilymään aika kauan maantumattomana ;-)

Ja jos terveysasiat kiinnostavat, suosittelen ravintoasiantuntija Juhana Harjun blogia, Aamainen ruohikolla.

Yksi kirja - kaksi nimeä

2011-03-16T20:24:00.003+02:00

Aloitin eilen lukemaan uutta kirjaa. Toisella sivulla totesin, että olen lukenut tämän ennenkin. Ihan hiljattain. Pari viikkoa sitten, jos tarkkoja ollaan.

Kirjat ovat Karin Slaughterin Undone ja Genesis. Toisen ostin viime kesänä Tukholman lentokentältä, mutta en ollut ehtinyt sitä vielä lukea, koska ostin muutaman muunkin krjan silloin, ja sen jälkeenkin. Toisen ostin New Yorkin JFK:n kentältä joulukuussa.

En ymmärrä miksi samalla kirjalla on kaksi eri nimeä, toinen USA:ssa ja toinen Euroopassa?!?!

Kirja oli hyvä, ja olisin mielellään lukenut toisenkin kirjan samalta kirjailijalta. Mutta, koska ärsyttää todellakin että olen ostanut saman kirjan kaksi kertaa, en aio enää ostaa tämän kirjailijan kirjoja!

Nyt se on kasattu!

2011-03-14T19:35:00.000+02:00

Se senkki nimittäin. Ei siihen mennytkään kun reilu kuukausi...

Lauantaisen pyjamapäivän jälkeen (jolloin en oikeesti tehnyt yhtään mitään!) otin itseäni niskasta kiinni sunnuntaina, ja rupesin kokoamaan senkkiä. Syy; siskoni perheineen oli tulossa kylään, eli saisin apua loppukasaamisessa.

Kun selasin kasaamisopasta, tuntui taas yhtä toivottomalta kuin tv-tasoa kasatessa, mutta kun pääsin vauhtiin kävi ruuvailu aika helposti, eikä paljon tarvinnut ihmetellä mikä pala menee mihin.

Ja näitä ruuveja oli paljon! Eikä kaikki ruuvinreijät ollu tarpeeksi isoja, eli piti ensin suurentaa niitä...

Pikku apuri

Valmis!

Ja Ruotsista läksiäislahjaksi saatu ihana Kosta Bodan lautanen pääsi esille!

Pyjamapäivä!

2011-03-12T16:35:00.001+02:00

Kahden ja puolen viikon ajan mun kalenteri on ollut todella ylibuukattu. Mutta, aika on mennyt nopeasti, ja mukavaa on ollut. Mutta univelkaakin oli kerääntynyt aimo annos.

Tänään vietänkin sitten pyjamapäivää, katson digiboksille tallennettuja elokuvia (kovalevy lähes täynnä elokuvia, kun en ole ehtinyt katsella!) ja vaan chillailen.

Ja huomenna aion todellakin vihdoin kasata mun senkin! Sain veljeltäni lainaksi patterikäyttöisen ruuvinvääntimenkin, joten ei enää tekosyitä. Ja sitten illemmalla tulee vieraitakin, joten saan varmasti apua senkin loppukasaamisessakin! Joka kyllä tarkoittaa sitä, että huomenna on myös siivouspäivä... Mutta, onneksi vasta huomenna ;-)

Viime viikonloppuna olin äidin synttäreillä, jossa illalla pelasimme mun lempilautapeliä (tykkään todella paljon pelata lautapelejä, varsinkin tieto- ja strategiapelejä, sitä ei varmaan moni tuttu tiennytkään :-)

Olin myös yötä kummityttöni perheen luona ja ystäväni oli tehnyt todella hyvää itsetehtyä leipää ja kotijuustoa! Pitäisi itsekkin ruveta kunnostautumaan leivän teossa. Ainakin tietää mitä saa, kun itse tekee!

Tapasin viime viikolla myös Saudi-aikaisia tyttökavereita, oli kiva juoruilla ja vaihtaa kuulumisia!

Valoja Keskuskadun yllä

Ja kävin myös ensimmäistä kertaa hohtokeilaamassa (ennen olen keilannut ehkä n 2 kertaa "oikesti" ja kerran Wiillä), oli tosi kivaa, ja voitin yhden kerran kolmesta!

Kiirettä pitää!

2011-03-05T11:26:00.001+02:00

Mä en normaalisti haali itselleni kauheesti menoja, yleensä 1-2 menoa viikolla, ja jos menoa on viikonloppuna, niin silloin jopa vähemmän viikolla.

Nyt on sitten sattunut semmonen suma, että nyt viime ja ens viikon aikana mulla on vain kaksi "vapaa-iltaa", ja viikonloppuinakin monta eri menoa. Pikkasen stressaa, mutta mitään menoista en ole halunnut/pystynyt perumaan.

Työ kyllä haittaa jonkinverran vapaa-aikaa ;-) Varsinkin kun siellä on aika kiireistä, olen tehnyt jonkinverran ylitöitäkin, ja myös niitä leikkausjonojen purkua lisätöinä.

Onneksi meillä on töissä välillä ihan hauskaakin!

Vaikka viime yönä nukuin yli 10h, niin kun herätyskello tänä aamuna soi, klo 10, oli olo kuin kello olisi ollut vasta 6...

Mutta, mukavaa viikonloppua kaikille, minä lähden kohta ajelemaan kohti Kymenlaaksoa, kummitytön perheen luo =)

Vihdoin...

2011-02-27T12:19:00.000+02:00

...ne hirveät pakkaset hellitti!

Tänään aurinko paistaa ja varjossa on -3.8c, eli auringossa vielä lämpimämpää. Toivottavsti nämä lämpötilat pysyvät, olen todellakin saanut jo ihan tarpeeksi noista pakkasista.

Perjantaina näistä jääpuikoista tippui vettä

Ensi viikoksi on luvattu jopa plus-asteita, mikä on vähän harmillista, koska se tietää loskaa. Juuri tämänpäiväisen kaltainen sää on mun mielestä täydellinen talvisää.

Häätökirje!

2011-02-23T19:03:00.000+02:00

Kun tulin tänään töistä, huomasin postin joukossa kirjeen ulosotosta!

Mietin että mitä hitsiä (tämän voi vaihtaa ihan omavalintaiseen kirosanaan, en todellakaan käyttänyt noin kilttiä sanaa ;-), olen kyllä ihan varmasti maksanut kaikki laskuni. Avasin kirjeen, ja siellä luki että häätö. Asunnosta on lähdettävä viimeistään 15.3. Mitä ihmettä???? (Lisää kirosanoja)

Paperiin oli vielä kiinnitetty keltainen "post-it" lappu, jossa luki että "tiedoksenne huoneistoa koskeva häätö". Kädet täristen rupesin lukemaan kirjettä, ja aika pian huomasin että häädettävä onkin edellinen asukas. Mikä helpotus!

Sinänsä kyllä aika outoa, kun olen asunut tässä jo 2kk... Nyt täytyy sitten vissiin huomenna ruveta setvimään tätäkin asiaa...

The Gorgeous Blogger - palkinto

2011-02-23T18:01:00.001+02:00

"The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon viidelle, jotka hänen mielestään sen ansaitsevat."

Sain 5ennieltä ensimmäisen blogipalkintoni, ihanaa, kiitos :-)

1. Milloin aloitit blogisi?

Blogin ensimmäinen kirjoitus oli 4.1.2010 (ja unohdin kokonaan "1-vuotis synttärit"...), mutta tämä on oikeastaan jatkoa Bermudablogille. Aloitin bloggauksen maaliskuussa 2008, kun kirjoitin Saudiblogiin tutuille ja perheelle kuulumisia Saudi-Arabiasta. Eli, kolmas blogi menossa.

2. Mistä kirjoitat blogissasi ja mitä kaikkea se käsittelee?

Pääsääntöisesti ihan tavallisesta elämästä, mutta myös matkakertomuksia, ja välillä jotain muitakin juttuja

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Jaa-a, enpä tiedä onko tämä niin erityinen. Ehkä mun alituinen muuttaminen maasta toiseen ;-)

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Kaikki aina kysyivät ja ihmettelivät että minkälaista se elämä siellä Saudeissa oikein on, ja ajatettelin että pääsen helpommalla, jos kirjoitan blogia :-)

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

No, olen itse asiassa aika tyytyväinen siihen sellaisena kuin se on. Vaikea vaan välillä keksiä mistä kirjoittaa, kun ulkomailta oli aina niin paljon enemmän kirjoittamisen aiheita.

Annan palkinnon eteenpäin seuraavalle viidelle bloggaajalle:

Tuulalle Tuulan Turinat blogista
Helille Norjalainen Päiväkirja blogista
Laylalle Blue Abaya blogista
Memmulle Uusi osoite Fort-de France, Martinique blogista
Tarjalle Today I blogista

Teidän blogeja luen mielelläni, ja odotan aina uutta postausta.

