18.10.2015

Reissu osa 3 - Philadelphia ja New Jersey osa 1

Keskiviikkona hyppäsin taas junaan, nyt oli vuorossa Philadelphia. Matka Bostonista Philadelphiaan kesti 6h. Edelleen maisemat olivat mukavat.

Amisheja Bostonin asemalla. Olin pettynyt kun niillä oli ihan tavalliset modernit matkalaukut!

Muutama päivää aikaisemmin huomasin että mun hotelli sijaitsi paikassa nimeltä Brooklawn, New Jersey. Järkyttyneenä katsoin karttaa, mutta se sijaitsikin ihan joen toisella puolella Philadelphian keskustasta. 

Otin juna-asemalta taksin Brooklawniin. Maksoi 40 dollaria, josta siltamaksu oli 5 dollaria. Kuski kertoi että perjantaista sunnuntaihin tämä silta, ja koko Philadelphian keskusta, olisi suljettu autoilta Paavin takia. Kysyin että myöskin juna-aseman ympäristö? Kyllä, taksilla ei pääsisi lähellekään. Great...

Kun sitten saavuttiin hotellille, olin ihan järkyttynyt. Se olikin ankean näköinen motelli, keskellä pientä kyläpahasta. Olin maksanut huoneen etukäteen, joten kirjauduin sisään. Kysyin miten pääsee Philadelphiaan, onneksi bussi kulkisi kävelymatkan päästä.


Huone oli todella vanha, kulunut ja ankea (mutta ihan siisti). Telkkari oli, mutta ei jääkaappia. Olisin mielummin ottanut jääkaapin. Itkin ensimmäiset kymmenen minuuttia, sitten rupesin googlaamaan Phladelphian ja New Yorkin hotelleja. Kummassakaan ei ollut mitään halpaa jäljellä. Tulin myös siihen tulokseen että olen vahingossa varannut itselleni väärän "hotellin", koska luen AINA arvostelut. Ja tätä en olisi arvostelujen perusteella varannut. 

Mietin myös miten pääsisin kahden matkalaukkuni kanssa junalle. Arlingtonissa, Virginiassa perheensä kanssa asuva, suomalainen ystävä kutsui heille. Pääsisin sieltä bussilla New Yorkiin. Mutta en millään jaksanut/viitsinyt taas lähteä matkaan. 

Kävin sitten ruokakaupassa ostamaansa herkkuja ja kiinalaisessa hakemassa ruokaa. Syönnin jälkeen kuulin laulua mun oven takana. Avasin oven, ja viereisen huoneen kohdalle pysäköidyn pickupin lavalla soitti nuori mies kitaraa ja lauloi. Kuuntelin hetken, kunnes kieli katkesi. Mies esittäytyi Cotyksi.


Seuraavana aamuna lähdin bussille, ja onnekseni yksi bussi tuli juuri kun pääsin pysäkille. Olin kutakuinkin ainoa valkoihoinen bussissa joka ajoi myös erittäin köyhältä näyttävän Gloucesterin kylän läpi. 

Philadelphiassa menin ensin aamupalalle ja sitten juna-asemalle kysymään hyvitetäänkö junalippu jos perun sen Paavin takia, ja menenkin bussilla New Yorkiin. Kyllä, hyvitettäisiin. Mutta, ensin piti tilata netin kautta bussilippu. Ja netti oli niin tuskastuttavan hidas että meinasin saada hermoromahduksen ja ruveta itkemään keskellä asemaa. Mutta koska poliiseja ja sotilaita oli ympärillä paljon, olisi se varmaan tuonut lisää ongelmia. Puolen tunnin tuskastelun jälkeen sain vihdoin bussilipun varattua ja peruin junalipun.


Kaupungintalo. Huipulla oleva patsas on William Penn, Philadelphian perustaja. Patsas on maailman korkein rakennuksen päällä sijaitseva patsas.

Sitten menin Greyhoundin bussiasemalle tulostamaan liput ja ottamaan selvää mistä bussi oikeasti lähtee, Paavin takia sekin oli muuttunut. 


