29.1.2012

Tällä viikolla


Olen ollut kissavahtina työkaverille, joka on Filippiineillä. Työkaveri asuu onneksi ihan vain 10 min kävelymatkan päässä, joten aika helppoa on ollut.

Kasimir

Eulalia

Kun nyt olen joutunut, jopa viikonloppuna, lähtemään ulos kylmään, kissoja hoitamaan, olen myös käynyt lenkillä. Monta kertaa. Paukkupakkasista huolimatta. Hyvä minä!




Olen ollut eilen lisätöissä, kuten myös viime lauantainakin. Väsyttää, mutta tietääpä ainakin vähän enemmän rahaa.

Kaivoin torstaina auton lumihangesta. En saanut kuskinpuolen ovea auki, joten ängin sisään apumiehen puoleta. Auto ei käynnistynyt... Päätin että saa sitten seistä ainakin tän kuun, ja niin kauan kuin on kovia pakkasia. Koska voin ihan hyvin kävellä töihin ja ruokakauppoihin. Ja junallekin on vain 10 min kävelymatka.

Kuva viime lauantailta, kolmen päivän lumet...

20.1.2012

Mikä maa, mikä valuutta...?

Joskus, tai no, oikeestaan aina silloin tällöin, en oikein muista missä maassa mä oikein olen.

Varsinkin aina kun olen juuri palannut ulkomailta (töistä), unohdan välillä hetkeksi että olen Suomessa.

Voin esim reagoida johonkin kylttiin, tai rekkaan, että on suomeksi/suomalainen. Yleensä muistankin samantien että ainiin, mähän olen Suomessa :-)

On myös käynyt niin että olen esim jossain kaupassa kuullut suomea, kun olen ollut väsynyt ja/tai ihan omissa ajatuksissa, ja kääntynyt katsomaan suomalaista ihmistä. Siis Suomessa... En varmaan ole ainoa jolle näin on käynyt.

Välillä käy myös niin että rupean puhumaan jollekin väärällä kielellä, siis suomenkielisille ruotsia tai ruotsinkielisille englantia. Ei ole mun elämä helppoa ;-)

Tänään hoidin englanninkielistä potilasta, ja kaksi kertaa reagoin siihen että viereisellä potilaspaikalla hoitaja puhui suomea omalle potilaalle... Meinasin myös pari kertaa puhua englantia jollekin työkaverille, kun olin juuri puhunut mun potilaalle.

Kun olin asunut Englannissa puolisen vuotta tulin lomalle Suomeen, ja kun oltiin kavereiden kanssa baarissa, kuvittelin välillä näkeväni englantilaisia tuttuja, tai siis jotenkin "etsinkin" niitä. Jotenkin aivot ei vaan pysy mukana!


7.1.2012

Strasbourg kuvina

Oli todella onnistunut robottikurssi Strasbourgissa, ja matka oli muutenkin mahtava! Hollannissa olevan myrskyn takia jouduttiin jäämään vielä yhdeksi yöksi, eikä se meitä paljoa harmittanut.

Koulutuskeskuksessa ei saanut kuvata, mutta saatiin mm harjoitella robottisimulaattorilla. Meidän ohjaaja oli puoliksi britti, joten hän puhui selvää englantia, meidän onneksi, muutama muu nimittäin puhui hyvin vahvalla ranskalaisella aksentilla.

Ohjelma oli hyvin intensiivistä, mutta onneksi päästiin yhtenä iltana vähän kiertelemään kaupungille. Ostin pari pulloa paikallista, siis Alsacelaista, luomuviiniä. Käytiin myös upeassa katedraalissa, jota aloitettiin rakentamaan jo vuonna 1045. Se oli myös maailman korkein rakennus vuosina 1647-1874.

"Strasbourg Capitale de Noel" lukee tässä. Eli, joulupääkaupunki. Ja koristeiden määrästä arvelisin sen jopa pitävän paikkansa :-)


Nallet olivat suuri osa joulukoristusta, ja myös tuo liila väri oli suosittu


Yliopistosairaala-aluetta

Tämäkin vielä sairaalaa 

Lähes kaikkien talojen ikkunoissa oli luukut

Paljon, ja valtavia, joulukoristeluita näkyi usein










Taas nalleteemaa koristeluissa

Mielenkiintoinen koriste, näitä oli monta yhden kadun varrella




Suklaapuoti, niitä oli paljon


Katedraali








Ruoka oli enemmän saksalaistyyppistä, rajalla kun oltiin. Tämä oli kahdelle ihmiselle (ei mun annos...)