Ja 5ennie, olen sanonut sen ennenkin, sun blogi on mun ehdottomia lemppareita :-)

Kevättä kohti!

2011-02-17T17:51:00.000+02:00

Toissa aamuna huomasin, että oli jo lähes valoisaa kun lähdin töihin. Kello oli n 7.15. Toivoa keväästä siis on :-)

Toisaalta mun vajaa 10 min työmatka tuntuu ihan liian kylmältä, kasvoista. Tänään ja toissapäivänä oli toppahousut, eli muuten tarkeni hyvin. Eilen sitten lähdin töistä ihmisten ilmoille, joten oli farkut ja pitkät kalsarit. Ja silloin paleli reidet. Vaika talvitakkikin tulee melkein polviin asti... Brrrrrr.

Mun senkkikin on edelleen autossa. Silloin kun sen ostin, oli pari päivää lumimyräkkää, ja koska se tuli kahdessa laatikossa, ja kumpikin painaa n 30kg, päätin purkaa laatikot autossa, ja kantaa IKEA kassia apuna käyttäen osat pienemmissä erissä sisälle.

No, lumimyräkän takia en viittinyt sitä tehdä, ja kun maanantaina piti hakea ne auton peräluukusta, oli se jäätynyt kiinni!

Taiteellinen vahinkolaukaus :-)

Jääkukkasia työpaikan ikkunassa

Eilen olin illalla ruokakaupassa, jossa on lämmin parkkihalli, ja siellä sain takaluukun auki. Mutta, koska kello oli jo 20.30, ja mulla oli pari kassillista ostoksia, jäivät tavarat vielä autoon. Tänään kun piti taas hakea ne töitten jälkeen, oli takaluukku - surprise, surprise - taas jäätynyt!

Niin, ja löysin kaupasta Kleenexin nenäliinoja, jee. Tykkään käyttää niitä ohuita nenäliinoja, ja tulevat kivasti laatikosta yksi kerrallaan. Mutta, ne mitä normaalisti saa kaupoista tulee mun mielestä tosi rumissa paketeissa, ja ulkonäköhän on tärkeää ;-) Ja tämä Kleenexin paketti on mun mieleen.

Miamista ostettuun kameraankin sain nyt hankittua netin kautta adapterin, joten voin taas kuvata pokkarillakin!

Hyvää ystävänpäivää! (Edit)

2011-02-14T10:46:00.001+02:00

Kuva täältä

Saudeissa ystävänpäivä on kielletty, ja jo hyvissä ajoin ennen päivää kaupoista häviää kaikki hempeät ja romanttiset nallet ym lahjat. Myös punaiset ruusut on kielletty. Kun olin Saudeissa v 2001-2002 seurustelin ystävänpäivän aikoihin, ja poikaystävä oli päättänyt hankkia mulle punaisen ruusun <3

Hän oli ottanut selvää mistä niitä saa, ja oli sitten salaa ostanut niin että myyjä oli äkkiä sujauttanut paketoidun punaisen ruusun auton takaluukkuun. Poikaystävä sanoi että tunne oli todellakin kuin olisi ostanut huumeita tai jotain muuta laitonta!

Tänä vuonna ei ole mitään romantiikkaa tai muutakaan mukavaa tiedossa. Mulla on tänään vapaapäivä, mutta joudun silti menemään iltapäivällä töihin, koska olin ilmoittautunut jononpurku-leikkauksiin, ennenkuin työvuorot oli tehty...

Kuva täältä

Mutta, voin suositella Valentine's Day elokuvaa, joka mun mielestä oli hyvä, vaikkei se tässä jutussa ollut saanutkaan mitään hirveen hyviä arvosteluja. Mutta näyttelijäkaarti on vaikuttava.

Tuntia ennen töihinlähtöä sain soiton työkaverilta, joka kysyi haluanko että hän tekee mun jononpurun. No haluan! Eli sainkin kokonaisen vapaapäivän tänään. Eli, eikun imuroimaan :-)

Jos olisin kirjoittanut blogia 10 vuotta sitten...

2011-02-13T13:43:00.003+02:00

5ennien blogissa oli tällainen meemi, ja kopsasin sen.

Mä kirjoitin päiväkirjaa monta vuotta, aloitin kun olin 9v ja viimeiset kirjoitukset on vuodelta 1996, eli samalta vuodelta kun valmistuin. Harmi ettei esim Englannin vuosilta ole päiväkirjaa, niitä olisi kiva muistella. Onneksi valokuvia silti löytyy kasapäin!

Mun ensimmäinen päiväkirjakirjoitus

Mulla on siis, ainakin toistaiseksi, mun kaikki päiväkirjat jäljellä. En ole niitä kylläkään pahemmin lukenut, paitsi USAn au-pair vuoteni aikaista, ehkä pitäisi ne kaikki nyt lukea läpi.

Mutta, siis, jos olisin bloggannut 10 vuotta sitten, olisin kertonut päätöksestä lähteä Saudi-Arabiaan töihin.

Olin toki jo opiskeluaikoina päättänyt sinne lähteä, ja yhden kaverin kanssa sitä jo pari vuotta aikaisemmin suunniteltu, mutta syystä tai toisesta emme lähteneet. Mutta Ruotsin länsirannikolla vuoden työskenneltyäni olin päättänyt palata Suomeen, ja hakea töitä Saudeista.

Suomessa sain kahden kuukauden työsopimuksen paikasta jossa en viihtynyt yhtään. Kun työsopimusta olisi jatkettu, irtisanouduin, vaikkei uutta työtä ollut vielä tiedossa (vaikka töitä vuonna 2001 oli tarjolla vähän enemmän kuin pari vuotta aikaisemmin, ei tilanne silti ollut sama kun nyt, jolloin voi melkein itse valita minne menee töihin).

Onnistuin silti saamaan saman tien uuden työpaikan, eli samasta paikasta missä nytkin työskentelen :-)

Vuonna 2001 syntyi myös ensimmäinen kummityttöni, ja olin kaasona kummityttöni vanhempien häissä. Jännitin todella paljon, en ollut edes ollut kovin monissa häissä ennen sitä, saati ollut mukana järjestelemässä mitään häitä.

Molemmat iso-isäni kuolivat sinä vuonna, ensin äidinisä alkukesällä, ja isänisä syyskuussa. En ollut ennen ollut hautajaisissa, enkä ole onneksi sen jälkeenkän ollut.

Olisin varmasti myös kirjoittanut jotain syyskuun 11 päivän terroristi-iskuista, kyllä ne sen verran järkytti.

Lokakuussa 2001 lähdin sitten Riadiin, Saudi Arabiaan. Vuosi oli erittäin vaikea, työ ei ollut mielekästä, mutta päätin sisulla viedä sen loppuun. Sairaalassa oli myös toinen suomalainen, mutta hän oli minua lähes 30v vanhempi. Parhaat kaverini olivat kolme belgialaista, ilman heitä en olisi vuodesta selvinnyt!

Sairaalan taso ei todellakan ollut mitään huippua, leikkaukset kestivät monta kertaa kauemmin kun muualla, ja kirurgit kävivät jopa rukousaikana rukoilemassa kesken leikkauksen! Osastonhoitaja oli puolueellinen, ja syystä tai toisesta, ei tykännyt musta.

Mutta, mahtui Saudi-vuoteen myös paljon mahtavia kokemuksia, unohtumattomia reissuja ja yöretki aavikolle, jossa nukuin telttasängyssä tähtitaivaan alla :-)

Teetin valkokultaisen "kamelisormuksen", jossa kamelin lisäksi mun nimi arabiaksi, Saudin vaakuna, Riad ja 2001-2002. Sormuksen piti muistuttaa mua siitä, että pärjään mistä vain!

Ja ei se niin kamalaa tainnut loppujenlopuksi olla, tai sitten aika todellakin kultasi muistot, koska lähdin n 5v myöhemmin takaisin Riadiin, toki eri sairaalaan, ja se vuosi oli paljon parempi kuin ensimmäinen! Ja siitä mulla on myös blogi muistona.

Suomessa asiat yleensä järjestyy!

2011-02-08T18:46:00.000+02:00

Ostin Jyskistä senkin alennusmyynnistä pari viikkoa sitten. Niillä ei ollut sitä varastossa, ja sanoivat sen tulevan n 1,5 viikon kuluttua, ja että he soittavat sitten kun se on tullut.

Kuva Jyskin sivuilta

Pari viikkoa meni, eikä mitään kuulunut. Päätin, että soitan Jyskiin maanantaina, ja nyt viikonloppuna rupesin etsimään kuittia, sillä olin jo maksanut tuotteen. Enkä löytänyt sitä mistään!

Vaikka vähän panikoinkin, ajattelin että olen nyt Suomessa, ja täällä asioilla on todellakin tapana järjestyä :-) Olin myös maksanut senkin pankkikortilla, joten tulostin tositteen pankin sivuilta.

