27.1.2014

Työjuttuja osa 2

Varoitus: nyt tulee aika paljon ihmettelyä, kritisointia ja vähän valitustakin...

Tämä sairaala on siis huippusairaala, yksi lähi-idän johtavia sairaaloita. Sairaala on akredioitu monen eri tahon puolesta, kuten amerikkalaisen JCAIn. Sairaala hakee tällähetkellä myös Magnet statusta, joka on joku amerikkalainen sairaanhoitajien akreditointi, jolla pyritään lisäämään hoitohenkilökunnan työssäviihtyvyyttä ja vähentämään irtisanoutumisia ja tietenkin antamaan erittäin korkeatasoista, potilaslähtöistä, sairaanhoitoa.

Totuushan toki on, että suomalaisen (ja varmaan muutaman muunkin maalaisen) näkökulmasta kaikki tämä on vain sananhelinää. Oikeasti esim yksikään leikkaus ei taida olla steriili alusta loppuun. 

Täällä tuijotetaan vain eri säännöksiä ja ohjeita (policy & procedure), oman (maalais)järjen käyttö on täysin kielletty. 

Muutenkin tuntuu että monilta puuttuu empatiakyky, asiat tehdään niin kuin pitä, ei aina potilaan parhaaksi, vaan koska policy näin määrää, ja muuten voi joutua pulaan.


Lääkäreitä kohdellaan kuin kuninkaita, ja kaikki tehdään niin että lääkäri ei hermostu eikä suutu, niin nopeasti kuin mahdollista, ettei lääkäri joudu odottamaan, koko ajan kuuluu vaan  "yes doktor". Jos joku laite ei toimi, tai joku tavara puuttuu kokonaan, niin hoitaja pyytää anteeksi lääkäriltä, vaikka hoitajilla ei olisikaan osaa eikä arpaa koko asiaan. Ei varmasti tarvitse mainita että mä en koskaan pyytele anteeksi, jos syy ei ole mun...

Siis täysin erillailla kuin Suomessa, jossa hoitajat periaatteessa pyörittävät "sirkusta" ja määräävät tahdin. Tämä täällä on siis mulle aina yhtä vaikeaa, ja minä sanonkin "yes doktor" vain ivallisesti tai sarkastisesti ;-)

Hoitajilla ei ole työrauhaa, leikkaus alkaa jo ennen kuin on saanut diatermiat ja imut kytkettyä, kirurgi kun on mukana peittelemässä. Yleensä veitseä hoetaan moneen kertaan jo siinä vaiheessa kun on juuri ja juuri saatu peiteltyä. Aina hoetaan, mitään instrumenttia tai tavaraa ei voi pyytää kerran, sana pitää aina sanoa monta kertaa, pitäisi olla sekunnissa antamassa pyydettyä tavaraa.

Täällä olen jo nyt nähnyt parilla kirurgilla vihkisormuksen sormessa leikkauksen aikana, muutamalla passarilla, eli "epästeriililä hoitajalla" (salinvalvoja)  olen myös nähnyt sormuksen, eli käsihygieniahan ei silloin toteudu. Monella on myös rannekellot ja rannekorut.Joka salissa on muutama käsidesi, mutta niitä ei pahemmin käytä muut kuin minä.


Epästeriilissäkin leikkauksissa pitää kaikilla oli maski. Instrumenttihoitajan pitää pestä kädet steriilisti vaikka kirurgi ei pese tai desinfioi omiaan, eikä käytä steriilejä hanskoja...

Ja tämä tietokoneohjelma! Salissa pitää olla yksi ylimääräinen hoitaja, koska nopeissa hommissa kaikki aika menee tietokoneen täyttöön. Ja joka leikkaukseen pitää laittaa kaikki tiedot uudestaan, esim nimet ei jää "muistiin". On miljoona kohtaa mihin tulee nimet, tyyliin kuka haki potilaan, kuka teki minkäkin osan WHOn tarkistuslistasta, kuka laittoi diatermialätkän jne. 

Muuten, kirjoitin tätä hammasleikkauksen aikana, kun olin vielä perehdytyksessä, ja me kolme passaria, junioria valvova kirurgi ja anestesialääkäri näpyteltiin kaikki puhelimiamme ison osan leikkausta. Vaikka se on kielletty. Tätä säännöstä täällä siis ei seurata...



