19.8.2010

Kotisairaanhoitoa



Viikonlopun työt meni ihan kivasti, suurin osa potilaista asuu siis vanhainkodin alueella, palveluasunnoissa. Perjantain ja sunnuntain iltavuoroissa olin yksin vuorossa (vanhainkodilla on oma henkilökunta), ja lauantaina meitä oli kaksi, mutta silloin toinen hoitaja ajoi, mä olin vanhainkodin alueella.

Maanantaina sain ajaa, eli mä otin ”firman” auton, ja ajoin potilaitten luo, eli oikeaa kotisairaanhoitoa. Vähän jännitti kuinka löydän potilaitten luo, koska siitä oli jo viikko, kun ENSIMMÄISENÄ päivänä olin kierroksella mukana. Kadunnimiä ja talonnumeroita ei siis ole.


Työauto





Ensimmäiset kaksi potilasta tiesin hyvin missä asuivat, toisen luona olin myös ollut iltavuorojen aikana. Kolmaskin löytyi aika helposti, ajoin ensin vähän ohi, mutta sitten muistin missä talo oli.

Sitten piti ajaa pidemmälle, ja maisemat oli tosi upeita, aurinko paistoi ja oli vaikea keskittyä minne pitää mennä, kun vain ihailin maisemia. Luulin että seuraava paikka olisi pidemmällä, ja mulla oli myös kuva päässä missä se oli, mutta ajoin täysin ohi!

Kun tulin sitä seuraavan potilaan luo, tiesin että olin ajanut ohi. Soitin toiselle hoitajalle ja kysyin missä edellinen paikka oli, ja olin kuulemma ajanut reilusti ohi. Hän suositteli että menen vielä seuraavankin potilaan luo, ja sen sijaan että ajan saaren ympäri, käännyn seuraavan potilaan jälkeen, ja palaan. Vähän harmitti se, etten päässyt ajamaan saaren ympäri!


Kalankasvatusta

Seuraavan potilaan talon (ja kissan!) muistin hyvin, mutta en yhtään missä kohtaa. Näin yhden miehen korjaamassa autoa tiensivussa, ja kysyin häneltä, josko hän tietää missä se ja se asuu. Mies vastasi että kyllä, sinne on n 7 km, ja selitti kuinka siinä tulee ensin 60km/h kyltti, sitten seurakuntatalo ja talo on juuri ennen mäkeä. Aika hyvin! Sinne oli kuin olikin 7 km, ja löysin helposti perille =)







Kun sitten palasin välistä jääneen potilaan luo, näin talon kaukaa, eikä alue ollut ollenkaan kuinka olin päässäni muistanut. Mutta sitten en löytänyt tietä joka johti talolle, joka kökötti poukaman nokassa. Hetken etsittyä löysin kuitenkin perille.

Sitten jatkoin matkaa toiselle saarelle, sinne pääsee siltaa pitkin. Siellä kävin kahdessa talossa, jotka sijaitsivat ihan vierekkäin. Sitten olikin lounasaika! Olin todella nauttinut aamusta!

Iltapäivä oli pääasiassa paperihommia, lääke-dosettien laittoa ja lääkejakoja vanhainkodin alueella.

Tiistai olikin sitten aivan kauhea päivä! Mä olin ainoa sairaanhoitaja palvelutaloilla ja jouduin ottamaan pääpuhelimen. Ja se soi koko ajan. Välillä, varsinkin jos joku potilas soitti, en ymmärtänyt mitään. Onneksi perushoitaja, joka oli kansa mun alueella, on työskennellyt kotisairaanhoidossa lähes 20v, joten sain häneltä tosi paljon apua.

Joka tapauksessa, päivä oli tosi kiireinen, enkä edes ehtinyt tehdä kaikkea mitä olisi pitänyt, jouduin jättämään jotain iltavuorolle. Tiistain jälkeen oli fiilis etten osaa mitään, enkä enää ikinä tee mitään muuta kuin leikkaussaliduunia!

Keskiviikkona sain taas ajaa, ja otin kameran mukaan =) Löysin hyvin kaikkien luo, kaikki potilaat eivät olleet samoja kuin maanantaina. Ja tällä kertaa ajoin saaren ympäri!







Kaksi potilasta piti suihkuttaa, yleensä kotipalvelu suihkuttaa potilaat, mutta jos potilaalle tarvitsee myös tehdä jotain sairaanhoidollista, me suihkutetaan samalla.

Ensimmäisellä potilaalla oli ihan minimaalinen kylpyhuone. Ja mua varoitettiin että siellä tulee todella kuuma. Ja niin tuli, mulla oli niin kuuma että hiki oikeasti valui tippoina kasvoista… Toisella oli onneksi iso kylpyhuone, eikä mulle tullut IHAN yhtä kuuma!

Tänään meitä oli onneksi kaksi sairaanhoitajaa, ja yksi sairaanhoidonopiskelija palvelutaloilla, joten sekin päivä meni hyvin, eikä mun tarvinnut ottaa ykköspuhelinta. Eiköhän viikonloppukin mene ihan kivasti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti