30.12.2013

Iqama ja pankkitili!

Nyt mulla on vihdoin pankkitili ja sain rahaa siirrettyä Suomeen! Eikä siihen mennyt kuin pari tuntia, josta puolisen tuntia oli rukousaikaa...

Eilen sain siis mun iqaman, ja saman tien anoin exit/re-entry-viisumia. Tänään sain tekstiviestin, että viisumin pitäisi olla valmis kolmessa arkipäivässä. Eli varmaan ensi sunnuntaina käyn kyselemässä passiani. Viikonloppuna tarvitsen iqamaa, kun ollaan menossa yhdelle suljetulle asuinalueelle iltaa viettämään.

Iqama. Kuva on otettu lentokentällä, keskellä yötä, maahan saapuessa, ja on todella kamala. Onneksi kaikilla muilla vaikuttaa olevan aivan yhtä kamala kuva...
Yksi viisumi maksaa n 40€, mutta mulla on tarkoituksena anoa seuraavaksi multiple exit/re-entry-viisumia. Se on voimassa 6kk ja maksaa 100€, joten jo kolmella reissulla se kannattaa.

Meillä oli onneksi hiljainen päivä tänään, meidän uron hommat oli tehty klo 14 mennessä, ja lähdin sitten pankkiin, joka sijaitsee sairaalan alueella. Siellä ei onneksi ollut juuri silloin kauheesti jonoa ja pääsin melkein heti tiskille.

Ensin yhdellä tiskillä yksi mies täytti koneelle mun tietoja ja avasi tilin. Pari kertaa joku toinen mies tuli näpyttelemään jotain tän miehen koneelle. Kun tili oli avattu, mun piti mennä asiakaspalvelutiskille, jossa sain pankkikortin, johon sain itse valita koodin. Näin oli muistaakseni Ruotsissakin (tai sitten joku muu maa missä olen ollut töissä...), mun mielestä paljon fiksumpaa.

Sitten piti vielä mennä pankkivirkailijoiden tiskien taakse supervisorin luo, joka aktivoi pankkikortin.Tähän kaikkeen meni puolisen tuntia.


Tänään sattui myös olemaan palkkapäivä, joten seuraavaksi menin hakemaan shekin palkkatoimistosta. Sinne jonotin ehkä noin 10 min. Mun edellä ollut ihminen sanoi vain id-numeronsa, hänellä ei ollut id-lätkää mukana, mutta sai silti shekkinsä... Annoin myös palkkatoimistolle mun tilin tiedot, seuraavan palkan pitäisi sitten jo tulla tilille.

Sitten olin taas valmis palaamaan pankkiin, mutta oli siis rukousaika, joten piti odotella puolisen tuntia. Nyt pankin ulkopuolelle kerääntyi todella paljon porukkaa. Pankissa jouduin odottamaan parikymmentä minuuttia mun vuoroa.

Ensimmäinen virkailija siirsi rahat shekiltä mun tilille, mutta ei voinut tehdä siirtoa ulkomaille. Mun ei sentään tarvinnut ottaa uutta numeroa, vaan menin odottamaan toisen virkailijan luo, että edellinen asiakas olisi valmis. Sain sitten rahat siirrettyä Suomen tilille. Parikymmentä minuuttia meni näiden kahden virkailijan luona.

Niin, ja mun edellinen palkkashekki on vielä mulla kotona. Elelen siis edelleen ensimmäisellä palkalla!


27.12.2013

Että tämmöinen joulu tänä vuonna...

Tämä työviikko on ollut raskas niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Mutta onneksi viikkoon on mahtunut ihania hetkiäkin, kuten jouluaatto-ilta ihanien suomalaisten ystävien kera ja skypetys perheen kanssa joulupäivän iltana.

