Vielä vähän Englantia

Tässä pieni lisäpostaus Englanninsta, pääasiassa vaan ruoka- ja ostosjuttuja :-)

Mun lemppari sandwich Englannin vuosina oli kana-maissi-majoneesi, ja pitihän sitä taas maistaa. Ihan hyvää oli, ja bonuksena tumma leipä!

Ihana lounas sushi-baarissa, jossa annokset kulki ohi liukuhihnalla, ja lautasen väri määräsi hinnan.

Tämä oli hieman erikoinen kahvila, jossa kaikki seinät oli täynnä omistajaperheen valokuvia, siis hääkuvista koulukuviin, ja siellä oli myös kolme kissaa.

Tilasin "milkshaken", eli pirtelön, ja se olikin todella perinteinen, eli vadelmanmakuista maitoa, jota oli hieman ravistettu, eikä se edes ollut jääkylmää...

Kyllä oli Marimekon serveteillä hintaa, eli 5,50€, mutta onhan se kiva että niitä myydään ulkomaillakin

Pimmsiä juodaan perinteisesti Wimbledonilla, ja join tätä herkkujuomaa pariinkin otteeseen

Tuliaisia siskonlapsille

Itselleni ostin kuusi t-paitaa, ja tämä oli niistä mun lemppari! Eiköhän niillä pärjää vähän aikaa...

Tänä talvena palelin todella paljon, varsinkin sohvalla telkkarin ääressä, joten päätinpä ostaa kuumavesipullon

Englannissa asuessani ostin alusvaatteet Marks&Spencerillä, ja nyt ostinkin sieltä 10 paria alkkareita, ja uusin samalla lähes koko "varaston" 

Cheddarista tuli ostettua muutama paikallinen siideri, noi kaksi isompaa tuli juotua perjantaina kun oltiin risteilyllä, ja voin sanoa että ei kyllä ollut yhtään hyviä!

Piti kokeilla tämmöistäkin, siinä on mausteet ja resepti kanaa ja perunoita varten.

Paluumatka bussilla meni kivasti kun katselin elokuvaa iPhonesta. Ihan hyvin pystyi katselemaan, vaikka ruutu kovin pieni onkin.

Sorry vaan että kuvatekstit on miten on, bloggeri ei todellakaan ollut yhteistyöhaluinen tänään...

Englannin reissu

Näitä klassisia puhelinkoppeja näkyi vielä aika paljon, ja näköjään niistä voi myös lähettää tekstiviestejä ja sähköpostia!

Lauantaina, hyvin aikaisin, oli lähtö lentokentälle. Olin matkalla englantiin, Saudiaikaisen ystäväni Julien luo. Oli täysin sattumaa, että siitä oli lähes päivälleen 15-v kun lähdin Englantiin ensimmäisen kerran töihin. Ja tänä vuonna olisi kulunut 10-v siitä kun viimeksi kävin Englannissa, joten johan se olikin aika käydä siellä.

Lensin taas Norwegianilla, johon olen kyllä hyvin tyytyväinen, eikä vähintään hinnan takia :-) Kone oli siisti, penkit nahkaa, ja tämän vuoden loppuun mennessä kaikissa koneissa tulee olemaan ilmainen wifi! Kapteeni ja perämies oli norjalaisia, ja matkustamohenkilökunta ilmeisesti kaikki virolaisia.

Ennenkuin päästiin lentoon, oli taas vuorossa jäänesto, de-icing. Muistan kun lähdin Englantiin töihin, enkä ollut moisesta koskaan edes kuullutkaan. istuin koneessa muina miehinä, katsoin ikkunasta ulos, ja luulin että vierenen kone paloi, kun se "savusi" niin. Hetken ehdin ihmetellä miksei kukaan reagoi mitenkään, kunnes koneen takaa tuli auto jossa luki de-icing, ja silloin tajusin :-)

Jokatapauksessa, nyt on varmaan käytössä jotain paljoin ekologisempaa ainetta, koska tämä kesti paljon kauemmin kuin ne muut aikaisemmat kerrat. Eli, kesti varmaan 10-15 min, kun muistaisin sen aiemmin ollut ohi n 5 min. Ensin n ruiskutti jotain oranssia ainetta, sen jälkeen vihreetä. Kun lähdimme rullaamaan, tuli joku siivousauto vielä siivoamaan maasta niitä aineita.

Lento meni ihan kivasti, vaikkei meidän koneessa wifiä ollutkaan. Kolme tuntia on mielestäni raja, jolloin lento on vielä suht miellyttävä, siitä pidempi alkaa jo olla aika puuduttavaa...

Gatwickin kentältä otin sitten suoran bussin Bristoliin. Matkan piti kestää 3h, mutta ruuhkien takia se kesti n 3,5h. Oli ihan kiva katsella englantilaista maaseutua.

Bristolissa Julie oli vastassa, ja ajettiin saman tien Clevedoniin, rantakaupunkiin n 30 min ajomatkan päässä, johon Julie oli muuttanut muutama päivä aiemmin. Clevedonissa käytiin pitkällä "laiturilla" (pier), tuuli kovaa, mutta Wales näkyi selvästi taustalla. Sitten mentiin iltapäiväteelle kahvilan terassille josta seurasimme auringonlaskua, ja minä ihmettelin miten paljon palmuja olin jo nähnyt!

Illalla käytiin vielä syömässä erinomaista kiinalaista Julien kämppiksen kanssa, ja pubissa yksillä. Sitten nukutti jo kivasti.

Clevedonin vanhin katulamppu, mutta en kyllä muista kuinka vanha. Oli hyvin sumuinen ilta, kuin jostain kauhuelokuvasta, ja ilmeisesti tuossa kuvassakin näkyy vähän sumua

Seuraavana aamu oli kirkas ja aurinkoinen. Lähdettiin Cheddar Gorgeen, Cheddar-juuston syntysijoille.

Kylässä mentiin ensin kiertoajelulle, sitten käytiin luolissa, maistelemassa cheddar-juustoja (nam!) ja maisteltiin myös paikallisia siidereitä (mm sameaa "cloudy" Scrumpy siideria kuumana!).

Jos katsoo oikein tarkaan, näkee kiipeilijöitä (klikkaamalla saa suuremmaksi)

Tässä luolassa asui ihmisiä vielä joskus 60-70-luvulla.

Cheddar-juustoja ikääntymässä luolassa

Aurinko paistoi ja avoautoja oli todella paljon liikkeellä. Myös ihmisiä pelkissä shortseissa ja t-paidoissa. Niin lämmin ei kyllä todellakaan ollut!

Lounas syötiin auringossa, pubin terassilla, ilman takkeja. Ihana kevät <3

Kun asuin Englannissa, oli tämä annos, eli Fried Scampi (friteerattu katkarapu) yksi lemppareitani. Oli edelleen ihan hyvää, mutta paikallisella cheddarilla kuorrutettu valkosipulileipä oli ihan taivaallista!

Maanantaina oli vuorossa "roomalainen" kaupunki Bath. Ajoimme upean Cotswoldin maaseudun ja idyllisten pikkukylien halki. Tämä oli sitä oikeaa Jane Austen maata, hän vietti pitkiä aikoja Bathissa.


Tässä pieni videopätkä matkalta Bathiin. