28.10.2010

Huomenna Amazonille!

Oli ihan pakko tulla kertomaan, etta ostin tanaan malarian estokuurin, ilman laakarissa kayntia, ja 10 tbl (joista ma otan vain 3, ensimmaisen tanaan, loput kaksi viikon valein) maksoi ruhtinaalliset $0,60!!!!

Laake on Klorokiini (Heliopar Suomessa), ja sita kaytetaan harvemmin, mutta ilmeisesti juuri tonne Amazonille sopiva. Matkatoimisto vaitti etten edes tarvitse kuuria, koska on kuiva kausi, mutta ajattelin kysya josko sita sais ilman reseptia, ja kun kerran sai, ja oli noin halpaa, paatin ottaa =)

Tanaan oli myos mun viimeinen espanjantunti. Maanantaina koulut on suljettu pyhan takia, joten mun tunti siirrettiin talle paivalle. Ja sain komean todistuksen, semmoisen amerikkalaistyyppisen, jotka amerikkalaisilla on kehystettyna seinalla.

Niin, ja tanaan oli mun tokavika vapaaehtoistyopaiva (huh, mika sana...), ja olin vaarassa, huomenna olisi ollut koulupaiva, mutta selitin luokan opettajalle, etta olin kasittanyt vaarin, ja etta tulen seuraavan kerran vasta mun viimeiseksi paivaksi, eli ensi viikon torstaiksi (pe-ke koulu siis suljettu). Myos australialaiskundi meidan koulusta on ottanut torstaiksi omaa lomaa, ja myos ensi viikon torstaiksi, ja lahtee rannikolle.

Huomenaamuna matkaan siis neljaksi paivaksi Amazonille, jee! Se on hyva vastakohta tulevalle Galapagos luksus-risteilylle, viidakossa meilla on vain kylmat suihkut, ja sahkotkin vain paarakennuksessa!

24.10.2010

Matka puolessa valissa!

Eksoottisia hedelmia kaupan hedelmatiskilla. Niita on vaikka kuinka paljon eri sorttia, joita en ole koskaan ennen nahnyt!

Tanaan olen ollut reissussa 5,5 viikkoa, ja toinen mokoma on onneksi viela jaljella! Tama Quito alkaakin kohta jo olla nahty, espanjan opiskelu on liian vaikeeta, koko ajan mennaan espanjantunneilla eteenpain kauheeta vauhtia, enka tahdo pysya perassa (ja mulla on yksityisopetus!), perheessa asuminen todellakin kyllastyttaa, ja "toissakin" rupeaa aina loppuviikosta olemaan hermot riekaleilla. Ei todellakaan ole mun hommaa! Joten, innolla odotan jo seuraavia seikkailuja ja paikkoja!

Viikonlopun olenkin lepaillyt, Quiton toista paivaa lukuunottamatta mulla on ollut joka paiva jotain menoa, joten eilen en tehnyt mitaan. Nautin kodin hiljaisuudesta, meita oli vain mina ja William, lueskelin, tein sikavaikeat espanjanlaksyt, juttelin Williamin kanssa ja kattelin pari tyttojen ostamaa elokuvaa.

Jos tykkaa romanttisista draamoista voin suositella "Remember Me" elokuvaa, jonka loppu olikin hyvin yllatyksellinen! Katsoin myos Coenin veljesten elokuvan "A Serious Man", ja vaikka olenkin Coenin veljesten elokuvien fani, tuo elokuva ei oikein iskenyt.

Willaimin piti eilen hakea meille paivallinen kiinalaisesta ravintolasta. Han ei koskaan halua jattaa taloa tyhjaksi, ja yleensa han on kaynyt asioilla silloin kun taloudenhoitaja on paikalla, tai suurin osa meista vapaaehtoisista on paikalla. Eilen han yritti saada poikaansa tulemaan talolle siksi aikaa, kun kay hakemassa ruokaa, mutta poika ei paassyt. Han sitten jatti mut reiluksi puoleksi tunniksi yksin, mutta vannotti ensiksi etten saa paastaa ketaan millaan verukkeella sisaan, ja jos joku sanoo etta talo palaa, niin mun pitaa haistaa savu ensin :-)

Kun William palasi, han sanoi etta kiinalaisessa ravintolassa oli ollut keittiopalo 5 min ennenkuin han oli tullut sinne. Ja han kertoi myos etta Pohjoismaat on lahjoittanut Scanian paloautoja Quitoon!