Poliiseja, kansalliskaartin sotilaita, puistonvartijoita ym oli joka puolella 


Sitten kävin kiinalaisessa kaupunginosassa vaihdattamassa patterin rannekelloon. Halpaa kuin mikäkin, viisi dollaria.

Moniin kiinalaisiin kaupunginosiin johtaa vastaavanlainen portti

Sen jälkeen menin parin tunnin opastetulle kävelykierrokselle. Mun lisäksi oli vain vanhempi australialainen pariskunta. Opas oli pukeutunut vanhanaikaisesti ja kierros oli todella mielenkiintoinen. Paljon, paljon historiaa taas. 


Benjamin Franklinin perustama paloasema. Franklin oli yksi USA perustajista (Founding Fathers), mutta myös mm kirjailija, kirjanpainaja, poliittinen teoreetikko, politikko, vapaamuurari, postimestari, keksijä ja diplomaatti. 

Betsy Rossin talo. Vuonna 1776 Ross teki USAn ensimmäisen lipun, jonka George Washington oli suunnitellut, mutta Ross päätti että tähti olisi viisisakarainen kuuden sijaan.

Monilla oli ikkunoiden edessä peilit, mistä pystyi kurkkimaan kadulle

Veroa maksettiin talon leveyden mukaan. Niinpä talot olivat usein kapeita, mutta pitkiä ja korkeita.

Tämä kirkko, Christ Church, oli USAn korkein rakennus 1754-1810. Kirkossa kävi myös säännöllisesti 15 itsenäistymisjulistuksen allekirjoittanutta miestä.

Franklinin perustama postitoimisto on edelleen käytössä, ja se on ainoa postitoimisto USAssa jossa ei ole USAn lippua, koska sitä ei vielä ollut vuonna 1775 kun Franklinista tuli postimestari.

Independence Hall, jossa itsenäistymisjulistus ja perustuslaki suunniteltiin ja otettiin käyttöön.

Liberty Belliä pidetään USAn itsenäisyyden symbolina. Se sijaitsi ennen Independence Hallissa, mutta on nyt museossa rakennuksen vieressä

Motellille palasin bussilla. En ollut kauan ollut huoneessa, kun kuulin taas kitaransoittoa ja laulua. Avasin oven ja jäin ovenpieleen kuuntelemaan kun muutaman huoneen päässä, eri mies kuin edellisenä päivänä, soitti todella hyvin. Miehen ympärillä oli muutama muu mies, jotka vilkuttelivat mulle että tule kuuntelemaan. Pudistin päätäni ja kuuntelin ovenpielestä. 

Hetken kulutta motellin respasta tuli Mr Patel sanomaan miehille että joku oli valittanut (klo 7.30 aikaan illalla!) ja soitto piti lopettaa. Miehet ei halunnut, ja lopulta sopivat että voivat mennä motellin takapihalle. Vinkkaavat muakin mukaan ja päätin hetken emmittyä mennä. 

Siellä minä sitten istuin noin tunnin, lähes  pimeässä motellin takana kuunnellen soittoa ja laulua, sain toivoakin muutaman kappaleen, ja oluttakin mulle tarjottiin. Kuu mollotti taivaalla ja sirkat sirisi taustalla. Unohtumaton hetki. 

Miehet oli rakennusmiehiä Pohjois-Carolinasta. Olivat kuukauden töissä (joka päivä) ja sitten viikon-pari vapaalla. Muusikko, Tony, oli edellisenä päivänä soittaneen Cotyn isä. Lisäksi mukana oli Tonyn veli Tiny sekä Ken ja Mike. Mukava ilta. 

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen kaupunki ja ihana toi oppaan puku :D Oh no toi hotellimoka! Mä oon ihan neuroottinen hotelliarvoiden suhteen ja luen aina suunnilleen viimeiset 200 kommenttia Tripadvisorista ennenkun edes harkitsen bookkaamista! Mutta kenties kaikella tarkoituksensa ja tapasit nämä ihanat muusikot plus muut ihmiset ja koit unohtumattoman elämyksen :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niin mäkin ajattelin, tuli ainakin erilainen ja aidompi reissu :-)

      Poista