Suvin taiteilema piparkakku-iglu!
Tämän viikon mun piti vielä olla perehdytyksessä, mutta niin vain olenkin ollut jo kolmantena henkilönä salissa (sen sijaan että olisin ollut ylimääräinen) neljänä päivänä, mikä on ollut välillä hyvinkin haastavaa ja todella uuvuttavaa, kun pitää muistaa, tietää ja osata niin paljon outoja ja välillä käsittämättömiä ja ihmeellisiäkin asioita. Yhtä vaikeaa se toki olisi ollut ensiviikollakin, joten sinänsä aivan sama, mutta kun se nyt sattui jouluviikolle, kun muutenkin on kauhea koti-ikävä ja on tullut valottua tavallista myöhmpään, niin se ehkä tuntui vielä raskaammalta. Pitkin viikkoa monet eri ihmiset ovatkin sanoneet että näytän väsyneeltä, enkä ole oma iloinen itseni.

Töissä aattona, NIIN väärin...
 Viikon "kruunasi" vielä eilinen päivä, jolloin ei edes ehditty pitää lounastaukoja. Muutenkin kiireisen listan sotki lisäksi prinsessa, jolle piti tehdä mukamas kiireellinen virtsarakon tähystys ylimääräisenä. Onneksi yksi työkaveri oli tuonut pussillisen minisuklaapatukoita, joten niiden avulla jaksettiin paahtaa klo 15.32 asti, eli pari minuuttia meni vielä ylitöiksikin...

Pitkään tätä blogia seuranneet, ja kaikki mut tuntevat, tietävät varmasti että joulu on mulle erittäin tärkeää ja ihanaa aikaa, joten ihan senkin takia on ollut vaikea nauttia täällä olosta tämän viikon aikana. Ensi jouluksi olen anonut lomaa, mutta voihan se olla että olen silloin jo palannut Suomeen, nähtäväksi jää, mutta Norjakin kiinnostaa taas enemmän ja enemmän (ja siellä tienaa kuulemma jopa enemmän kuin täällä!), täällä kun on taas yhtäkkiä tullut töissä negatiivisia muutoksia. Esimerkiksi tammikuusta lähtien kaikkien (mutta ei onneksi ensimmäisen vuoden aikana) pitää päivystää 1-2 päivää kuussa, päivystykset on viikonloppuisin ja 12h päivä- tai yövuoro, ja ne on siis ylitöitä! Kun työviikko on jo nyt 46,5h, ja ylitöitäkin tulee pari tuntia lähes viikoittain, niin kyllä se ainakin mulle riittää.

Jouluaattoa vietettiin joka tapauksessa Suvin ja Jutan kanssa kolmistaan, ja myöhemmin kaksi muuta suomalaista pistäytyi vielä glögille ja Suvin mahtaville herkkulaivonnaisille. Yleensä mun joulu on painottunut suolaiseen syötävään, mutta tänä vuonna enemmänkin makeaan. Herkkuja on siis ollut yllinkyllin.


Aivan liian pieni lautanen ;-)
Kuvasta puuttuu herkulliset valkosuklaa-pähkinäkeksit
Päivällä kävin lounaalla sairaalan ruokalassa, tarkoituksena syödä vain kevyesti salaattia, mutta yllätyksenä tarjolla olikin kalkkunaa tykötarpein. Varmasti aattona koska joulupäivänä se olisi ollut liian itsestäänselvää, ja jouluhan on periaatteessa täällä kielletty...

Terveellisen salaatin sijasta otinkin sitten vähän epäterveellisemmän. Ja jälkiruokaleivoksenkin. Kun kerran on joulu...!
Mukavaa oli myös se, että paljon tuli hiljaisia hyvänjoulun toivotuksia musliimeiltakin. Outoa oli kun varmaan useammin tuli vastattua "kiitos" sen sijaan että olisi toivottanut takaisin "Hyvää Joulua". Yksi aika huonosti englantia puhuva, vanhempi saudisiivooja, toivotti mulle "congratulations on Christmas" :-)

Sain myös eilen vihdoin tietää että oleskelu-lupa on valmis, mutta koska "system is down" en sitten saanut mun iqamaa vielä. Mutta sunnuntaina sitten, inshallah (jos Allah suo). Eli, kahden viikon kuluttua on vihdoin loma, eikä tarvitse enää stressata että pääsenkö Dubaihin!

23.12.2013

Milad Majid (Hyvää Joulua)




Oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014!



P.S Kulttuurieroja postauksessa on nyt toimiva linkki Blue Abaya blogiin, jossa Layla haastattelee suomalaista ystävääni joka joutui täällä vankilaan.