William oli sitten hakenut meille shawarmoja paivalliseksi! Shawarma on arabialainen "wrappi", joka on joko lammasta tai kanaa, ja oli mun suurta herkkua Saudeissa. Valitettavasti en ole koskaan saanut missaan muualla yhta hyvaa, ja vaikka tamakin oli hyvaa, ei se ollut lahellakaan Saudi shawarmaa. Perinteisen Saudi shawarman sisalla on lihan lisaksi ranskanperunoita, suolakurkkua ja valkosipulikastiketta. Mulla on kotona shawarma maustetta, ja mun kotitekoinen versio onkin aika hyvaa, vaikkei taydellinen.

Kuva netista

Ja asiasta kukkaruukkuun, Kemilainen metallibandi Sonata Arctica esiintyi taalla perjantaina. Olisi kylla ollut mielenkiintoista nahda bandi napapiirilta (noh, sinne pain ainakin...) taalla paivantasaajalla! En tieda kuink suosittu bandi on taalla, ovat nakojaan Etela-Amerikan kiertueella, mutta Mindossa yhdella "zip-linen" tyontekijalla oli bandin t-paita paalla!

Taalla kaikilla koululaisilla on koulupuvut. Tama tyttokoulu on ihan meidan kodin vieressa.

Vahan tammoinen sekapostaus talla kertaa...

19.10.2010

Yllatysloma!


Sain eilen tietaa etta tiedossa on 5 paivan loma! Vahan outoa ettei tasta ole mainittu mitaan aikaisemmin. Joka tapauksessa, Pyhainpaivan takia koulut on suljettu ensi to-ke. Tai siis olen 99.9% varma etta torstai on vapaapaiva. Ja toivottavasti on, olen nimittain varannut matkan Amazonille!

Mutta tama tarkoittaa myos sita, etta mun 6 viikon vapaaehtoistyo on loppujen lopuksi vain 3 viikkoa, eli 12 paivaa toita...

Menin eilen matkatoimistoon maksamaan loput Galapagoksen matkasta. Kysyin myos etta paljonko joutuisin maksamaan ekstraa, jos saan oman huoneen hotellissa, jossa vietan risteilyn viimeisen yon. Virkailija soitti ja kysyi, eika mun tartte maksaa mitaan ekstraa, jee!!!

Varasin sitten samalla matkan Amazonin viidakkoon, ihan Colombian rajalle, Lago Agrion lahelle. Mun oli tarkoitus matkustaa pe-ma, mutta ma ei ollut paikkoja, joten menen sitten to-pe. Eika se maailma kaadu jos torstai onkin viela koulupaiva, muut (australialaiset) missaavat "tyopaivia" milloin krapulan, milloin pommiin nukkumisen ym takia...


Ma lennan, koska en halua istua yolla bussissa n 9h. Bussimatkan hinta olisi toki ollut vain $16! Lennot maksaa $140. Lentokentalta jatketaan matkaa viela bussilla, ja loppumatka moottoroidulla kanootilla. Jaan huoneen taas jonkun tuntemattoman naisen kanssa. Hotelli on Samona Lodge.


Olin jo vahan ajatellut jattaa Amazonin valiin, mutta todella kiva paasta sinnekkin. Toivottavasti naen paljon apinoita ja lintuja. Ja jospa olisi vahan positiivisempi viidakko-kokemus kuin Thaimaassa, missa iilimadot meinasivat syoda elavalta...

Kuvat netista.

17.10.2010

El Mitad Del Mundo

Monumentti El Mitad del Mundossa

Eli maailman keskella!

