6.3.2010

Kohta menee hermot...



Nyt alkaa pikkuhiljaa todellakin mennä hermot tämän byrokratian kanssa täällä. Eilen yritin, tuloksetta, avata pankkitiliä. Lopetin jo klo 11.45, joten lähdin kaupungille (en Tukholmaan, vaan Upplands Väsbyhyn).

Ensin menin Nordeaan, jossa mulla oli viimeksi tili, eli 3 vuotta sitten. Siellä erittäin epäavulias virkailija sanoi suoraan, ”ei, ei käy, pitää olla kirjoilla Ruotsissa, säännöt on muuttunut, ei sillä ole mitään merkitystä vaikka sulla on tili Nordeassa Suomessa (jota en koskaan käytä, mutta auttoi viimeksi avaamisessa)…” Mulla oli silti mukana passi, työsopimus, palkka-kuitti ja ensimmäinen palkkashekki.

Sitten menin Handelsbankeniin, jossa oli ihme turvaovet. Ensin painettiin nappia ja ovi aukesi, sitten piti odottaa ”tuulikaapissa” että ovi sulkeutui, ja sitten vasta sisäovi aukesi! Siellä oli paljon ystävällisempää ja avuliaampaa palvelua (sanoin sen myös niille), kehottivat menemään Swedbankiin, joka on sairaalan pankki, hekin auttavat yleensä ulkomaalaisia joiden työpaikan firma on heidän asiakas.

Koska pankki sijaitsi pienen matkan päässä, ja mulla oli jo kauhea nälkä (ja näin Subwayn, jota en ollut ennen huomannut) ja otti niin päähän, päätin jättää asian ensi perjantaille.

En myöskään ole vielä saanut verokorttia. Viiden viikon odotuksesta huolimatta. Olin päättänyt soittaa verotoimistoon perjantaina, mutta päätin että se on työasia ja soitan töistä, työaikana, joten jääköön maanantaille, koska en ehtinyt eilen soittamaan.

Työviikko on muutenkin ollut todella raskas. Meille tuli uusi vakituinen leikkaussalihoitaja töihin, ja hän ei ole työskennellyt leikkaussalihoitajana yli kymmeneen vuoteen.

Meidän toinen leikkaussalihoitaja perehdyttää häntä (tän viikon yleiskirurgia ja urologia saliin), ja mä olen joutunut olemaan koko viikon raskaassa (vähintään henkisesti) ortopedia salissa. Ma ja pe oli käsi- ja jalkakirurgiaa, kirurgi on hidas perfektionisti ja leikkaukset on erittäin tylsiä. Ti-To oli polvia, joka päivä yksi ACL (eturistisiteen korjausleikkaus, tältä kirurgilta kestää Endobutton menetelmällä n 1h 45 min). ACL on kyllä ihan kiva ja mielenkiintoinen leikkaus, ja mä saan poratakin, mutta kirurgi on hankala tyyppi, ja ACL:n jälkeen on vielä 5 polventähystystä! Onneksi joka päivä peruuntui yksi! Kirurgi oli kyllä kuulemma kehunut mua kovasti pomolle, mutta raskasta joka tapauksessa.

No, tänään mennään Maggien kanssa Marialle, ensin mennään kävelylenkille aurinkoon, ja illalla on Melodifestivalenin semifinaali. Mikä ei siis mua kauheasti kiinnosta, mutta hyvä ruoka, juoma ja seura kyllä =)

Kun kävin eilen Systembolagetissa, eli paikallisessa ”Alkossa”, kysyttiin multa taas papereita. Ja ostin vain 4 siideriä, ikäraja 20v! Olen nyt käynyt vissiin 3 kertaa ”Systemissä”, ja kaksi kertaa on kysytty papereita, heh!

Ruokakaupastahan täällä Ruotsissa saa vain 3.5% asti , juomat jotka sisältää sitä enemmän alkoholia pitää käydä hakemassa ”Systemetistä”. No, maassa maan tavalla, Englannissahan saa alkoholia ihan ruokakaupasta!

Täällä muuten on ”Systemissä” viinit lajiteltu hintaryhmien mukaan (tyyliin 5-10 euroa) ei maittain. Todella ärsyttävää ja hankalaa kun etsii tiettyä viiniä, jos ei ole varma mihin hintaryhmään se kuuluu.

Mutta, silloin kun olin Ruotsin länsirannikolla töissä 10 vuotta sitten, oli niitten ”Systemet” vielä ärsyttävämpi, piti nimittäin tilata tiskiltä. Ei siis saanut itse katsella pulloja jne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti