27.2.2014

Häirintää ja shoppailua

Tällä viikolla en ole pahemmin jaksanut bloggailla; tein neljä 12h työvuoroa putkeen. Meillä on noita 12h työvuoroja periaattessa yksi joka kuuden viikon listalla, paitsi jos pyytää semmoisen (jos tarvitsee pitkän viikonlopun, tai haluaa lähteä lomalle päivää aikaisemmin), niin se tulee vielä sitten sen toisen viikon lisäksi. Mulla on ollut jo muutama noita 12h päivän viikkoa, mutta silloin olen katkaissut sen pitämällä vapaapäivän maanantaina. Koska silloin meidän vähiten mukava kirurgi leikkaa ;-)

Viime torstaina kävin töiden jälkeen sairaalan viereisessä, pienessä ostoskeskuksessa ostamassa uudet abayat. Mun kaksi muuta alkoi olemaan niin huonossa kunnossa, että tarve oli akuutti!

Ostoskeskusta, kuvattu meidän katolta v 2009

Menin yksin, ja sovitin ensin "juhla-abayaa", eli vähän hienompaa abayaa, joka suljetaan edestä neppareilla, oman abayan päälle. Sitten sovitin toista, pään yli vedettävää "arki-abayaa", jonka alla voi pitää vaikka shortseja, koska jalat ei vilku, eikä se aukea vahingossa. Silloin myyjä kosketti mun rintoja. Sanoin että älä koske, ja myyjä sanoi jotain että "we are friends, mafi mushkila" (don't worry). Sitten kokeilin eri kokoa samasta abayasta, ja myyjä kosketti taas mun rintoja, ja kun löin kädet pois, yritti hän katsoa mun paidan sisään. Sanoin halas (lopeta), ja riisuin abayan. Vaikka mieli teki lähteä liikkeestä samantien, ostin silti abayat, mutta tingin hinnan, koska tarvitsin ne, enkä jaksanut lähteä muualle ostamaan.

Kun tulin kaupasta ulos, etsin katseella muttawaa, uskontopoliisia (jonka tunnistaa siitä, että sen "mekko", thobe, on lyhyempi, sillä ei ole mustaa rengasta päähuivin päällä (iqal) ja pitkä parta rehottaa). Mutta, eihän semmoista ole mailla halmeilla silloin kuin sitä tarvitsee. Näin yhden nuoren vartijan, mutta ajattelin että turha sille on ruveta selittämään, ei se kuitenkaan edes ymmärrä englantiakaan. Ei kyllä välttämättä muttawakaan.

Löysin ruisjauhoja, ja tein ruisleipää viime viikonloppuna. Niistä tuli ihan ok, mutta ens kerralla teen kyllä juureen. Tässä resepti näihin.

Launataina lähdin sitten takaisin kauppakeskukseen suomalaisen ystävän kanssa. Hypermarketin joku asiakaspalvelija vei meidän ostoskeskuksen managerin ovelle, mutta se oli lukossa. Asiakaspalvelija sanoi sitten että manageri on paikalla viikolla, virka-aikaan. No, koska mulla oli 12h päivät, pääsin sinne vasta tänään.

Menin managerin toimistoon, hän puhui hyvin huonoa englantia, mutta sanoi että hän on vain hypermarketin manageri, mutta antoi puhelinnumeron ostoskeskuksen managerille. Soitin sitten samantien, kun tulin ulos toimistosta. Manageri puhui hyvää englantia, sanoi hoitavansa asian, ja soittavansa mulle joskus takaisin. Saa nähdä tapahtuuko mitään, epäilenpä...

Myyjä ei siis ollut saudi, saudien kanssa mulla ei ole muistaakseni koskaan ollut ongelmia. Itse luulin miestä pakistanilaiseksi, mutta yksi anestesialääkäri, joka oli kanssa käynyt vaimonsa kanssa siinä kaupassa (joka on aika uusi), sanoi miehen olevan bangladeshilainen. No, mulle nuo kaksi ja intialalaiset ovat, sori vaan, ihan samaa kastia. Mielestäni, näin kiltisti sanottuna, epämiellyttävimmät ihmiset. En koe olevani kovin rasistinen, mutta kyllä täällä jonkinverran semmoiseksi tulee!