Kaytiin eilen Renanin kanssa El Mitad del Mundossa, eli paivantasajalla. Tai no, paikalla, jota vaitetaan paivantasaajaksi. Oli myos tarkoitus kayda siella oikealla paikalla, mutta se olisi vaatinut vaelluksen alkuperaisvaestoon kuuluvan oppaan kanssa, ja maksanut $25, joten jatettiin valiin.

Olenkin taalla ollessa seilannut etelaisen ja pohjoisen pallonpuoliskon valia, Quito (ja Peru) on etelaisella pallonpuoliskolla, Otavalo ja Mindo pohjoisella.

Aamulla menin ensin taksilla koululle, jossa Renan asuu. Kun odotin taksia, yksi mies kaveli mua vastaan. Jotenkin se naytti oudolta, se katto mua, ja see kaanty takaisinpain, kun olin ohitanut sen. Juuri silloin viereisesta talosta tuli perhe ulos, ja samalla taksi. Jos nain ei olisi tapahtunut, olisin juossut. En tieda odottiko mies vain jotakuta, vai aikoiko se ryostaa mut.

Taalla tulee vainoharhaiseksi, ja kaytankin vain mun Niken vaelluslenkkareita, jotka oli kylla todella hyva ostos, olen niita kayttanyt nyt 4 vkoa putkeen, ja ovat todella mukavat. Niilla paasee sitten tarvittaessa hyvin juosten karkuun...

Mun taallaoloaikana on yhdelta sveitsilaiselta varastettu kamera laukusta, tapotaydessa Ecovia bussissa, ja myos samaisessa bussissa varastettiin yhdelta australialaiselta ipod kadesta!

Ecovia

Ecovia on yksi kolmesta bussilinjasta, jotka kulkevat keskella tieta, omilla kaistoilla, vahan kuten ratikat Helsingissa. Kaistoja kayttavat myos halytysajoneuvot, ja aamusin lenkkeilijat. Ecovialla matka maksaa samat $0,25 kun tavallisilla busseilla, mutta ma en ikina kayta niita. Ne on aina ihan taynna, ja niissa on paljon ryostoja. Maksan mielummin $1-$2 taksimatkan!

Myos australialainen kundi, jonka kanssa tyoskentelen, ryostettiin kun han oli vain ollut 6 paivaa maassa. Kello 20 aikaan, Mariscal Sucren turisti (ja baari)alueella joku tuli ja loi hanta Tequila pullolla paahan ja vei kannykan ja $50. Onneksi ei kaynyt pahemmin.

Ma pidankin mun rahapussukassa, joka on housujen taskussa, vain n $10, loput rahat ja luottokortti on tarvittaessa rintsikoissa! Kameraa kuljetan harvoin mukana.

Koululta lahdettiin taksilla Metrobussin asemalle, joka on samantapanen kuin Ecovia, ja oli ihan taynna. N 20 min kuluttua me tultin Ofelian asemalle, jossa vaihdettiin tavalliseen bussiin. Se matka El Mitad del Mundolle kesti ehka noin 30 min.


Ensin me kaytiin Pululahua tulivuoren reunalla, pohjoisella pallonpuoliskolla, jonne kiivettiin reilu km aika jyrkkaa makea pitkin.








Aurinkotemppeli

Pululahuan kraatteri on 34 neliokilometria, ja yksi maailman suurimpia. Se on myos toinen maailman kahdesta asutusta tulivuorenkraatterista (toinen on Tansaniassa). Nakymat olivat komeat.


Kraatteri


Sielta me mentiin viereisen hotellin ravintolaan lounaalle. Hotellissa on vain sviitteja, ja ruoka oli kallein mita tahan asti olen talla matkalla syonyt. Mutta se oli hyvaa, ja sielta oli samat upeat nakymat kuin kraatterin reunalta!


Hienon ravintolan kyseenalaiset vessaopasteet ;-)



Sitten palasimme El Mitad del Mundoon. Sisaanpaasymaksu oli $2, ja alueella on valtavan monumentin lisaksi museoita, ravintoloita ja matkamuistomyymaloita. Siella oli myos elavaa musiikkia ja tanssiesitys. Ja nain yhden lapsen mun toista!