21.12.2013

Joulutunnelma hukassa

Joulu on jo kolmen päivän kuluttua, mutta kovin vaikeaa täällä on päästä oikeaan tunnelmaan. Kovasti on kyllä yritystä; nytkin kuuntelen joululauluja.

Naapurin ovikoriste!
 Ennen täältä Saudeista sai ihan hyvin joulukortteja, ja jopa koristeitakin, mutta muutama vuosi sitten muttawa pilasi tämänkin pienen ilon.

Toki täältä edelleen löytyy vaikka mitä, kunhan vaan tietää mistä etsiä, ja kyllä meilläkin on lelukaupasta ostettu joulukuusi. Kuusi on aika surkuhupaisa valoisaan aikaan, sen oksien päät kun on vaaleanvihreitä ja loput oksista on tummanvihreitä, mutta pimeässä se on ihan hieno.


Muutama muukin koriste löytyy...



Suvi on leiponut pipareita pitkin viikkoa, joten joulun tuoksua täällä on kyllä ollut.


Koska joulu on keskellä viikkoa, on joulunpyhät täällä tietysti työpäiviä. Mutta illalla vietetään sitten kahden suomalaisen kanssa, jouluruokia ja -herkkuja nauttien.

Osallistuin tänä vuonna Facebookin kautta Jouluapu-keräykseen, ja autoin yhtä suomalaista yksinhuoltajaperhettä osatamalla lapsille joululahjoja.

20.12.2013

Valoa tunnelin päässä

Torstai aamuisin meillä on tunnin osastokokous. Torstai on myös "lyhyt" päivä, silloin me lopetetaan jo klo 15.30 normaalin 16.30 sijaan. Torstaihan on myös viimeinen työpäivä ennen viikonloppua, eli kaikin puolin mukava päivä :-)

Läksiäisten viettoa
 Eilen oli muutenkin kiva työpäivä, mun lempikirurgi leikkas ja oli vain kaksi helppoa leikkausta. Olin meidän salin ainoa nainen, potilaat mukaanlukien, ja meno ja meininki olikin sen mukaista. On se jännä että jutut on aika lailla samanlaisia ja "perjantai-fiilis" on samanlainen Suomessa ja täällä!

Eilen onneksi salin pääkieli oli englanti, pari päivää aikaisemmin olin ainoa ei-arabiankielinen salissa. Oli vähän orpo olo...


Olen aika lailla stressannut mun paikallisen sairaanhoitajarekisteröinnin takia, Dubain matka kun lähestyy, ja ilman reksiteröintiä en saa sitä iqamaa, ja ilman iqamaa en saa exit/re-entry-viisumia. Tänne maahanhan ei pääse ilman viisumia, mutta täältä ei myöskään pääse poistumaan ilman exit-viisumia.

Keskiviikkona kävin taas kysymässä rekisteröinnistä, olisiko se jo valmis, vaikka torstaiksi oli lupailtu. Virkailija sanoi että kyllä se varmaan olisi torstaina valmis, hän oli kuulemma hoputtanut rekisteröintiviranomaisia.

Lähdin siis eilen toiveikkaana hakemaan rekisteröintiä. Luukulla oli asiakas mun edellä, mutta kun virkailija huomasi mut, pudisti hän vähän päätään. Ei hitto! Pian olikin mun vuoro, ja virkailija pajoitteli, sanoi että oli itse käynyt rekisteröintivirannoimaisilla, ja nyt ne vaativat taas jotain muutosta hakemukseen.

Purskahdin sitten turhautuneisuudesta ja suutuksuksesta pieneen itkuun. Aika alkaa käydä vähiin, iqaman saantiin menee vähintään viikko, exit/re-entryyn yleensä nelisen päivää. Ja Dubain hotelli ja lennot on jo maksettu.

Virkailija sitten pyysi mut toimiston sisälle, pyysi istuutumaan, ja lupasi että asia järjestyy, ja saan rekisteröinnin ihan pian. Virkailija rupesi sitten täyttämään jotain kaavaketta koneella, ja n 10 min kuluttua sain tilapäisen rekisteröintipaperin jolla voisin hakea iqamaa. Varsinaista rekisteröintiä varten joudun vielä tekemään jotain paperihommia. Aivan sama, tärkein paperi oli nyt mun kädessä!