Menin sitten eilen Jyskiin, ja selitin asian. Myyjäsanoi ettei se ole ongelma, että heillä on kopio kuitista. Vaan eipä ollutkaan! Koneelta löytyi tieto että se olisi mulle jo toimitettu, ja kuitin kopio oli jo heitetty pois...

En silti kauheesti jännittänyt, olin varma että asia järjestyy. Myyjä soitti sille myyjälle joka oli tuotteen mulle myynyt, ja lopulta sain senkin, mutta jätin niille sen pankkitositteen, puhelinnumeron ja henkilötunnuksen.

Niin, että yksi iso plussa Jyskille, ja Suomelle :-) Nyt olis sitten vaan aloitettava ruuvaus ja kasausrumba...

Mun resepti julkaistaan!

2011-02-04T19:05:00.000+02:00

Sain tänään mailin, jossa kerrottiin että reseptini, jonka olen joskus laittanut Kotikokki sivustolle, julkaistaan keväällä ilmestyvässä Kotikokki keittokirjassa. Siis ihan oikeassa, kirjakauppoihin myyntiin tulevassa kirjassa!

En ole käynyt sivustolla aikoihin, enkä tiennyt että reseptejä äänestetään kirjaan, saati että koko kirjaa ollaan tekemässä. Kiva juttu!

Reseptin olen itse muunnellut omaan makuun sopivaksi, ravintoloissa ja yhden kaverin ( T Tampereelta :-) luona syödyistä vastaavista annoksista.

Jauheliha-Nacho lautanen

200 g    Nacho-lastuja (tai Tortilla-lastuja)
400 g    Jauhelihaa
1 pss    Taco mausteseos
1 prk     Tacokastike medium (tai maun mukaan)
1 prk     Säilykemaissia
1 pss    Juustodippiseos (tex-mex) + Maitoa

Paista jauheliha ja lisää siihen taco mausteseos.

Valmista kattilassa juustodippi ohjeen mukaan.

Lado isolle tarjoilu-lautaselle Nachot tai Tortilla lastut. Kaada päälle jauheliha, sen päälle salsa kastike, sitten maissi ja lopuksi juustodippi.

Tarjoile heti.

Syödään käsin; hieman sotkuista, mutta aah, niin hyvää!

Tätä kirjaa luen nyt:

2011-02-03T17:58:00.000+02:00

Kuva täältä

Sain lainaksi kaverilta Anssi Kelan (omistuskirjoituksella varustetun) kirjan; Kesä Kalevi Sorsan Kanssa. Kaverit kovasti kehui, mutta kun luin takakannesta mistä kirja kertoo, olin HYVIN epäileväinen.

En todellakan oikein uskonut pitäväni kirjasta ihan juonen takia, enkä myöskään pahemmin lue suomenkielisiä kirjoja.

Nyt olen lukenut kirjan lähes loppuun, ja täytyy sanoa, että on todella hyvä! Alussa vielä vähän epäilin, mutta kun pääsin vauhtiin, niin huomasin että kirja vain paranee paranemistaan, ja vie mukanaan. On myös välillä aika yllättävä.

Eli, suosittelen. Kirjan esittely tässä.

Neither here nor there, tai käänteistä kulttuurishokkia.

2011-01-30T13:51:00.001+02:00

Olin perjantaina kaverin 40-v synttäreillä, tai oikeastaan se oli "tyttöjen-ilta". Meillä oli tosi mukavaa, meitä oli yhteensä kai 11, joista tunsin reilut puolet ennestään.

Jatkoille lähdettiin ravintolaan, jossa en ole ennen ollut. Yksi porukasta sai meidät suhteilla jonon ohi, jee. Tais olla mulle eka kerta :-)

Ravintola oli moni osainen, eri osissa soi erillainne musiikki, ja ikähaitari oli nuoresta vanhaan. Me oltiin pääasiassa karaoke-puolella (kahden puolen esiintyjät ei ihan ollut ainakaan mun makuun...), jossa kaverit kävi laulamassa. Mä EN laula julkisesti, singstaria on tullut kavereiden kanssa joskus laulettua.

Aika pian huomasin, ettei ravintola todellakaan ollut mun paikka. Varmaan 99% karaokelauluista oli suomeksi. Kyllä mäkin tykkään paljosta suomalaisesta musiikista, mutta liika on liikaa. Varsinkin kun aika monen laulajan lauluääni nyt oli mitä oli... Ja kaikkein eniten INHOAN suomalaistettuja englanninkielisiä lauluja. Miks pitää kääntää monet hyvät biisit suomeksi???? En vaan tajua!

Mua häiritsi kyllä moni muukin asia, mutta en nyt viitsi niitä tässä ruveta luettelemaan. Enhän toki itsekkään ole täydellinen :-) Mutta sanotaan nyt ainakin, että en todellakaan pidä suomalaisita miehistä, noin yleensä ottaen, onhan niitä hyviäkin, mutta niitä ei pahemmin ainakaan yöelämässä tapaa... Mielummin ottaisin kyllä jonkun ulkomaalaisen!

Aina kun olen ulkomailla kaipaan monia asioita Suomessa, ja ajattelen miten paljon paremmin tämäkin asia on Suomessa. Mutta, sitten kun olen täällä, niin en todellakaan muista kaikkia niitä asioita joita kaipasin, ja kaikki vain ärsyttää. Täällä ne hyvät asiat on niin arkipäivää, ja itsestäänselvää, ettei niitä enää huomioi. Sitten vaan vertaa niitä joitain asioita jotka oli parempia siellä ulkomailla niihin asioihin jotka ovat hunommin täällä Suomessa.

Yhtään täydellistä maatahan ei ole olemassa, kyllähän mä sen tiedän, ja joskus toivon etten olisi koskaan lähtenyt ulkomaille. Silloin olisin autuaan tietämätön minkälaista on elää ulkomailla, ja varman suht tyytyväinen Suomeen.

Mä päätin jo opiskeluaikana että mä en jää asumaan Suomeen, vaan muutan ulkomaille asumaan. Olin vähän "Saksafani", ja päätin että Saksaan. Viimeisen kesän (1996) vietin au-pairina Hampurissa, Saksassa, missä myös valmistelin opinnäytetyötäni, Somalipotilaista, ja "kevyt" kesälukeminen sisälsi mm kirjoja naisten ympärileikkauksesta...

Opin kyllä ihan hyvin saksaa, jota olin myös opiskellut yläasteella, ja pari vuotta kansallisopistossa opiskeluaikana, mutta jostain syystä päätin sittenkin lähteä Englantiin töihin. Vietin siellä pari mahtavaa vuotta, ja opin paljon, koska sairaala oli huippu yliopistosairaala. Mutta se oli myös hyvin konservatiivinen ja hyvin, hyvin likainen sairaala...

Ja työnteko onkin ollut suurin syy siihen miksi en ole ulkomaille jäännyt. Olen ennenkin kirjoittanut suomalaisen sairaanhoidon tasosta verrattuna ulkomaalaiseen tasoon, ja suomalainen voittaa kyllä hygieniassa 100-0!

Eli, vaikka joksus olin ihan varma etten Suomeen jää, olen nyt päättänyt jäädä, vaikka se kovin vaikea päätös onkin.
Ruotsissa asiat on kyllä ollut suht hyvin, mutta siellä asuminen on melkein kuin asuis Suomessa, joten mielummin sitten Suomessa.

Asiat, joita mua eniten ärsyttää Suomessa on työn vaativuuteen verrattuna liian matala palkka, kaiken kallius, ilmasto (mä vaan todellakin VIHAAN talvea!), ihmisten "junttius", känniläisten örveltäminen (kyllä ulkomaillakin osataan vetää kännit, mutta esim Britti-ystäväni oli ihan järkyttynyt siitä mitä näki, kun käveltiin Helsingin kekustan kautta baarista kotiin perjantai-yönä...), kyllä mullakin menee välillä överiksi, mutta tajuan silloin lähteä kotiin/nukkumaan, ja miehet, miehet, MIEHET!

No, kyllähän välillä talvellakin on ihan hauskaa...

Kai mäkin pian taas sopeudun tänne Härmälään, eittämättä talvi lisää tätä suomi-ahdistusta, mutta tällä hetkellä se on erittäin vaikeaa, ja masentavaa. Töissä viihdyn edelleen onneksi ihan hyvin, olen onneksi aika ulkona edelleen kaikesta siitä draamasta mikä siellä on meneillään...

Niin, ja Suomen kesää ei taas voita mikään, kesällä ei ole parempaa paikkaa koko maailmassa :-) Harmi vaan että se on niin älyttömän lyhyt...

Oi hana kesä! Onneksi päästään taas mökille heinäkuussa!

Flunssassa :-(

2011-01-27T20:25:00.001+02:00

Miamista ostettu flunssalääke tuli tarpeeseen!

Muhunkin iski sitten flunssa. Ja oikein kunnon semmoinen, yleensä mulla on vain nuhaa ja kurkku kipeä, ja joskus yskää.

Maanantaina palelin töissä ihan älyttömästi ja rupesi yskittämään. Iltapäivällä rupesi lihaksia särkemään. Olin silti loppuun asti, ja kotona mittasin kuumeen, eikä sitä ollut. Kävin ruokakaupassa, mutta en ostanut mitään oikeita ruokia, koska syön aina lämpimän lounaan töissä, ja kotona illalla vain ruisleipää etc.

Nukuin yön ihan hyvin, mutta kun heräsin aamulla, oli olo kuumeinen. Mittasin lämmön, 37.4, takaisin nukkumaan tunniksi, ja sitten soitto töihin.

Nukuin vielä pari tuntia, ja kun nousin, oli lämpö 37,9. Mulla on ani harvoin kuumetta, edellisestä kerrasta oli nelisen vuotta, joten olo oli todella sairas.

Ruokahalua en ollut silti menettänyt, ja illalla teki mieli oikeaa ruokaa. Olin jo syönyt kaapista mun hätävara nuudelit. Eli tilasin pizzan.

Kun pizza tuotiin, sanoin että maksan kortilla (esitteessä luki että voi maksaa). Kuski siihen sitten, ettei hänellä ole laitetta mukana, joku muu tulee myöhemmin tänään, tai seuraavana päivänä...Okei...! Toinen kuski tulikin pari tuntia myöhemmin.

Keskiviikkona olin edelleen kuumeessa, ja olo oli täysin vetämätön. En edes jaksanut lämmittää mun pizzanjämiä uunissa (mulla ei ole mikroa), joten söin kylmänä. Illalla kuume sitten laski ja tänään olen ollut kuumeeton, eli huomenna töihin. Hyvä juttu, koska huomenna olis yhdet 40-v pipplaot :-)

Bloggaus jatkuu :-)

2011-01-24T20:16:00.001+02:00

Sain paljon kommentteja edelliseen postaukseen, missä toivottiin että jatkaisin bloggausta, joten niin siis teen. Sain myös ehdotuksen kirjoittaa "paluumuutto-ahdistuksesta", ja kirjoitan siitä, kunhan ajan kanssa ehdin sitä pohtia ja kirjoittaa.

Viime viikonloppuna oltiin siis Tukholman-risteilyllä Siljalla. Oli ihan kivaa, mutta teki mieli bilettää, ja tuollaisella perhelaivallahan se ei ole niin hauskaa kun Baltic Princessillä (Tallinkin risteilyalus Tallinnaan, risteily kestää n 22h), joten sinne ensi kerralla. Mutta tämä risteily oli meille ilmainen (tai no, matkustajamaksu oli 8€) joten ihan hyvä hintaansa nähden ;-) Ja ruoka oli ainakin maittavaa!

Nyt oon vaan ihan naatti, vaikka lauantai iltana mentiinkin nukkumaan ennen puoltayötä, koska mä en ikinä pysty nukkumaan kunnolla laivalla, ja nytkin se tärisi välillä aika lailla.

Lauantaina en mennyt sen enempää maihin kun vain terminaaliin tapaamaan ystävieni kanssa heidän Tukholmassa asuvaa sukulaista, jonka olen tavannut monta kertaa ennenkin. Oli todellakin ensimmäinen kerta kun en Tukholman-risteilyllä mennyt keskustaan. Kaksi meidän porukasta lähti keskustassa käymään sukulaisensa kanssa, minä ja neljäs palattiin laivalle.

Mulla oli myös passi mukana tällä kertaa, vaikkei sitä tarvitakkaan, koska unohdin ottaa sen mukaan pikkujouluristeilylle Tallinnaan. Passintarkastustahan reitillä ei enää ole, mutta passin on oltava mukana. Ekaa kertaa unohdin! Ja tietysti kun palattiin Suomeen, mut otettin tullin kohdalla sivuun, ja kysyttiin passia. Tunnustin sitten ettei mulla ollut sitä mukana, mutta sanoin myös etten käynyt maissa ollenkaan, ja annoin ajokorttini. Virkailija sanoi että olen tehnyt periaatteessa rajarikkomuksen (tai jotain vastaavaa), mistä voi saada sakkoa, mutta hyvää joulua nyt vaan! Huh!

Yhtään valokuvaakaan ei reissusta tullut, kun mulla on pieni kamera ongelma. Mulla on kyllä periaatteessa neljä kameraa...

Järjestelmäkamera toimii hyvin, tottakai, mutten sitä viitsi raahata mukana risteilylle. Miamin kentältä ostin pikkupokkarin, mutta en ole vielä saanut hankittua adapteria, joten en saa sen akkua ladattua.

Mun edellinen pikkupokkarihan tippui Galapagoksen-risteilyllä laivan kannelle, ja sen jälkeen se toimii vain silloin tällöin, ja usein kuvat ovat violetin sävyisiä, kuten muutama edellisessä postauksessa.

Laivalla mulla oli mukana mun ensimmäinen digipokkari, joka kyllä toimii, mutta en oikein tykännyt siitä, enkä kaikista sen ominaisuuksista, ja siksi ostin pari vuotta myöhemmin Canon Ixuksen (sen, joka tippui paatin kannelle). No, kun yritin tällä ottaa kuvia, ei muistikortti jostain syystä toiminut :-( Eli nyt pitäis todellakin hankkia jostain se adapteri, että voin ladata mun uuden kameran akun!

Löysin muuttolaatikoita purkaessani mun au-pair vuoteni aikaisen kansainvälisen ajokortin, ja kuvan jossa olen 18, vuosi oli 1992!

On lunta tulvillaan...

2011-01-20T22:02:00.000+02:00

Nyt rupeaa todellakin tää talvi jo riittämään! Ei enää yhtään lunta, kiitos!

Ärsyttää kun joka kerta autoa käyttäessä se pitää kaivaa jostain lumihangesta. Onneksi sitä ei tarvitse käyttää kuin kerran-kaksi viikossa, työmatkan kuljen kävellen, kokonaista viitisen minuuttia :-)

Nämä muut ovatkin jo tainneet antaa periksi...

Onhan se tietenkin kaunista, ja valoisaa kun on lunta, mutta kyllä sitä on jo ihan tarpeeksi. Nyt vain sellaisia parin miinusasteen keliä, jotta se pysyy maassa, ja sit se voiskin sulaa maaliskuussa, yhdessä yössä...

Vähän on ollut jotain "Suomeenpaluu-ahdistusta" tossa joulun jälkeen, mikään ei ole oikein kiinnostanut eikä huvittanut (töissä onneksi silti ihan jees), monta muuttolaatikkoakin on vielä purkamatta, mutta nyt alkaa taas tuntumaan vähän paremmalta. Ja varmaan sitä paremmalta mitä enemmän mennään kesää kohden.

Olen vähän miettinyt tätä blogin tulevaisuutta. Toisaalta halua todellakin kirjoitella blogia, toissa vuonna kun olin puolisen vuotta ilman blogia,kaipailin sitä usein. Mutta kun mun tavanoimaisessa ja tylsässä mitään tapahtumattomassa Suomielämässä ei ole paljon kirjoiteltavaa.

Olen myös miettinyt jos aloittaisin anonyymin blogin, tätä silti lukee niin paljon tuttuja ja sukulaisia edelleen, mutta toisaalta, eipä mulla olisi anonymiinkään blogiin pahemmin kirjoittamista. Ja se olisikin varmaan vaan valitusta ;-) Joten jatkan tätä nyt ainakin toistaiseksi. Vai mitä mieltä lukijat on? Kiinnostaako ketään enää mun jutut?

Mutta, positiivisempiin asioihin, lähden huomenna Tukholman risteilylle, jee! Olen niiiiin sen tarpeessa :-)

Mukavaa viikonloppua teillekkin!

Hiusmurtumako?

2011-01-12T19:28:00.002+02:00

Quitossa, Ecuadorissa oli aika epätasaiset jalkakäytävät, ja siksi käytinkin vain vaelluskenkiä (niin, ja myös siksi että niillä vois helpoiten juosta tarvittaessa ryöstäjää karkuun!). Silti mun jalka väänty pari kerta, kun astuin huonosti.

Siitä lähtien mun jalka on vioitellut, välillä vähemmän, ja nyt töiden alkamisen jälkeen enemmän. Eilen sitten kysyin "käytäväkonsultaationa" (eli kysytään lääkäriltä "ohimennen" töissä, yksi harvoista "työsuhde-eduista") yhdeltä sairaalalääkäriltä että tietäisikö se mikä mun jalassa on, ja mitä mun pitäis sille tehdä. Hän sanoi että kuullostaa siltä että nivelside on tulehtunut, ja suositteli tulehduskipulääkekuuria.

Kipu on fibularis tendonin kohdalla. Kuva täältä

Päätin sitten tänään vielä kysyä erikoislääkäriltä,ja hän taas oli ihan varma että mulla on jalassa hiusmurtuma! Eli ihan pieni, ohuen ohut murtuma. Jaahas. Hän taas suosityteli siihen mm kovapohjaisia kenkiä. Eli mun ihanar crocsit joutu pannaan vähäksi aikaa. Erikoislääkäri sanoi että voi siitä jalasta ottaa magneettikuvan jos haluan, mutta hän vakuutti olevan varma murtumasta.

No, en taida ainakaan nyt heti mennä oikeesti lääkäriin ja magneettiin, joten hankin kovapohjaiset kengät (tänään sattui olemaan työkenkäesittely töissä, ja sain tilata uudet kengät, me saadaan 2v välein tilata), ja syön varmuuden vuoksi myös tulehduslääkekuurin. Mulla oli viime kesänä ihme rasitusvamma kädessä (tiedän kyllä mistä se tuli kun olin töissä Ruotsissa), ja siitä on vielä Naprokseenikuuria jäljellä.

Eli aina jotain pikkuvaivaa... Mulla on myös ollut vuosia sitten faskiitti (lihaskalvontulehdus) jalkapohjassa, joka parani toisella kortisoonipiikillä ja Englannissa asuessani löin kerran polven ovenpieleen (!) ja siihenkin tuli hiusmurtuma... Onneksi ei mitään suurempia juttuja silti!

Miami

2011-01-07T19:48:00.002+02:00

Ja tässä vielä matkakertomuksen viimeinen osa, eli vietin viimeisen viikon Miamissa.

Hotellin ympäristö oli hieno

Miamissa nukuin ensimmäisen yön lentokentän läheisessä hotellissa. Hotellissa pystyi katsomaan maksullisia elokuvia telkkarista. Mua olisi kiinnostanut "Valentines day" (helmikuulta) ja "Eat, Pray, Love", mutta päätin katsoa "American" (ja maksaa siitä $15). Halusin nähdä elokuvan koska Irina Björklund on siinä mukana, ja osa elokuvaa on kuvattu Ruotsissa. No joo, Irina oli mukana pari minuuttia ja elokuva oli uskomattoman tylsä, puhetta vaan!!! En olisi katsonut loppuun jos en olisi maksanut siitä niin paljon! Harmitti kun olisin mielummin halunnut nähdä sen Julia Robertsin tähdittämän "Eat, Pray, Love"n.

Seuraavana päivänä otin taksin Kendalliin, etelä-Miamiin. Siellä mulla oli aika hieno hotelli, johon olin saanut hyvän diilin. Huone oli iso ja kiva, ja siinä oli myös jääkaappi ja mikro.

Hotelli, mun huone ylimmässä kerroksessa, keskellä (vasen ikkuna)

Hotellin aulasta sai lainata kirjoja, ja jos ei ehdi lukea niin saa palauttaa johonkin toiseen saman ketjun hotelliin USA:ssa ja Kanadassa. Mä lainasin Philip Donlayn kirjan "Category Five", kirja oli tosi hyvä, ja hyvin ehdin sen lukea!

Kiitospäivä oli ollut torstaina, ja lauantaina (27.11) oli jo joulukuuset myynnissä, ja niitä näkikin useiden autojen katoilla. Joka paikassa oli joulukoristeita, ja kaupoissa soi joululaulut, mutta joulufiilikseen oli silti lämpimässä ilmassa, ja palmujen ympäröimänä, jälleen kerran, vaikea päästä.

Mun ikkunasta näkyi valtava joulupukki, ja palmuja!

Perjantaina oli ollut "Black-Friday", eli älyttömät alennusmyynnit. Jotkut kaupat aukesivat jo klo 3 yöllä, ja alennukset ovat kuulemma sitä luokkaa, että kannattaa jonottaa ja shoppailla siihen aikaa vuorokaudesta. Maanantaina oli vuorossa "Cyber-Monday", jolloin netistä pystyi ostamaan tuotteita halvalla.

Hotellin vieressä oli joitain tavarataloja ja iso ruoka-kauppa, joten ne kolusin läpi alkupäivinä. Ensimmäinen ostos olikin Levikset $16, eli jotain 12 euroa!!!

Yhtenä päivänä kävin valtavalla Dadeland Mallilla. Mun piti mennä Sawgrassmills Malliin, mutta se oli ihan liian kaukana. Kävelin hotellilta ison tien risteykseen, josta ajattelin ottaa taksin Dadelandiin. Mutta en nähnyt kuin pari taksia, ja niissäkin oli asiakkaat. Näin yhdellä bussipysäkillä miehen, ja kysyin häneltä että saakohan tästä taksin. Hän sanoi että tuskin, ja kysyi minne menen. Kerroin, ja hän neuvoi että tien toiselta puolelta menisi bussi Dadelandin ohi. odotin n puolisen tuntia ja bussi tuli. Matka maksoi $2, ja rahat laitettiin itse suoraan laitteeseen. Tasaraha piti olla.

Matka kesti vajaat puoli tuntia, joten säästin kivasti =) Shoppailin monta tuntia, ja vaikka en mitään huippulöytöjä tehnytkään, niin aika paljon tarttui silti mukaan... Sitten otin taas samaisen bussin takaisin (jota taas odottelin puolisen tuntia).

Viimeisenä päivänä kävin vielä Walmartissa, josta en tehnyt yhtä paljon löytöjä kuin viime kerralla kun oltiin Floridassa (ja eri Walmart), mutta aika paljon, lähinnä sikahalpoja, ja ihania, lastenvaatteita siskonlapsille! Walmartiin (joka oli eri suunnassa kun Dadeland) menin taksilla, mutta kun olin palaamassa sieltä huomasin että mun bussin päätepysäkki oli siinä vieressä, ja palasin bussilla.
Päivää ennen paluuta näin että mun lento NYCistä oli peruttu Finnairin lakon takia. Odottelin n klo 16 asti, mutta mitään yhteydenottoa ei sieltäpäin tullut. Tuskailin netissä, ja vastaanottovirkailija rupesi juttelemaan. Kävi ilmi että hän olikin hotellin manageri, ja Kolumbiasta, mutta oli myös asunut vuosia Suomessa!

Yritin sitten soittaa omalla kännykällä ilmaiseen, Suomessa olevaan Finnairin palvelunumeroon, mutta sain vain vastauksen että "numero on virheellinen"!!!! Soitin sitten USA:an numeron, joka oli onneksi ilmainen hotellin puhelimesta. Siellä joku vastasi, ja kysyin että maksaako Finnair, jos jään hotelliin NYCiin pariksi päiväksi. Ei. Miamiin voin jäädä, mutta itse pitää maksaa hotelli, mutta NYCiin meneminen ei onnistu (vaikka mulla siis lento ensin AA:lla NYCiin ja sieltä jatkot Finnairilla Helsinkiin).

Miamista ei enää ollut seuraavaksi päiväksi suoria lentoja Eurooppaan, joilla olisin voinut lentää, joten jouduin tyytymään yhteensä 29h reissuun (ovelta ovelle) Amsterdamin kautta. Pari kertaa kävin illan aikana kattomassa olisiko uusi matkalippu tullut sähköpostissa, kuten virkailija lupasi, mutta ei tullut. Onneksi Finnairin sivuilla oli mun lennot silti muutettu.

Seuraavana aamuna heräsin klo 7.00 ja taksi kentälle tuli klo 8.15. Miami International-lentokenttä on todella kaaottinen, varsinkin check-in. En todellakaan suosittele sitä, viimeksi me lennettiin Fort Lauderdalen kautta, se on paljon pienempi ja kivempi kenttä.

Tällä kentällä piti ensin chekata sisään koneella, mutta sieltä ei saa laukkutarraa niinkuin yleensä, vaan sitten jonotetaan virkailijalle laukkutarroja, joka on tietenkin paljon hitaampaa kuin normi bag-drop. Mä en kyennyt edes checkaa sisään koneella, se sylki ulos lapun ja käski antaa sen virkailijalle.

Kun vihdoin pääsin virkailijalle, sanoi hän että mulla on kyllä paikat koneissa (JFK-AMS-HEL), mutta lippuja ei ollut vielä "myönnetty" (issued), eikä hän ollut varma saisiko hän laittaa laukut suoraan Helsinkiin, vai pitäsiskö ne itse viedä NYCissä. Hän sitten soitti monta puhelua ja lopulta laukut sai mennä koko matkan! Hän oli vielä laittanut "priority access" mun Miamin "bording passiin" (kun olin kertonut Finnairin lakosta ja mun piiiiiitkästä lentomatkasta), eli pääsin koneeseen heti business luokkalaisten jälkeen =)

NYCissä mulla piti olla n 4h odotus (ja Amsterdamissa 5h). NYCissä menin KLM:n terminaaliin, ja ajattelin kokeilla onneani josko voisin jo chekata sisään. Mun edellä oli yksi nainen ja nuori poika (me oltiin ainoat), he puhuivat suomea ja me juteltiin hetki. Heidänkin oli ollut tarkoitus lentää Finnairilla. Nainen oli Turkulainen hammaslääkäri ja poika oli 11v.