Mutta on täällä onneksi positiivisiakin asioita. Salit on oikeesti sopivan kokoisia, eli isoja. Koska salissa on yleensä instrumenttipuolella 3 (-4) hoitajaa, on aina joku jolta kysyä neuvoa. 

Viimeksi kun olin täällä oli peilit juuri otettu pois käsienpesuhuoneista, koska oli joku (typerä) tutkimus (oikeesti, olisikohan tärkeämpiäkin tutkittavia asioita) että kun pesee käsiä steriilisti, niin voi vahingossa koskea vaikka päähän, kun huomaa hiusten roikkuvan. Oikeesti. Peilin pointtihan on siis, että tarkistat hiukset ennen pesua, että on myssyn alla. Nyt pelit on onneksi tullut takaisin, mutta sivuseinälle, ei altaan päälle.

Viimeksi saleissa ei myöskään ollut käsidesiä, koska joku potilas oli Jenkeissä kuollut tulipalossa... Koska salissa ei myöskään ole käsienpesuallasta, kylläkin heti salin ulkopuolella, niin käsihygienia oli välillä mitä sattui. Nyt on kyllä käsidesit, mutta on kauheeta kamaa, kuivattaa kädet korpuiksi... Suomessahan niihin on lisätty hoitavia aineita.

Ennen täällä päivystettiin vain viikonloppusisn, ja se oli vapaaehtoista ylityötä. Nykyään on viikollakin yövuorolaisten lisäksi päivystäjät. Eikä ole enään vapaaehtoista. Täällä siis pakotetaan ylitöihin. Eikä mikään laki määrää että pitää olla tietty määrä vapaata työvuorojen välissä. Eli, vaikka olet töissä klo 02-03 asti, niin aamulla seitsemäksi pitää olla takaisin. Klo 04 jälkeen kuulemma saa tulla muutama tunti myöhemmin...

Täällä on myös nykyään 07-19 työvuoro (eli tehdään viiden päivän aikana neljä vuoroa ja yksi päivä on vapaa. Jos joudut johonkin saliin jossa leikkaus ei lopu klo 19 mennessä, niin joudut jäämään ylitöihin, jos yövuorolla on joku päivystyshomma. Kukaan ei kysy että sopiiko. Tämä on mun mielestä erittäin väärin!

Anyway, täällä joutuu siis taas ummistaa silmänsä, laskea usein 100 mielessä, ja yrittää tehdä omat hommat niin hyvin (ja steriilisti) kuin pystyy. Ja palkkapäivänä hymyilyttää aina ;-)

6 kommenttia:

  1. Onko palkka parempi kuin Suomessa? Onko työsuhde-etuja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palkka ei ole paljon suomea korkeampi, mutta se on verovapaa ja asumiskustannuksia ei ole joten kyllä ihan hyvin säästöön jää.

      Lomaa on n 8 vkoa vuodessa, sairaanhoito ja lääkkeet on ilmaisia ja kerran vuodessa on ilmaiset lennot.

      Poista
  2. Tämän luettuani toivon, etten ikinä, mistään omituisestakaan syystä joudu operoitavaksi sikäläiseen sairaalaan. Jos tuo on huippusairaala, millaisia ne keskivertosairaalat ovat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä... Toivon myös kovasti etten joudu täällä sairaalaan...!

      Poista
  3. No jopas, ma muistan aikoinani Turkissa kiinnittaneeni huomioita alussa sairaaloissa siihen, etta laakarit on niin vahvoissa meikeissa, korkkareissa ja superhienoissa vaatteissa, korut kilisee, kerran nain juurikin leikkaukseen menevan laakarin jolla oli paljon koruja kaulassa ja kasissa...mun omissa leikkauksissa ei ole kylla onneksi nain ollut mutta olen ihan varma ettei taallakaan se hygienia taso ehka aina ole ihan niin justiinsa. Taalla huomaa myös sen etta hoitajat on ihan statistin roolissa ja laakarit kuin puolijumalia, potilaalle usein ei kerrota mitaan tarkempaa tutkimuksista. Toisaalta ma olen kylla kokenut etta olen tavannut taalla todella huippuja laakareita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä täälläkin suurin osa kirurgeista vaikuttaa todella taitavilta, täällähän ei esim junnut saa ollenkaan leikata yksin niin kuin Suomessa. Aika iso osa anestesia (nukutus-) lääkäreistä taas vaikuttaa hyvin laiskoilta ja potilaista välinpitämättömiltä...

      Poista