Sitten meninkin passitoimistoon, jossa luovutin mun passin. Sanoin että olen lähdössä lomalle kolmen viikon kuluttua. Passivirkailija lupaili että iqama olisi viikossa valmis. Toivottavasti, koska mun maahantuloviisumi umpeutuu kahdeksan päivän kuluttua...

18.12.2013

Kulttuurieroja ja uskontoa

Täällä Saudeissahan on vain yksi sallittu uskonto; islam. Siitä kirjoitin jo jonkinverran "Tietoa Saudi-Arabiasta" postauksessa, mutta tässä tulee vähän lisää tietoa.

Koraanin sääntöjen lisäksi monissa muslimi-maissa noudatetaan myös kulttuurillisia säännöksiä. Esimerkiksi naisten ympärileikkaus ei ole Koraanin määräys, vaan kulttuurillinen tapa, jota noudatetaan lähinnä Somaliassa, Sudanissa, Keniassa ja Etiopiassa.

Koraanissa neuvotaan naisten pukeutua säädyllisesti, ja peittämään kauneutensa muilta miehiltä kuin lähisukulaisilta. Suuressa osaa maailmaa musliminaiset siis peittävät päänsä ja kaulansa huivilla (hijab, "peittää") ja pitävät pitkähihaisia ja -lahkeisia, löysiä vaatteita.


Muun muassa Saudi-Arabiassa ja Afganistanissa tämä ei riitä, vaan laki määrää että naisen pitää pukeutua peittävämmin. Kaikkien naisten, myös länsimaalaisten, täytyy Saudeissa käyttää mustaa kaapua, eli abayaa (Afganistanissa burqa, joka peittää koko kropan päästä varpaisiin, ja silmien edessä on "ruudukko"). Saudi-naiset käyttävät yleensä abayaa, joka nostetaan selkäpuolelta pään yli. Sen alla on huivi, ja lisäksi kasvot peitetään niqabilla, jolloin vain silmät näkyvät. Jotkut peittävät koko kasvot, ja pitävät jopa käsineitä.

Kasvojen peittäminen on täällä Saudinaisille periaatteessa pakollista, mutta kaikki ei silti kasvojaan peitä, jos mahram antaa siihen luvan. (Jokaisella naisella on mahram, joka on mies jonka kanssa ei voi mennä naimisiin, yleensä isä, aviomies, poika tai veli. Mahram on se, joka Saudeissa päättää naisen asioista, antaa tälle luvan esimerkiksi käydä töissä tai matkustaa.)


Muslimien pitää siis puekutua vaatimattomasti. Saudeissa suurin osa paikallisista miehistä käyttää valkoista "yöpaitaa", thobe (paitsi nyt talvella monet käyttävät paksumpaa ruskeaa, mustaa tai harmaata) ja päässä on keffiyeh (ruudullinen huivi) tai ghutra (valkoinen huivi) ja iqal (musta rengas). Thoben alla on valkoiset pitkät housut, ja huivin alla valkoinen hattu. Saudeissa miehet ei saa julkisesti käyttää shortseja, vaikka sitäkin joskus näkee.

Jotkut lapsetkin käyttävät perinteisiä vaatteita
Kaikkea tätä valvoo muttawa (tai haya), eli "uskontopoliisi". Muttawan tunnistaa (onneksi) helposti siitä, että thobe on lyhyempi eikä ne käytä iqalia. Muttawilla on myös yleensä pitkä, rehottava parta.

Muttawat kiertävät esimerksksi ostoskeskuksissa, jossa vahtivat että naimattomat miehet ja naiset eivät ole tekemisissä toisten kanssa, ja yleensä myös käskevät ei-musliminaisten peittää päänsä. Siksi huivi on aina oltava mukana, mutta sen voi poistaa, kun muttawa poistuu näköpiiristä :-) Muttawat myös huolehtivat että kaupat sulkevat ovensa rukousaikoina (isoihin kauppoihin saa jäädä sisälle rulousajaksi, mutta palvelua ei saa) ja että muslimit käyvät rukoilemassa. Olen myös kuullut että muttawat ovat puuttuneet muun muassa Saudinaisen kysilakkaan ja nuoren Saudimiehen punaisiin housuihin.