Molemmilla pallonpuoliskoilla...



Siella me vietettiin pari tuntia, ei kayty missaan museossa tai monumentin paalla, mutta kaytiin lapi varmaan jokainen myymala ;-) Ei me ostettu oikein mitaan, kaikkea saa halvemmalla markkinoilta.







Cuy, eli marsuja. En ole maistanut, ja paatin etten aiokkaan, vaikka olisi kuinka hyvaa. Enhan ma syo kissoja tai koiriakaan...

16.10.2010

Galapagos varattu!


Varasin tanaan matkan Galapagos saarille! Paivat ei ihan riittanyt 8 paivan risteilyyn, joten varasin sitten 5 paivan.


Menin Lonely Planetin suosittelemaan "Happy Gringo" matkatoimistoon, ja siella vierahtikin sitten jonkin aikaa. Ma halusin katamaraanin, mun ystava joka oli Galapagoksella puolisen vuotta sitten suositteli, koska jos myrskyaa (ja marraskuussa voi keinuttaa aika lailla), katamaraani ei keinu yhta paljon kuin tavallinen paatti.

Myyja soitti pariinkin paikkaan, mutta 5 paivan risteily katamaraanilla juuri naille paiville (monet paatit on remontissa/poissa kaytossa loka-marraskuussa) oli vaikea loytaa.

Mutta lopulta paadyin luksuspaattiin (!!!!!), kun ajattelin etta kerranhan sinne vaan mennaan, ja kun kerran menen yksin, niin varsinkin silloin luksus on mukavaa :-)

Paatti on Seaman II, ja jaan hytin jonkun tuntemattoman naisen kanssa. Risteilyn oikea hinta on n $2200, ilman lentoja, mutta ma sain aika hyvan hinnan lentoineen kaikkineen; maksan $1860 (josta lennot n $400), eli n 1330 euroa. Iso lohko budjetista, mutta varmasti sen arvoista!

Eli, laivalla olen maanantai-aamusta torstai iltaan, ja viimeinen yo on hotellissa, eli oikeestaan vain 4 paivaa laivalla. 8 paivan risteilylla olisi tietenkin ehtnyt nahda paljon enemman, mutta tallakin risteilylla kaydaan kaverin suosittelemilla Española ja Floreana saarilla.

Ma lennan Galapagokselle jo perjantaina 5.11, joten vietan ensin kolme yota San Cristobal saarella, josta matka alkaa.

14.10.2010

Mun arkipaivaa Ecuadorissa

Olen nyt ollut kolme paivaa koululla, ja hyvin olen viihtynyt.

Lapsia onkin 15, ja meteli on valilla ihan mieleton! Yksi tytto ja 3 poikaa on aika vileja, niita pitaa komentaa koko ajan. Mutta kaikki on todella suloisia ja ihania.

Mun tavallinen paiva alkaa heratsykellon (tai oikeastaan kannykan) heratykseen klo 6. Sita ennen olen kylla heraillyt jo kerran-pari, yleensa lentokoneen aaneen (taas kerran kentta on ihan lahella, nyt vain muutaman km paassa), ja niiden todella kova-aanisten kanarilintujen metelointiin.

Klo 6.30 aikaan menen alakertaan aamupalalle. Australialaiset nukkuvat yleensa silloin viela. Aamupala on melkein aina samaa, tylsaa valkoista leipaa, mansikka-marmeladia (tai maapahkinavoita- yakkk!), corn flakes muroja ja maitoa (joka on sita pitkaikaista, taalla ei myyda tuoretta maitoa!!!) ja banaani. Joskus on keitettya munaa tai papayaa.

Klo 7 lahden bussille, joka lahtee reilun 5 min kavelymatkan paasta. Pitaa olla tarkkana kun bussi tulee, jos viittaa liian myohaan, se ajaa surutta ohi. Rahastaja roikkuu ulkopuolella ja huutaa ihmisille "rapido, rapido" (vauhtia, vauhtia), jos paljon ihmisia tulee kyytin, paasee myos takaovista sisaan. Ja nopea pitaa olla, bussi lahtee liikkeelle yleensa samalla kun viimeine ihminen nousee kyytiin/kyydista.