Meidät otettiin samaan aikaan vierekkäisille tiskeille. Mä sain heti mun boarding passit seuraaville lennoille, mutta ne eivät saaneet, Finnair ei ollut kuulemma maksanut heidän lippuja. Heidän piti mennä toiseen terminaaliin Finnairin tiskille setvimään asia. Ja laukut piti ottaa mukaan. Nainen rupesi kyselemään että miten sinne pääsee, ja ehtiikö tässä, ja sanoin että tulin sieltä just, voin tulla mukaan. Otin sitten pojan matkalaukun, ja mentiin ilmajunalla sinne. Finnairin tiskillä oli suomenkielistä henkilöstöä, ja saatiinkin liput ja laput että mihin voi ottaa yheyttä ja tehdä valituksen =)

Nähtiin Manhattanin silhuetin myös, ja teki niiin mieli sinne. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olin Jenkeissä, enkä käynyt NYCissä!

KLM:n lento Amsterdamiin menin ihan kivasti. Paljon parempi tarjoilu kun Finskillä (heti sai alkujuomat ja snacksejä), ja myöhemmin otettiin ruokajuomat.

Ruualla sai valita kahdesta eri ruuasta. Mä kattelin taas elokuvia (nyt sen Valentine's Day:n, oli hyvä) ja TV-sarjoja.

Amsterdamin kentällä tiesikin taas olevan "back in the real world". Kaikki oli ihan järkyttävän kallista. Olin myös todella väsynyt, kello oli mulle jo aamuyö, en ollut nukkunut yhtään, ja kentällä oli kylmä, ja mä olin ihan jäässä! Monet ihmiset olivat sisällä toppatakit päällä, mulla vain ohut takki, mutta sormikkaat kylläkin.

Helsinkiin kone saapui puoli tuntia myöhässä, klo 17.30 aikaan. Olin onnistunut torkkua vähän viimeisellä lennolla, ja olin vähän virkeempi, vaikka koneessa palelinkin edelleen. Ja Helsinkiin saapui myös yksi mun kahdesta laukusta, toinen tuotiin kotiin kaksi päivää myöhemmin! Ulkona oli jäätävä viima (mutta vain -4c), ja paljon lunta, mutta oli ihanaa olla taas Suomeesa =)

Niinpä tietysti...

2011-01-05T19:47:00.001+02:00

Se viimekesän Norjanreissu. Oslossahan meni kaikki pieleen, mutta siellä Moldessa meni kaikki hyvin, ja viihdyin, ja olin ajatellut että voisin hakea niille seuduille taas ensi kesänä pariksi viikoksi töihin. Onneksi en ehtinyt hakea! Siis tämän välitystoimiston kautta. Mainittakoon sekin tässä, eli Adecco. En suosittele.

Sain palkkani ym ajallaan Moldesta, mutta Oslon palkkoja sain odottaa. Sain ne vasta kun olin Ecadorissa, ja vaikutti kyllä liian suurelta summalta, mutta kun en oikeesti tiennyt paljonko tienasin, kun oli niitä tuplavuoroja ja viikonloppuja, ja kun parissa kuukaudessa ei rahoja vaadittu takaisin, uskoin jo että ne oli mun rahoja.

Vaan eipä ollut. Sain tänään mailin. Ja vähän ärsyttää, ei ole ihan pikkusumma. Siis ei mahdotonkaan, mutta kun on viimeisetkin säästöt tuhlattu televisioon, niin ärsyttäähän tuo. Jää nyt senkin ja uuden TV-pöydän osto jonnekkin tulevaisuuteen. No, eipä sitten tarvitse purkaa kaikkia muuttolaatikoitakaan, kun ei niille tavaroille ole paikkaa...

Ja kaikkein ärsyttävintä on se, että joudun vielä maksamaan sen ulkomaan maksunkin, joka menee kun laittaa rahaa ulkomaallaiselle tilille. Vaikka moka on heidän. Grrrrr.

Eli nyt sitten pitää tehdä töissä paljon jononpurku-lisätöitä, ja ehkä jotain keikkaa kerran kuussa viikonloppuna jonnekkin vanhainkotiin tai vastaavaan, ja sit kesällä pari viikkoa, niin voi olla Suomessa kesälläkin, eikä sitten tartte enää lähteä Norjaankaan töihin! Mullahan ei ole lomia ensi kesänä, ja meidän osasto on suljettu neljä viikkoa.

Miks mä aina muutan talvella...?

2011-01-02T22:05:00.000+02:00

Hyvää Uutta Vuotta Kaikille!

Joulu meni kivasti, syötyä tuli taas kaikkia ihania jouluherkkuja niin paljon, että hyvin jaksaa taas odottaa niitä vuoden! Ja joulupukkikin kävi aattona, eikä siskontyttö 2v pelännyt pukkia =) Ja siskontytön iloksi pukki oli jättänyt lahjoja kyläpaikkoihinkin, ja niitä saikin avata sitten kaikkina pyhäpäivänä!

Pikkuveljen puku, "My first Christmas" oli Miamin tuliainen

Viikko on ollut kiireinen muuton myötä ja tänään olen purkanut laatikoita ihan urakalla. Huomenna pitäis tyhjentää häkkivarasto edellisen asukkaan kamoista, siis tyhjennän ne jonnekkin kellarin nurkkaan, että saan omat tyhjät pahvilaatikot sinne (säästän kaikki astialaatikot sitä "viimeistä" muuttoa varten, tuskin sentään tässä kämpässä monta vuotta asun, tarkoitus olisi kyllä ostaa oma).

Syy miksi itse tyhjennän edellisen asukkaan kamat (joita ei kauheesti ole), on se etten viitsi valittaa siitäkin asiasta kun oon ollut suurinpiirtein päivittäin puhelimessa isännöitsijän kanssa...

Ensiksi yritin saada autopaikkaa. Sen kuulemma sai paikallistoimistossa, jonne jätin kahtena päivänä soittopyynnön. Kolmantena päivänä sain vihdoin sieltä jonkun kiinni. Sain autopaikan, mutta en löytänyt tolpasta mitään numeroa. Laitoin auton mun arvioimalle paikalle, ja soitin seuraavana päivänä taas isännöitsijälle. Heillä ei ollut mitään karttaa autopaikoista, mutta voisin kysyä isännöitsijältä kun hän tuo autopaikan avaimen.

No, seuraavan kerran kun menin autolle, tuli mieleen että ehkä jossain lumivuorten alla on aita, ja siinä numero. Ja eikun kaivamaan (naapuripaikalta, siellä oli vähemmän lunta), ja löytyhän se numero. Oikealla paikalla olin ollut!

Sain kämpän avaimet maanantaina, ja tein silloin myös sähkösopimuksen. Jos sähköt olisi avattu sinä päivänä, olisi se maksanut 90€, seuraavana päivänä 40€ ja keskiviikkona koko lysti olisi ilmaista! Arvatkaa vaan minä päivänä otin sähköt! uskomatonta, kun kyse on silti vain varmaan yhden napin painamisesta jollain tietokoneella. En onneksi tarvinnut sähköjä ennen keskiviikkoa, koska olin kaverini H:n luona kissavahtina, kun H oli kotiseudullaan Kuusamossa.

Tiistaina lähti ensimmäinen muuttokuorma. Olen muuttanut niin monta kertaa viime vuosikymmenen aikana (vain Suomessa 6 kertaa, ja niistä viisi talvella!!!) että päätin tällä kertaa ottaa maksullista apua. Varsinkin kun olin muuttamassa hissittömän talon toiseen kerrokseen. Kaksi miestä ja pakettiauto tuli, suurin osa kamoista saatiin muutettua, aikaa meni (matkoineen) 2.5h, ja maksoi 175€.

Keskiviikkona isä auttoi vielä yhden kuormallisen, nyt pitäisi vielä hakea niitä viimeisiä kamoja jossain vaiheessa. Suurinn osa kamoiosta on jo löytänyt paikkansa, mutta muutama laatikko on vielä purkamatta.

Saudeista ostettu kello löysi taas paikkansa

Niin, ja toinen valituksen asia on jääkaappi. Se ei toimi. Siitäkin olen soittanut pari kertaa, enkä tiedä onko sitä joku käynyt kattomassa, tullaanko se korjaamaan, vai saanko automaattisesti uuden. Ja toivon todella että saan, järkytykseni huomasin ettei siinä ole pakastinta, vaan viileäkaappi!!!! Mitä järkeä näin pienessä kämpässä (46.5 neliön kaksio) on jääkaapilla JA viileäkaapilla???? Jos ei huomenna ole tapahtunut mitään, niin täytyy TAAS soittaa tiistaina...