Mä käytän abayaa ihan mielelläni, eipä tartte miettiä mitä pistää päälle. Ja täällä kyllä tekisi muutenkin mieli sitä käyttää, monet miehet kun täällä tykkää töllötellä naisia. Esimerkiksi lentokentällä abayaa ei tarvitse pitää, mutta minä riisun sen vasta lentokoneessa. Ja kun lensin Intiaan, riisuin sen vasta Intiassa...


Tiedän naisia, jotka eivät kuumalla pidä abayan alla muuta kuin alusvaatteita. Mä en uskaltaisi, ajattelen aina että mitä jos joudun vankilaan. Silloin haluan kyllä että olisi jotain vaatteitakin päällä...

Tässä kuvassa tapahtuu paljon laittomuuksia ;-)
 Vankilaan voi joutua esimerksiksi jos on liikkeellä miehen kanssa, jonka kanssa ei ole naimisissa. Ensimmäisessä sairaalassani malesialainen joutu vankilaan koska jutteli tutun miehen kanssa kaupungilla. Länsimaisille vankilaan joutuminen on harvinaisempaa kuin esimerkiksi aasialaisille. Layla on haastatellut Blue Abaya-blogissaan suomalaista hoitajaa, jonka minäkin tunnen, joka joutui vankilaan.

Ja vielä vähän islamia. Islamin uskossa on viisi peruspilaria, joita muslimien tulee noudattaa. Nämä ovat:

•Uskontunnustus (Ei ole muuta jumalaa kuin Allah ja Muhammad on hänen profeettansa)
•Rukous viisi kertaa päivässä
•Antaa almuja (Saudi-Arabiassa se on ”vero” joka lasketaan kerran vuodessa, yleensä Ramadanin aikaan, summasta joka jää palkasta yli pakollisten menojen jälkeen)
•Paasto Ramadanin aikana
•Pyhiinvaellus, joka jokaisen kykenevän muslimin tulisi vähintään kerran elämässä tehdä Mekkaan.

Muslimit muuten uskovat Vanhaan Testamenttiin ja Jeesukseen, paitsi ei Jumalan poikana. Islamissa Jeesus ja Mooses on profeettoja, jotka tuli ennen Muhammadia.

16.12.2013

Talvi tuli tännekin

Viime päivinä on Lähi-idässä ollut hyvin kylmää, luntakin on tullut muun muassa Jordaniassa, Libanonissa, Israelissa ja jopa Egyptissäkin!

Täällä Riadissa ei ole sentään lunta tullut, mutta kylmää on. Tänä aamuna lämpötila oli 5-6c kun menin töihin.


Ja eipä tuo loppuviikonkaan sää mitenkään kauhean lämmin ole...


No, onneksi täällä on silti palmuja ja valoisaa n 12h vuorokaudesta, joten kyllä se aina Suomen olot voittaa ;-)

14.12.2013

Joulunviettoa vol 1

Tänään vietettiin siis joulua vähän isommalla suomiporukalla. Meitä oli 10 suomalaissen lisäksi kaksi uusi-seelantilaista.


Me oltiin C-kompleksin uima-altaalla, ja sää oli kuin Suomessa juhannuksena - hitsin kylmää ;-) Lämpötila oli ehkä n 18-20c ja tuuli ihan kohtalaisesti.

Mutta ruoka oli hyvää, ja sitä tuli syötyä ihan liikaa, niinkuin jouluna kuuluukin. Mä tein lanttulaatikkoa, siellä oli myös mm peruna- ja porkkanalaatikkoa, lohta, lihapataa, rosollia, joulutorttuja, riisipuuroa ja rahkahyytelöä.

Hakaristejä, tottakai ;-)
Jokainen toi myös pienen lahjan mukana, jotka sitten jaettiin, mä sain ruukkukukan, mitä olinkin vailla.

13.12.2013

Tää byrokratia...

Edelleenkään mulla ei ole oleskelulupaa, eli iqamaa, eikä siis myöskään pankkitiliä. Miksi? Koska tämä hitsin sairaanhoitajarekisteröiminen kestää ikuisuuden...