Matkan aikana saa tehda toita etta pysyy penkissa. Penkit on liukaita, yleensa muovisia, ilman pehmiketta (kiva istua 45 min kotimatkalla...) ja kuski kiihdyttaa ja jarruttaa koko ajan. Aamuisin ei bussissa yleensa kay myyjia, iltapaivisin kylla. Ma ostinkin pussillisen (varmaan joku 20 kpl) mandariineja tas yks paiva - maksoi $1!

Aamulla rahastaja yleensa keraa maksun jo matkan alkuvaiheessa, kotimatkalla maksetaan kun jaadaan pois kyydista.

Aamulla matka kestaa vain n 30 min. Bussi ajaa koulun ohi, ja pyydan kuskia pysahtymaan koulun eteen, katevaa :-)

Koululla olen n 7.50-7.55 aikaan. opettaja, Rocio, ottaa lapsia vastaan portilla. osa on jo leikkikentalla, ja ma menen sinne, kaikki lapse tervehtii iloisesti, ja moni haluaa koskea.

Sitten mennaan luokkaan, ja ensin kuunnellaan jotain lauluja CD:lta ja tanssitaan niitten tahtiin, tai siis niilla on omat liikeet. Ekana paivana Rocio jatti mut yksin n 10 min heti aamusta, lapset katso mua etta miten pitas tanssia, mutta enhan ma osannut! Pari lasta osas liikkeet, ja yritin sit matkia niita :-)

Sitten ollaan maalattu sormivareilla, opeteltu ulkona kuuntelemaan aania ym tai askarreltu. Siten saavat leikkia ulkona vapaasti n 10 min (!), ja sittn on valipalan aika.

Lapsilla on omat evaat mukana. Joillakin on terveelliet evaat, kuten hedelmia ja jugurttia. Monilla on kekseja. Yhdella pojalla on aina vaan pari Marie-keksia ja juoma. Joillakin on taas ihan liikaa ruokaa. Rocio sitten yleensa vahan jakaa ruokia, "Marie-keksi poika" saa yleensa jonkun muunkin ruokaa. Rocio myos itse syo vahan lasten ruuista!

Rocio on itse 24-vuotias leski, jolla on 3v tytto, mutta tytto ei ole meidan koulussa.

Syonnin jalkeen lapset tekevat palapeleja, joka paiva tahan asti ainakin. Sitten on vuorossa englannin tunti, jota avustamaan tulee Alex, australialaskundi, joka on myos vapaaehtoisena. Siten kello onkin jo 12, ja Alex ja mina mennaan yhdessa kotiin. Lapset menee kotiin klo 12.30-13 aikaan.

Englanin lisaksi, jota on joka paiva, lapsilla on kerran viikossa jumpaa ja kerran viikossa tietokoneoppia(!). Jumppaopettaja on iso, musta Kuubalaisnainen, ja jotkut lapset pelkaa sita. Ma sainkin pitaa jumppatunnin alun kahta lasta kadesta :-) Sitten sainkin juosta parin lapsen kanssa vessaan.

Kotona olen klo 13.30, jolloin on lounas, ja muut ovatkin jo alkaneet syomaan. Ihmettelen kylla ettei voida odottaa 5 min etta ma tulen kotiin!

Lounas oli todella hyvaa silloin ku Anita kokkasi, mutta han on viela 1,5 vkoa Chicagossa, joten aika vahan on tullut syotya viime aikoina. Joskus on ihan hyvaa ruokaa, mutta usein vahemman hyvaa. Riisia on joka aterialla, vaikka olisi perunoitakin. Yleensa on kaksi ruokalajia, kanaa tai lihaa ja kasviksia, ja kalaa. Tai sitten joku muu kombinaatio.

Maanantaisin mulla on spanjaa klo 14-16, silloin en ehdi lounaalle kotiin, sopii mulle! Muina paivina teen joko espanjanlaksyja tai tulen nettiin tai lueskelen. Joskus kattelen Greyn Anatomiaa australialaisten kanssa, ne kahlaa koko sarjaa lapi.