Onneksi ulkona on niin kylmä että voin käyttää parvekkeen ovien väliä jääkaappina. Laitoin sinne mittarin ja siellä on +5c! Ei sinne kyllä paljon mahdu, mutta tärkeimmät nyt ainakin.

Joululahja-orkidea

Huomenna olis sitten ensimmäinen työpäivä. Onneksi työviikko on vain neljä päivää. Työmotivaatio ihan täysin nollassa, mutta kai se siitä. Kiva ainakin nähdä kaikkia tuttuja taas, varsinkin niitä joita en ehtinyt nähdä mun kolmen päivän "pikavisiitillä". Mutta, jotta työ kiinnostaisi, pitää olla rahantarvetta, joten tuhlasin uuteen telkkariin! Aika kyllä oli, edellinen oli 10v vanha 20 tuumainen järkäle...

Hyvää Joulua!

2010-12-23T16:21:00.000+02:00

Oikein Ihanaa ja Rauhaisaa Joulua kaikille, lähelle ja kauas!

Kinkkua odotellessa...

2010-12-22T20:41:00.000+02:00

Leivoin pipareita ekaan kertaan yli kymmeneen vuoteen! Koristelua vois vielä hieman harjoitella...

Kinkku on ollut uunissa jo 8 tuntia. Tässä oli toiveena että sitä olisi voinut syödä jo tänään, mutta annoin periksi. Lämpimänä en kinkkua syö, kyllä sen on oltava kylmää!

Yleensä meillä paistetaan kinkku vasta aaton-aattona, mutta tänä vuonna meillä on aika iso kinkku, ja yksi syöjä vähemmän (veli töissä koko joulun), joten päätettiin ottaa vähän förskottia =)

Viime viikonloppuna oltiin H:n kanssa pikkujouluristeilyllä Baltic Princessillä, ja oli taas ihan huippu kivaa. Kyllä nää pikkujouluristeilyt on parhaimpia, vaikka menokin silloin on aika hurjaa...

Reilun viikon olen nyt mun ihanalla autolla ajellut, ja täytyy sanoa että ikinä en enää vaihda takaisin manuaalivaihteiseen. Yksi stressimomentti ajamisessa vähemmän, mua on aina ärsyttänyt vaihteiden vaihto jostain syystä. Ja nyt ei pahemmin haittaa hidastaa tai pysähtyä jalankulkioille, kun ei tartte tehdä muuta kun painaa jarrua ja kaasua =)

Lunta täällä pääkaupunkiseudulla on ihan älyttömästi, BBC:n mukaan 65 cm. BBC:n juttu englanniksi Helsinki-Vantaan lentoaseman lumikaaoksesta selviytymisestä löytyy täältä.

Toisaalta on ihan kiva kun on lunta (ja valkoinen joulu!!!), ei ole niin synkkää, mutta kyllä se alkaa jo riittämään. Joka kerta kun lähden autolla, joudun ensiksi poistamaan lumet sen päältä. Onneksi ei sentään tarvitse sen enempää tehdä mitään lumitöitä.

Meksiko

2010-12-20T14:10:00.001+02:00

Galapagoksen jälkeen yövyin yhden yön Quitossa, lentokentän viereisessä hotellissa. Quitoon ei tuntunut mukavltaa palata, oli todellakin aika jatkaa matkaa! Kävin netissä ja apteekissa (josta ostin uuden nenäsuihkeen, joka maksoi $20(!!!!), eikä se edes auttanut), sekä hain pikaruokaa hotellille, nopsaa ennenkuin tuli pimeää, ja katsoin "Stand by me" elokuvan.

Seuraavana aamuna palasin kentälle. Perussa oli pitänyt maksaa n $11 "maastapoistumisveroja", Ecuadorissa piti maksaa $40!!! Luulin että kuulin väärin, ja yritin antaa 14. Ihan käsittämätöntä.

Sitten ostin turvatarkastuksen jälkeen kaupasta sikakalliin ($2, normaalisti $0,50) veden lennolle. Mulla oli edelleen flunssa, ja lento kestäisi n 5h.

Kun tulin portille, oli siellä taas jonkinlainen tarkastus. Kuvittelin että tarkastetaan ettei olla otettu mukaan mitään kiellettyä, kuten koralleja, simpukoita ym. Kun olin jonossa veivät virkapukuiset ihmiset vanhemman pariskunnan jonnekkin. Mun Käsimatkatavarat tutkitittiin läpikotaisin, ja mut "kopeloitiin". Ja mun vesipullo otettiin pois! Tyyppi ei tietenkään puhunut englantia, eikä selittänyt syytä. Olinhan jo tullut läpivalaisun läpi, ja ostanut vesipullon "oikealta puolelta". Sanoin että kaupassa, tai portilla, olisi pitänyt varoittaa asiasta. Aion todellakin tehdä valituksen (ihan periaatteesta, kun tykkään valittaa...) LAN lentoyhtiölle! Hyvästi Ecuador!!!

Lento Miamiin meni joka tapauksessa hyvin, istuin yksin penkkirivissä, ja kattelin telkkarisarjoja omasta monitorista. Miamissa olikin sitten 5h odotus.

Florida Keysejä

Päätin ostaa uuden pikkukameran, rikkoutuneen tilalle. Olen "Canon-fani", mutta siellä ei ollut Canoneita. Tutkin sitten pitkän ajan, ja aikaahan mulla oli, kaikkia kameroita, ja ostin lopulta Sonyn, jolla voi sukeltaa 3m! Siis käy snorklatessa. Sain niin hyvän alennuksen, etten olisi Suomessa edes saanut tavallista Canonia siihen hintaan!

Lento Cancuniin kesti vain 1,5h. Olin ensimmäinen perillä, ja odotin n 1,5h muita neljää saapuvaksi Suomesta.

Yhdellä meidän porukkaan kuuluvalla on lomaosake, joten meidän hotelli oli varmaan viiden tähden luksushotelli, mutta me ei maksettu paljon mitään kahdesta viikosta =)

Me saatiin heti punaiset rannekkeet, jossa oli valkoisia raitoja, joita piti pitää koko ajan. Meidän hotellilla oli kolme allas-aluetta, yksi valtava, ja kaksi pienempää. Meillä joilla oli punaiset rannekkeet, päästiin kaikille alueille!

Meidän hotellihuone oli kahden makuuhuoneen ja kahden kylppärin sviitti. Meillä oli myös poreamme, ja terassilla pieni allas. Joka ilta siivoojat tulivat laittamaan sängyt valmiiksi nukkumista varten (siis päiväpeitot ja tyynyt pois, sekä yksi sohva vuoteeksi olohuoneessa) ja laittoivat pari suklaata (Hershey's Kisses) sängylle. Ei tarvinnut ostaa suklaata, kun joka ilta tiesi saavansa =)

Ensimmäisenä päivänä me mentiin brunssille. Ruoka oli buffet, ja todella hyvää. Sillä jaksoi iltaan asti! Sen jälkeen me käveltiin valtavalla hotellialueella (meidän huoneesta kesti n 10 min kävellä allas-alueelle ja rannalle!) ja käytiin rannalla. Hotellin ranta ei ollut kovin hääppöinen, ja tuuli myös kovaa.

Hotelli sijaitsi Riviera Mayalla, Cancunin ja Playa del Carmenin välissä (lähempänä Carmenia), missä ei ole muuta kuin hotelleja. Hotellilta oli joka päivä maksullisia kuljetuksia Playa del Carmeniin, jonne menimme ensimmäsienä päivänä ostamaan Walmartista halvempaa vettä ja aamupalatarpeita.

Käytiin sitten mun kaverin H:n kanssa myös Frozen Strawberry Margaritalla, ensimmäiset monista, joita loman aikana joimme! Hyvää oli,nam!

Seuraavaksi päiväksi olimme sopineet että osallistumme lomaosake myyntiesittelyyn, koska saisimme ilmaisen brunssin ja 10% alennuksen kaikista ruuista ja juomista hotellilla (ja ne oli kalliita), vaikkei meillä ollut aikomustakaan ostaa mitään.

Myyntitilaisuuden piti kestää 1,5h, mutta kesti kolme, saatiin olla todella tiukkoja ja sanoa miljoona kertaa miljoonalle eri ihmiselle, ettei me aiota ostaa mitään! Mutta saatiin brunssi ja alennus.

Loppupäivä vietettiin upealla allas-alueella, ja tilattiin päivällinen hotellihuoneeseen room-servicestä. Ruoka tulikin elokuvien tapaan kärryllä jossa oli valkoinen pöytäliina ja kukka! Kaikkien mielestä ruoka oli todella hyvää.

Seuraavana aamuna meidän oli tarkoitus lähteä Chichen Itzan pyramideille, ja me oltiin jo maksettu matka. Odotettiin yli puoli tuntia, eikä meitä tultu hakemaan. Jouduttiin sitten lähteä vaatimaan rahoja takaisin, jotka me kyllä saatiin. Kun me odotettiin meidän hotellin ulkopuolella kuljetusta tulevaksi (ei ollut meidän hotellin järjestämä reissu), jutteli eräs toinen matkanjärjestäjä meille. Päätettiin sitten ostaa matka häneltä seuraavaksi päiväksi.

