13.10.2014

Sukellusta Honda Bayssa

Sunnuntai-aamuna lähdettiin Heidin kanssa ylikalliilla kyydillä n 45 min ajomatkan päähän, Honda Baylle.

Näitä ylitäysiä jeepneytä näki usein

Me oltiin varattu kahden sukelluksen reissu Coopers Beach Resortilla. Hotelli oli saksalaisen omistama ja myös sukellusopettaja oli saksalainen.


Meidän kuljetus oli myöhässä ja tultiin vähän myöhään Coopers Beachille. Kokeiltiin nopeasti jotta löytyisi sopivat märkäpuvut ja BCD:t. Sitten meidät siirrettiin pienellä moottoriveneellä sukellusveneeseen.

Meidän kanssa pikkupaatilla oli kaksi saksalaista miestä ja näiden kiinalaiset tyttöystävät. Sukellusveneellä odotti kaksi saksalaista pariskuntaa, jotka oli näreissään kun lähtö vähän myöhästyi. 

Mukana oli myös divemaster, eli sukeltaja joka on käynyt erikoiskoulutuksen ja opastaa ja auttaa sukeltajia veden alla. Lisäksi paatilla oli myös pari apupoikaa. Meidän ei esimerkiksi tarvinnut itse kasata meidän kamoja, vaan ne kasattiin meille. Kuinka luksusta!


Me sukellettiin kahden eri saaren riutalla. Yksi saksalaisista miehistä ja kiinalaiset tyttöystävät eivät sukeltaneet vaan snorklailivat saarilla sillä aikaa kuin sukellettiin. 

Saksalaiset pariskunnat sukelsivat divemasterin kanssa ja Heidi ja minä, ja saksalainen mies joka kävi sukelluskurssia, sukellettiin opettajan kanssa.


Sukellukset oli ihan mukavia, mutta näkyvyys ei ollut kauhean hyvä. Mutta nähtiin silti vähän eri kaloja ja koralleja kuin Jeddassa. Ja saatiin lainata sukellustietokoneet, kellontapainen laite joka tulee ranteeseen. Se kertoo mm syvyyden, lämpötilan ja kauanko on sukeltanut. Mä vaan välillä keskityin vähän liikaa siihen tietokoneeseen...

Sukellusten välillä pitää olla tietty aika ennenkuin saa sukeltaa uudestaan (riippuu kuinka kauan ja kuinka syvälle on sukeltanut), jotta sukelluksen aikana kertynyt typpi poistuu kehosta. Tämän kertoo joko oma sukellustietokone, tai sitten sen voi laskea laskurin avulla, joka saatiin sukelluskurssilla. Meillä kun ei ole sukellustietokoneita, ollaan aina menty divemasterin tietokoneen mukaan. Ei siis ole tarvinnut sukelluskurssin jälkeen itse laskea.

Ensimmäisen sukelluksen jälkeen mentiin saarelle välipalalle. Meidän piti myös Heidin kanssa ottaa hieronta, mutta ei ehditty, koska sade lähestyi, ja lähdettiinkin vähän aikaisemmin toiselle sukellukselle.


Me oltiin tilattu El Nidon hotellin kautta kuljetus klo 15.00. Palattiin sukellukselta vasta klo 15.30 ja menin samantien hotellin respaan kysymään kyydistä. Se oli kuulemma tullut jo klo 14.00. Seuraava tulisi klo 19.00. Kysyin sitten että saadaanko käydä jossain suihkussa ja saatiin käydä siivoamattomassa huoneessa. Suihkun jälkeen mentiin rantabaariin päivälliselle. 

Vähän ennen klo 19 tuli hotellin henkilökuntaan kuuluva kertomaan että kuljetus on ainakin tunnin myöhässä. Se harmitti tosi paljon, koska El Nidoon olisi 4-5 tunnin matka. Olin todella väsynyt muutaman huonosti nukutun yön jälkeen, ja seuraavana päivänä oltaisiin taas lähdössä aikaisin sukeltamaan. 

Myöhemmin meille kerrottiin että kyyti tulisi vasta klo 22.30 aikaan, koska odottivat myöhästynyttä lentoa. Silloin päätettiin perua sukellus ja jäädä yöksi tähän hotelliin. Mutta pian saatiinkin tietää että päästään toiseen kyytiin. 

Kyyti tuli klo 20.30 aikaan. Auto oli 12 paikkainen, vanha romu jossa oli vain kaksi vapaata paikkaa. Eikä ilmastointi toiminut. Ikkunat oli siis auki jotta olisi viileämpää. Kyydissä oli myös filippiiniläinen nainen joka oksenteli välillä, vauhdissa, avoimesta ikkunasta. Ja pari kännistä nuorta brittikundia, jotka nukkuivat suurimman osan ajasta. 

Matka oli kauhea, väsymys oli kova, penkki ahdas ja epämukava ilman niskatukea johon olisi voinut nojata ja tie oli hyvin kuoppainen. Ei oikein huumori riittänyt, varsinkaan siinä kohtaa kun kuski ajoi vahingossa kulkukoiran yli, ja näin sen. 

Onneksi matka kesti neljä tuntia viiden sijaan ja meidän hotelli oli kiva ja sängyt mukavat ja pehmeät. Nukuin kuin tukki. 

Meidän hotelli, The Resort Bayview Hotel El Nidossa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti