10.2.2015

Erään beduiininaisen tarina

Tämä on ikävä, sairaalamaailmaan sijoittuva tositarina.

Meillä oli tänään potilas, jolla oli iso fisteli, eli virtsarakon ja emättimen välinen onkalo. 

Potilas oli 30-kymppinen beduiini-nainen, joka asuu perheensä kanssa teltassa aavikolla, Irakin rajalla. Noin vuosi sitten hänellä oli alkanut synnytyskivut, jotka kesti kolme päivää. Vasta kolmantena päivänä perhe sai järjestettyä autokyydin, ja nainen pääsi sairaalan. 

Paikallisessa sairaalassa todettiin että sikiö oli kuollut ja keisarinleikkauksessa kävi ilmi, että potilaan kohtu ja virtsarakko oli revennyt. Sairaalassa tehtiin korjausleikkaus, mutta myöhemmin kehittyi tämä fisteli, joka nyt korjattiin. 

Perhe oli tullut hyvin vastahakoisesti Riadiin, ja vielä aamulla potilas kieltäytyi leikkauksesta. Kuusihenkinen perhe myös haluaa lähteä samantien takaisin, koska heillä ei ole tuttuja täällä joiden luona asua, eikä kaikki mahdu potilaan huoneeseen (kaikilla potilailla on yksityishuoneet). Kirurgit on ollut yhteydessä sosiaalityöntekijään, jotta perhettä voisi auttaa. Naista aiotaan pitää sairaalassa 10 päivää, katetrin poistoon saakka, sillä kun he lähtevät takaisin aavikolle, he eivät varmastikaan palaa enään edes jälkitarkastukseen. 

Tuntuu uskomattomalta, kun itse asuu suht modernin (no keskusta on, loput vähemmän...) miljoonakaupungin keskustassa, jossa on valtavia pilvenpiirtäjiä ja marmorilattiallisia luksusostoskeskuksia, että tässä maassa on edelleen kouluttamattomia beduiineja, jotka asuvat koko elämänsä aavikolla, ja joutuvat odottamaan kolme päivää kuljetusta sairaalaan. 

4 kommenttia:

  1. No huh!! Miten siella hoituu tallaisten koyhien (oletan,etta beduiineilla ei kauheasti rikkauksia loydy) hoidon rahoitus? Onko jotain sosiaaliturvaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys. Mä luulen, tai muistan, et kunnallinen sairaanhoito on täällä ihan ilmaista, kuten lääkkeetkin.

      Poista
  2. Ja millaiset kolme päivää!? Tuskan, kivun ja huolen voi vain kuvitella!

    VastaaPoista