7.11.2013

Rankka viikko

Tämä viikko on ollut todella vaikea ja raskas, mutta nyt on onneksi kaikki taas hyvin!

En ole viihtynyt kovin hyvin korva-nenä-kurkku hommissa. Hoitajat on todella mukavia, mutta viidestä kirurgista neljä on todella hankalia. Ne on äksyjä, kärsimättömiä ja välillä jopa ilkeitä. Näistä lääkäreistä kaksi on 60+ vuotiaita brittejä. Ja leikkausosaston kauhein kirurgikin sattuu olemaan meidän tiimissä... Ainoa mukava on intialainen. 

Hankalaa on myös se, että olen ollut ennen hyvin vähän mukana KNK-hommissa, pääasiassa pikkujutuissa, kuten nielurisojen poistot, korvien putkitukset ja nenän välisenän korjaukset. Näistäkin on jo yli 7 vuotta. Ja koska kirurgit ovat niin kärsimättömiä, ja muutenkin täällä pitää kaikki tehdä niin kovin hätäisesti, niin ei edes kunnolla ehdi oppia hommia, kun kummenen asiaa pitää oppia kerralla.

Kun hain tänne olin ihan varma, että "joudun" urologiaan, pääasiassa robotin takia. Täälläkin on robotti, jota pääasiassa käyttää urologia. Robotti on sama kuin mun sairaalassa Suomessa, vain vähän uudempi versio.

Viime torstaina meidän tiiminvetäjä kertoi, että ollaan jossain vaiheessa perustamassa robotti-tiimi, ja sinne haetaan kiinnostuneita. Kävin heti ilmoittautumassa uron tiiminvetäjälle, jordanialaiselle Fadille, jonka tunnen hyvin ennestään. Hän oli mielissään, mutta sanoi että siihen menee kyllä aikaa ennenkuin tiimi perustetaan. 

Puhuin sitten yhdelle tutulle uron hoitajalle, että haluaisin kyllä olla mukana robohommissa, etten unohda niitä. Ja että kyllähän tämän sairaalan pitäisi käyttää hyväksi mun osaamista. Uron hoitaja sanoi myöhemmin että oli jutellut Fadin kanssa, joka haluaisi mut uron tiimiin, koska sieltä on lähdössä vuoden loppuun mennessä kaksi robotti-hoitajaa! 

Juttelin sitten myöhemmin Fadin kanssa, joka sanoi että mun pitää seuraavaksi puhua omalle tiiminvetäjälle, Alenalle. Alena sanoi ettei haluaisi päästää mua, koska KNKlla on paha henkilökuntapula (ihmekkös tuo...), mutta käski mennä juttelemaan vs osastonhoitajalle. 

Joten menin maanantaina. Vs oh kuunteli ja sanoi, että kyllähän se näin on, että järkevämpää se olis että olisin urologiassa. Että hän pitää kokouksen Fadin ja Alenan kanssa. Kerroin tämän sitten Alenalle.

Toinen meidän kahdesta KNK-salista


En ollut puhunut tästä muille tiiminjäsenelle, paitsi yhdelle länsimaiselle, Janelle, joka aloitti kaksi viikkoa ennen mua. Eilen iltapäivällä yksi tiimin jäsen sanoi että "pikkulinnut lauloi" että siirryn uroon. Ei suostunut kertomaan enempää. Kotiinlähteissä Jane kertoi pukkarilla, että vs oh oli kertonut käytävällä muutamalle mun tiimistä, että siirryin. Ei mulle...

Tänä aamuna kysyin Alenalta, että oliko kuullut että siirryn. Ei ollut, edes kokousta ei ollut järjestetty. Kysyin sitten Fadilta, tietääkö hän tästä. Ei tiennyt. 

Lopulta kävin vs oh:lta kysymässä, ja hän sanoi että kyllä, siirryn sunnuntaina, mutta ei ole jutellut vielä Alenalle. Aika epä-ammattimaista, sanon minä!

Tänään olin siis viimeistä päivää KNK:ssa, sunnuntaina aloitan urolla. Jee! Pari viikkoa sitten en olisi sinne halunnut, nyt se tuntuu maailman parhaalta paikalta. Ja nyt pystyn nauttimaan viikonlopusta, joka on taas täällä :-)

4 kommenttia:

  1. Loppu hyvin, kaikki hyvin :) Mukavaa että pääsit mieluisaan tiimiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Ja urologialla on täällä monta salia, ja se on kaikkea TURPeista munuaistensiirtoihin (joita täällä tehdään todella paljon, elävältä sukulaiselta), joten tulee ainakin olemaan vaihtelevaa :-)

      Poista
  2. Jee! Terkkuja täältä kaikilta! ❤️

    VastaaPoista