Kävin tänään myös toisessa ostoskeskuksessa shoppailemassa kengät huomiseen iltapukujuhlaan. Ja tulihan sitä tietenkin shoppailtua vähän muutakin...

Nämä kuvat Riyadh Gallery-ostoskeskuksesta



Niin, ja kesäkin on palannut! Aamuisin on jo vajaat parikymmentä astetta, päivisin lähemmäksi 30. Sopii mulle hyvin :-)

6 kommenttia:

  1. Yhhhh! Kamala kokemus! Toivottavasti asia menee eteenpäin! Mä myönnän myös muuttuneeni hieman rasistiseksi tiettyjä aasian maita kohtaan esim. ammatillisesti, eikä esim. automaattisesti luota uusien lekurien ammattitaitoon vaan tarkistuttaa lähes kaikki määräykset muilla. Surullista, mutta totta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on. Toki kehitysmaalaisilla on täysin eri lähtökohdat, mutta silti...

      Poista
  2. Yöh ällöttävää, mutta siis tosi hienoa, että lähdit viemään tapahtunutta eteenpäin! Ei varmaan kovinkaan moni viitsisi / uskaltaisi / jaksaisi.

    Me keskusteltiin eilen sen "Olen suomalainen"-biisin innoittamana kaveriporukalla rasismista ja todettiin yhdessä, että kyllähän kulttuurien välillä ON eroja, sellaisia jotka ärsyttävät itseään. Olennaista on se, missä vaiheessa ne huomioi. Jos ajattelee että "äh toi tyyppi on ranskalainen, se on varmaan ihan kusipää" niin se on rasismia, mutta "ai niin toi tyyppi on ranskalainen, se selittää miksi se käyttäytyy kusipäisesti" on lähinnä kulttuurien ymmärtämistä. Ja kyllä, musta ranskalaiset on keskimäärin kusipäitä, mutta yritän olla tuomitsematta ennakkoon. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu! Ja on mullakin onneksi muutama ihan kiva ja fiksu intialainen ja pakistanilainen työkaveri. Jotka toki sattuvat olemaan naispuolisia...!

      Poista
  3. Hei Soile!
    Uusi lukija ilmoittautuu ja haluaa kiittää sinua mielettömän inspiroivasta blogista! Elät omaa unelmaani, ja viikoittain on käytävä katsomassa kuulumisiasi :D. Itseäni kiinnostaa kovasti sairaanhoitajan/kätilön työ ja lukion jälkeen vietty välivuosi Australiassa vahvisti myös sitä päätöstä että ulkomaille on päästävä muuttamaan pysyvämmin! Sairaanhoitajan/kätilön ammatti ainakin tuntuisi mahdollistavan tällaiaset haaveet, heh! :)

    Olet ilmeisesti työskennellyt myös Ruotsissa ja ajattelin kysyä, onko sinulla tietoa ruotsalaisesta sairaanhoitajakoulutuksesta? Hinku opiskelemaan on kova ja ainakin Helsingin seudulla on melkoisen hankalaa päästä opiskelemaan joten varavaihtoehtona olen miettinyt hakemista myös ruotsiin... Puhuitko muuten itse kuinka hyvin ruotsia ennen kuin aloitit työt siellä?

    Ihanaa kevättä sinulle ja iso kiitos jo etukäteen jos viitsit vastata! :)
    T. Toivottavasti tuleva sairaanhoitaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos Elviira ihanista sanoista :-)

      Siinä olet oikeassa, että tämä ala mahdollistaa työskentelyn lähes missä vain. En kyllä valitettavasti tiedä mitään ruotsalaisesta sairaanhoitajakoulutuksesta. Minä olen ihan kaksikielinen, olen käynyt koulut ruotsiksi, joten kieli ei ollut Ruotsissa ongelma.

      Kiitos samoin, ja toivottavasti pääset opiskelemaan!

      Poista