Ylipäätänsä prosessi on täysin naurettava. Ei varmasti missään muussa maassa saa aloittaa työntekoa (missä rekisteröinti pakollinen) jo ennenkuin rekisteröinti on valmis. Täällä saa.

Kieltokylttejä meidän ulko-ovella
Ensin ongelmana oli mun todistus. Se oli "erillainen". No, en mä sille mitään voi, se on se todistus minkä olen saanut. Sitä sitten ihmeteltiin vaikka kuinka kauan, piti mm selvittää että sairaanhoito-opistoa ei ole enään olemassa, se on nykyään eri paikassa sijaitseva ja eri nimen omaava ammattikorkeakoulu.


Sitten yksi kaksi päätettiin että koska olen ollut täällä jo kerran ennenkin rekisteröityneenä, pitikin mun täyttää "uudelleenrekisteröinti"-kaavake. Johon tuli ihan samat tiedot kun "ensirekisteröinti"-kaavakkeeseen, paitsi että tähän olisi pätänyt lisätä vielä "opintopisteet" (CME joita tarvitaan uudelleenreksiteröintiä varten, niitä saa koulutuksista). Niitähän mulla ei ole, kun en ole ollut maassa, joten jätin tyhjäksi.

Ei siis miehiä! Tuliko selväksi?!

Kun vein uuden hakemuksen maanantaina sairaalassa sijaitsevaan toimistoon, sanottiin mulle että torstaina kello 14.00-14.30 välisenä aikana reksisteröinti oli valmis. Menin siis sinne eilen, toki epäileväisenä, ja erittäin huonosti englantia puhuva saudivirkamies, kun vihdoin löysi mun hakemuksen, selitti että tarvitsen kopion passin sivusta, jossa on viisumi ja maahantuloleima... Ei ollut voinut soittaa että tämä puuttui!

Huoh, siis kotiin hakemaan (3 min kävelymatka onneksi!) passia. Ottivat sivusta kopion ja sanoivat että NYT hakemus lähtee rekisteröintiviranomaisille. Eli, kestää ainakin viikon ennenkuin saan rekisteröinnin. Tästä olin jo niin tuohtunut ja pottuuntunut, että lähdin suoraan kotiin, vaikka töitäkin olisi vielä ollut 45 min. Hah!

Eli, jos ei ole sinkku, mutta asuu täällä, saako silti käyttää allasta...? 
Sitten kun vihdoin saan reksiteröinnin, menee vielä vähintään 10 päivää että saan iqaman. Ei tässä siis muuten mitään, mutta kun ollaan lähdössä sinne Dubaihin reilun 4 viikon kuluttua. Ja sinne pitää olla iqama. Ärsyttää myös, kun ei saa rahaa siirrettyä Suomen tilille. Kun olisi sielläkin niitä laskuja maksettavana...

Mutta, positiivistakin löytyy. Nimittäin, näyttää siltä, ettei meidän suomalaisten tarvitsekkaan enää tehdä sitä sairaanhoidon tenttiä, jotka aasialaiset (paitsi malesialaiset), lähi-itäläiset, afrikkalaiset ja itä-eurooppalaiset joutuvat tekemään. Huh!

10.12.2013

Suomiherkkuja ja Rakkauskirjeitä

Kolme ja puoli viikkoa sitten me tilattiin suomikaupasta suomiherkkuja. Paketti tuli vihdoin eilen, juuri kun mun Suomesta tuodut kaurahiutaleet oli edellisenä päivänä loppunut!


Kuvasta puuttuu tonttulakki, jonka myös tilasin. Se nyt vain sattui olemaan jo päässä kuvaushetkellä :-)

Ensi launataina vietetään joulua isommalla suomiporukalla. Tarkoitus olisi syödä ulkona altaalla. Toivottavasti sää lämpenee, tänään on ollut vain jotain 20c, tuulista ja harmaata.

Asiasta kukkaruukkuun; meillä töissä täytetään todella hankalaa, epäkäytännöllistä, ja ennenkaikkea aikaavievää tietokoneohjelmaa joka leikkauksessa. Joka päivä tietty henkilö tarkistaa kaikki kirjaukset, ja kun jos on tehnyt jonkun virheen, saa love letterin, eli "rakkauskirjeen". Siinä lukee mitä puuttuu tai mitä pitää korjata. Mä sain tänään mun ensimmäisen.