Kaikki kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi

1.1.2012

Meidän joulu

Töissä aatonaattona, myös joululaulut soivat heräämössä

Me vietetään joulua nykyään aika lailla saman kaavan mukaan.

Ennen otettiin kuusi sisään vasta aattona, mutta muutamana vuonna se on otettu sisään aatonaattona, ja koristeltu, jää enemmän aikaa aatolle.


Joulusauna on vaihtelevasti joko aatonaaton iltana, tai sitten aattona aamupäivällä.

Mun "vastuualueisiin" kuuluu perunalaatikko, rosolli, tuoresalaatti ja luumurahka, ja yleensä myös kinkun kanssa valvominen aaton vastaisena yönä, sekun aina tahtoo mennä liian myöhään uuniin... Äiti tekee graavilohen, sienisalaatin ja lanttulaatikon. Veli teki ennen porkkanaalaatikon, nykyään se on kaupasta. Mä en porkkanalaatikosta edes välitä. Lanttulaatikko taas on suurta herkkua, nam.

Yllämainittujen ruokien lisäksi meillä on alkuruokana myös puikulaperunoita ja maksamakkaraa (mummilla oli aina, ja minä olen halunnut jatkaa sitä perinnettä). Kinkun kanssa on myös keitettyjä pakasteherneitä (jotkut kuulemma käyttää säilykeherneitä, outoa ;-), sinappikurkkusalaattia, mustaviinimarjahyytelöä ja säilykepäärynänpuolikkaita joissa on yksi keitettuy luumu keskellä. Nyt tulee kyllä nälkä...


Aatonaattona keitän perunat ja porkkanat rosolliin ja perunat laatikkoon. Perunalaatikko imeltyy harvoin itse, mutta tänä vuonna se onnistui!


Aattoaamuna alkaa mun pilkkomisurakka. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa meillä oli valmiiksi kuutioitua punajuurta ja suolakurkkua, ja täytyy sanoa että helpotti kyllä urakkaa aika lailla. Näin siis teen myös jatkossa.



Sitten on vuorossa joulupuuro, keitin sen tänä vuonna enimmäistä kertaa (paljon ekoja tänä vuonna!), kerroskattilassa, ja onnistui erinomaisesti :-)

Aattona mennän nykyään siskon luokse, jossa syödään jouluateria, ja jaetaan lahjat. Tänä vuonna pukki oli jättänyt lahjat oven taakse, viime vuonna pukki jakoi lahjat.

Ensimmäistä kertaa glögiä, ja tykkäsi kovasti!


Joulupäivänä ollaan äidin luona. Se onkin paljon rennompi päivä kuin aatto, kun ei tarvitse tehdä ruuan suhteen paljon muuta kuin kuoria ja keittää puikulaperunat. Jouluna me yleensä tehdään joko palapeliä, tai pelataan lautapelejä. Tänä vuonna pelattiin pelejä, ja saunottiin myös joulupäivän iltana.

Enon kanssa oli kiva riehua

Tyhjilläkin karkkipapaereilla voi leikkiä, jos ei kerran sisältöä saa!

Tapaninpäivänä me mennään isän luokse. Tänä vuonna olikin aika lailla ikimuistoinen tapaninpäivä, oltiin koko päivä sähköttä. Mä olin koko joulun (mummin kanssa) äidin luona yötä, ja siellä sähköt oli mennyt n klo 5 aamulla.

Mulla oli mummi kyydissä kun mentiin isälle, ja yks kaks palomiehet pysäytti meidät. Ne oli juuri alkamassa kaataman pari puuta jotka oli sähkölinjojen päällä. Palomies kurkki autoon, ja kysyi minne ollaan menossa. Mä sanoin että isälle :-) Sitten palomies kysyi päästäänkö muuta reittiä, sanoin etten tiedä muuta kun todella pitkän kiertotien. Palomies sitten sanoi että menkää nyt sitten äkkiä. Vastaantulevat eivät enää päässyt. Luulen että hän päästi meidät mummin takia!

Isä keitti perunat kaasuliedellä, mutta laatikot eivät olleet vielä edes ollut uunissa, joten ne jäi sitten syömättä. Onneksi kylmää ruokaa oli silti yllin kyllin, ja kinkku oli paistettu!


Vietettiin sitten päivä kynttilöiden ja taskulamppujen valossa. Olihan sekin ihan mukavaa.