Iltapala on kello 19 ja 19.45 valilla, aika riippu monesta seikasta. Se on tavallista ruokaa, mutta valmiiksi lautaselle aseteltuna, yleensa liikaa... Soisin todella mielellani vain leipaa ja jugurttia iltapalaksi, mutten ole viittinyt sanoa. No, tanaan aion ostaa jotain juustonsukusta aamupalalle!

Syonnin jalkeen menen suihkuun, veden olen lammittanyt tuntia ennen. Kerran-pari viikossa pesen nyrkkipyykkina semmoiset vaatteet (rintsikat, valkoiset vaatteet ym) jota en uskalla antaa Ofelialle pestavaksi.

Sitten luen klo 21.30 asti, jolloin yleensa alan nukkumaan. Eli todella kaavamaista elamaa taalla :-)


Tassa viela kuvia kampasta. Kuvat otettu nopsaa ja salaa, paivalla, kamppa on todella pimea! Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi.

Sisaankayynti on suoraan edessa. Sisaankaynnin vieressa, heti oikealla, on olohuone, vasemmalla on vessa ja toinen sisaankaynti.


Olohuone. Sen vieressa on tyohuone.


Ruokailuhuone, jonka katto on auki ylakertaan. Kaappi on taynna kiinalaisia astioita. Poydan keskiosa on pyoriva, kiinalaiseen tyyliin, jota kaikki ylettyisi ruokiin. Katevaa! Peralla nakyy australialaisten (ja mun) olohuone, ja sen peralla aamiaishuone.


Tuon pienen poydan aaressa me kaikki 5 vapaaehtoista syodaan iltapala. Uunin vieresta paasee apukeittioon, jonka katto on osittain auki, vahan niinkuin sisapiha. Papukaija asuu paivisin siella. Yoksi se menee apukeittion peralla olevaan pesutupaan.

11.10.2010

Zip-lining through a cloud forest in Mindo


Toi oli vaan niin hyva otsikko englanniksi, etta oli pakko laittaa se :-)

Eilen olin siis koulun jarjestamalla reissulla Mindossa, 2.5h ajomatkan paassa Quitosta. Meita oli talla kertaa isompi ryhma: 12 + kuski ja William opettaja. Meidan ryhma oli hyvin kansainvalinen; 2 saksalaista, 2 sveitsilaista, 2 USA:laista, tanskalainen, englantilainen (Cambridgesta!!!), ranskalainen, italialainen ja japanilainen. Ja mina!

Mindo on pieni kyla pilvimetsassa (tassa enemman englanniksi). Pilvimetsassa kasvillisuus on matalammalla kuin sademetsassa ja siella ei sada yhta paljon. Alue on usein pilvien sisalla.

Me ajettiin vuoria ylos ja alas, ja tosi nopsaa alkoi olla todella vehreaa. Ensin me mentiin "perhosfarmille", missa kasvatettiin perhosia, myos vapauteen.

Siella oli kuumaa, kosteaa ja paljon erillaisia perhosia. Me saatiin valita englanninkielinen tai espanjankielinen opas, ma valitsin englanninkielisen... Ensin opas naytti meille perhosia kotiloissa. Niita oli vaikka minkalaisia, jotkut naytti ihan vihreilta lehdilta, toiset kuolleilta lehdilta, ja jotkut jopa sadepisaroilta.

Erillaisia (elavia) kotiloita

Siella oli myos valtavia, upeita, sinisia perhosia. Kun laittoi banaania sormelle perhonen tuli kateen. Mun ei tarvinnut, ilmeisesti mun turkoosi t-paita houkutteli perhosia, parhaillaan mun paalla oli kolme perhosta!