8.12.2013

Edge of the World

Eilen piti herätä jo kello 6.00, sillä 6.45 olisi lähtö parin tunnin ajomatkan päähän, Edge of the Worldille, eli "maailman reunalle".

Reissu oli sairaalan sosiaaliklubin järjestämä, ja meitä oli 19 lähtijää. Seitsenpaikkasia, nelivetosia autoja oli vain kolme, joten yhteen piti änkeä yksi ylimääräinen. Onneksi päästiin Suvin kanssa autoon jossa meidän lisäksi oli kolme ruotsalaista mieslääkäriä ja amerikkalainen naishoitaja. Yhtä portugalilaista lukuunottamatta kaikki muut oli malesialaisia.

Tyypilliseen Saudi-tapaan päästiin matkaan vasta kello 7.30 aikaan... Noin puolet matka-ajasta ajettiin maantiellä ja loput aavikolla. Hiekka oli paikoittain hyvin pehmeää, mutta onneksi ei jääty kiinni. Nähtiin myös paljon kameleita matkan varrella.



Kun tultiin Edge of the Worldille oli sieltä jo porukkaa lähdössä pois.


Me lähdettiin heti nousemaan kukkulalle, alkumatka oli jonkinverran kiipeämistä, mutta sitten tuli tasanne. Tuuli todella kovaa, ja vaikka oli pitkähihainen päällä, oli silti viileää. Onneksi kiipeillessä tuli lämmin.


Näkymät oli todella huikeita! Vaikka olinkin siellä käynyt kerran ennenkin, olin silti vaikuttunut.

Nuo pienen, pienet pisteet vasemmalla kallion päällä on ihmisiä
Perjantaisissa juhlissa kuultiin tarinaa että 70-luvulla Edge of the Worldillä oli järjestetty reivejä, mutta sitten joku oli (yllätys, yllätys...) tippunut, ja niin loppui ne juhlat. Olen myös kuullut tarinaa että joku sairaanhoitaja olisi tippunut "nykyaikana".

Kukaan muu ei uskaltanut lähteä loppuun asti, joten lähdin yksin. Olin ollut siellä viimeksikin (en yksin).



Oli aika mahtavaa olla siellä ihan yksin!

Perillä!
Tänään onkin reidet aika kipeät, kun kiipesin aika lailla suoraan ylöspäin kun palasin muiden luo.


Sitten syötiin aamupalaa; tarjolla oli jotain munakkaan tyyppistä, tuorejuustoa, hunajaa, arabialaista leipää ja mun lempparia; ful.

Ful
Aamupalan jälkeen meidän opas, Faris, sanoi että puolen tunnin kuluttua jatketaan matkaa. Me sitten haluttiin Suvin ja jenkin (jonka nimeä en edes tiedä...) kanssa lähteä kävelemään tietä takaisinpäin, ja meidät voisi sitten ottaa kyytiin. Paikalle oli tullut jonkinverran saudejakin, ja Fariksen mielestä meidän piti odottaa kunnes saudit olisi lähtenyt, ennenkuin lähdetään kävelemään, kun koskaan ei tiedä mitä ne tekee, mikä kyllä on ihan totta. Onneksi kaksi ruotsalaismiestäkin päätti lähteä kävelemään, joten päästiin mekin samantien, vaikka miehet olivatkin jo eläkeiässä :-)


Oli mukava kävellä, eikä enää tuullutkaan kovin kovaa, joten lämpötila oli ihan sopiva.


Kun meidät oli poimittu matkan varrelta, ajettiin me jotain vartin verran toislle paikalle, missä syötäisiin lounas puun alla, ennen kotiinlähtöä.


Hammastikkupuu ;-)
Kamelin jalanjälki

Kuivaa on, äskettäisistä sateista huolimatta

Lounas oli ihan hyvää; grillattua kanaa ja lammasta, hummusta, arabialaista leipää ja hedelmiä. Mutta kärpäsiä oli ihan älyttömästi, ne todella häiritsi.



Kotiin päästiin turvallisesti ja väsyineenä n klo 16.30 aikaan.