Hän lupasi meille minibussin, max 8 ihmistä, ja reissun piti kestää klo 7.00-19.00.

Aamulla kyyti oli n 20 min myöhässä, ja sitten emidät vietiin matkatoimistolle. Siellä me jouduttiin vaihtamaan isoon bussiin, joka oli tosi vanha, huonokuntoinen ja myöhemmin sen vessa haisi. Me jouduttiin odottelemaan ainakin puoli tuntia, ja bussi tuli ihan täyteen!

Kun opas rupesi puhumaan mikkiin, oli mikki tosi huono ja särisi, ja varsinkin kun hän puhui joka toisen lauseen englanniksi ja joka toisen espanjaksi, oli häntä tosi vaikea ymmärtää.

Kun parin tunnin ajon jälkeen saavuttiin Chichen Itzaan valitin vihaisesti oppaalle, että mikään ei ollut kuten meille oli lupailtu, ja ettei sitä voinut ymmärtää, kun se kertoi Chichen Izasta. Tarkoitus oli että meillä ei enää olisi opastusta paikan päällä. No, onneksi valitin, opas järjesti meille kaikille ei espanjankieliselle oman oppaan, ja hän itse opasti espanjankielisiä. Hän oikein sanoi mulle että hän nyt järjestää näin. Meidän opas oli todella tietäväinen, mutta myös tosi puhelias, välillä ei oikein meinannut jaksaa kuunnella...

Pyramidit, ja alue, oli upeita, mutta paljon pienempiä kuin olin kuvitellut. Ehkä Machu Picchun jälkeen mikään ei enää tunnu yhtä vaikuttavalta.

Sitten meidän piti mennä lounaalle. Mutta ensin odotettiin paria latinalais-amerikkalaista ainakin 15 min, kaikki muut oli bussissa. Opas ei sanonut heille mitään.

Lounas oli buffet, mutta ruoka ei ollut mitään hyvää. Ihan mautonta, tai aivan liian tulista. Lounaan aikana oli tanssiesitys, jossa tanssiat tanssi pullot ja täydet tarjottimet pään päällä.

Lounaan jälkeen jatkettiin matkaa "Cenotelle", eli valtavaan, meteoriitin maahan tekemään kuoppaan, missä voi uida.

Cenoten jälkeen odotettiin taas jotain latinalais-amerikkalaisia. Ja taaskaan heille ei sanottu mitään.

Cenotesta jatkettiin johonkin koloniaaliseen kaupunkiin, mutta oli jo pimeetä kun saavuttiin sinne, ja saimme aikaa vain n 30 min.

Mä menininkin heti Subwaylle ostamaan subin mukaan bussiin, koska mulla oli jo nälkä, kun ei tehnyt mieli syödä paljoa sitä huonoa buffet ruokaa...

Ja taas odotettiin samoja latinalais-amerikkalaisia n 15 min, kun kaikki muut olivat bussissa...

Sitten opas laittoi elokuvan pyörimään, ajattelin että jes, ehkä loppumatka meneekin nopsaa. Elokuva oli "My big fat Greek wedding", mutta hän laittoi sen dubattuna espanjaksi, ja englanninkielisen tekstin!

Onneksi opas oli aikasemmin antanut palautekaavakkeet täytettäviksi, ja olinkin sitten kirjoittanut suuni puhtaaksi ;-)

Ja hotellilla oltiin klo 21 jälkeen. Hirveän pitkä päivä ja kamala reissu, vaikka Chichen Itza sen arvonen olikin! Päätettiin että tämän jälkeen mennään vain hotellin järjestämille retkille!

Torstaina oli hotellilla Meksikolaisilta. Buffet oli todella hyvää (ja mähän RAKASTAN meksikolaista ruokaa!!!), drinkit kuuluivat hintaan, ja show oli tosi hyvä.

Mariachi-ryhmää

Ensin oli lapsille ohjelmaa, ne sai vuoronperään yrittää rikkoa pinjatan. Sitten Mariachi yhtye esiintyi ja seuraavaksi oli hauska "luuranko" joka otti pari tyyppiä yleisöstä lavalle, mutta koko yleisö sai osallistua ohjelmanumeroon.

Lopuksi oli vielä ruotsinlaivan tyyppinen show, ja sen jälkeen halukkaat sai mennä lavalle tanssimaan ammattilaistanssijoiden kanssa.

Lauantaina me mentiin hotellin järjestämälle snorklausreissulle.

Cancunista alkaa maailman toiseksi suurin koralliriutta (Australian Great Barrier Reefin jälkeen), mutta ilmeisesti hurrikaanit ovat tehneet paljon tuhoa, koska korallit oli aika värittömiä ja tylsiä. Ei Punaisen meren veroinen. Mutta nähtiin joitain upeita kaloja. Ja mustekala, jonka opas toi veneeseenkin. Se oli jonkin aikaa ämpärissä, mutta tahtoi koko ajan kiivetä sieltä pois!

Snorklausretki oli myös siinä mielessä erillainen, että kaikilla piti olla pelastusliivit päällä! Ja koko ryhmän piti snorklata suurinpiirtein yhdessä ja samassa "kasassa". Sitten urputettin, kun jotkut (mm minä!) oli mennyt vähän sivummalle... Retkeen kuului myös ruokailu, tällä kertaa ruoka oli hyvää.

Toisena keskiviikkona me mentiin Xcaret nimiseen "elämyspuistoon". Siellä oli eläintarha, eri vesiaktiviteetteja (mm snorklausta, delffiinien kanssa uintia ja merenpohjalla kävelyä) ja illalla iso show.

Tälläkertaa bussi oli freeshi, ja ymmärrettiin mitä opaskin sanoi. Sisäänpääsylippu oli aika hinnakas, ja sen lisäksi olisi pitänyt maksaa aika paljon kaikista aktiviteeteistäkin, joten me vain kierreltiin ja katseltiin kaikkia eläimiä. Näin ensimmäistä kertaa mm manaatteja ja tapiirin. Ja pienen pieniä,vastasyntyneitä viiriäisen poikasia, jotkut vasta yritti päästä munasta ulos!

Manaatti, eli merilehmä

Merikilpikonnat, joiden kanssa myös snorklailin Galapagoksella, oli valtavia!

Kuljettiin myös pientä "viidakkopolkua", ja sieltä pääsi pieneen veneeseen, joka kiersi jokea n 15 min. Sanottiin että kaikkien piti olla hiljaa ja nauttia.

Mutta vene ahdettiin ihan täyteen, ja Kiinalaiset ja (yllättäen) Latinoamerikkalainen perhe puhu ja piti ääntä koko ajan. Arrgh! Jopa veneen ohjaaja puhu niitten Latiinojen kanssa.

Paikka oli ihan kiva, mutta aivan liikaa kehuttu, ei se nyt mikään huippu paikka ollut. Paitsi ehkä lapsille. Iltashown piti olla päivän kohokohta, ja olihan se upea ja hyvä, siellä käytettiin mm oikeita hevosia ja papukaijoja, mutta se kesti aivan liian kauan (lähes 2.5h), ja äänet TODELLAKIN liian kovalla.

Puolet ajasta piti istua sormet korvissa...

Torstaina oli Kiitospäivä, ja koska suurin osa turisteista on amerikkalaisia, oli hotellilla tietenkin järjestetty heille kiitospäivän illallinen. Me käveltiin tämän ravintolan ohi, kun mentiin toiseen ravintolaan syömään, ja siellä oli tiipii, pari kalkkunaa aitauksessa, ja siellä oli myös kaksi pientä häkkiä, joissa toisessa oli tipuja ja toisessa jäniksenpoikia :-( Ravintolan henkilökunta oli pukeutunut 1600-luvun vaatteisiin.

Torstai päivä oli meidän viimeinen päivä, joten me vietettiin se altailla. Oltiin vietetty pari muutakin päivää siellä. Happy hour oli klo 11-13 välillä, silloin tuli tilattua ihania drinksuja, mm sinisiä Margaritoja.

Yhtenä päivänä oli niin kuuma, että oltiin vedessä lähes koko ajan, ja tarjoilija toi meidän drinkit altaan reunalle :-) Oli siellä allasbaarikin, mutta siellä me oltiin vain kerran yksillä.

Perjantaina oli sitten (kolmelle viidestä) lähtö. Matkalla lentokentälle näkyin todella paljon tiesulkuja ja poliiseja konekiväärein, ja näin mä muutaman ison limusiininkin. Cancunin ilmastokokous oli alkamassa. Lentokentällä näkyi myls valtava määrä pieniä yksityiskoneita. Paljonkohan tuo eliitti sen ilmastokokouksen aikana lisäsi kasvihuonepäästöjä ;-)