Banaani on perhosten herkkua


Suosittu paita

William, mun eka opettaja ja meidan opas

Kammenen kokoinen perhonen

Perhonen on espanjaksi mariposa

Renan ja valtavat lehdet


Sielta me jatkettiin matkaa luonnonpuistoon, jossa me laskeuduttiin aika pitka matka vesiputoukselle. Aurinko oli mennyt pilveen, mutta edelleen oli aika lammin. vesiputouksella me katteltiin kun jotkut paikalliset kundit hyppivat todella korkealta alas jokeen. Jotkut meidan ryhmasta oli ollut uimassa, mutta vesi oli ollut todella kylmaa.


Tata "liaanilla" keinumista ma en kokeillut




Paluumatkalla sitten kiivettiin, ja kiivettiin. Mulla oli ihan hiki, mutta tanskalainen tytto paleli edelleen, uinnin jalkeen. Silla ei ollu uikkareita, joten sen alusvaatteet oli ihan marat. Ma sitten lainasin sille mun neuleen, en todellakaan tarttenu sita, ja oli mulla autossa takkikin.

Sitten oli vuorossa reissun kohokohta. Me mentiin "zip lining", eli liu´uttiin vaijerien varassa metsan lapi. Pepun ja reisien ympari meni valjaat, jotka kiinnitettiin vaijeriin, ja siina sitten "keinuttiin". Meilla oli myos kyparat paassa ja erikoishanskat kadessa.

Taa ei ollut se missa me mentiin, taa oli joku "halpis"

Kohta lahdetaan!

Iiik, nyt jannittaa...

Nyt mennaan!

Kohta se on jo ohi...

Ensin yksi tyontekija liukui, ottamaan meidat vastaan ja toinen lahetti. Nama liukuivat aina ylosalaisin ja miten sattuu :-)

Matka oli yhteensa 1000m, kolme eri patkaa. Ensimmainen oli lyhyin, ja sillon piti vain pitaa molemmin kasin kiinni "omasta vaijerista". Ei mua kauheesti pelottanut, mutta ensimmainen patka meni kylla niin nopsaa etten ehtinyt edes ajatella paljon mitaan. Sitten ehdin jo luulla etta tormaan vauhdilla puuhun, ensimmaisen patkan paassa, mutta hyvin mut pysaytettiin ennen sita!

Sitten jouduttiin kiipeamaan jonkin matkaa ylospain, olikin aika rankkaa kaikkine varusteineen. Nyt meidan piti pitaa toinen kasi vaijerissa, jota pitkin liu´uttiin, jotta olisi tarvittaessa voinut jarruttaa. Yksi meni niin hitaasti, ettei meinannut pasta loppuun asti. Ma pelkasin tata, en olisi varmaan ikina jaksanut vetaa itseani "maaliin" kasivoimin, joten ma liu´uin aika nopeasti. Ne jotka eivat olleet ollut mukana sanoi etta ma liu´uin varmaan nopeimmin :-)

Ehdin ma jonkinverran ihailla upeita maisemiakin! Kokemus oli todella mahtava, ja maksoi vain $5! Olisi niilla ollut 3000m matkakin, mutta siihen olisi mennyt noin tunti, joten me ei voitu menna sita, kun aika oli kortilla. Mutta menen uudestaan, jos joskus viela tammoinen mahdollisuus tulee.

Sitten me syotiin lounas (klo 15.30 aikaan...) yhdessa kivassa hostellissa. Ruoka oli todella hyvaa, suurin osa meista soi kirjolohea.


Sitten ajettiin kotiin. Kaikilla muilla oli jo vahintaan pitkahihaiset paalla, joillakin jopa takit, ma olin edelleen t-paidassa, eika mulla ollut yhtaan liian viilea. Olin tainnut ylikuumettua. Tanskalaisen onneksi ;-)

Me ajettiin valilla pilvien lapi, ihan kuin sumussa, mutta valilla ei nahnyt kun varmaan metrin eteenpain. Onneksi kaikilla vastaantulevilla autoilla oli valot paalla!

Kotona oltiin, hyvin vasyneina, klo 19.30 aikaan, kaksi tuntia aikatauslusta myohassa. Olisin voinut kaatua samantien sankyyn, mutta piti odottaa tunti etta suihkuvesi lampiaa...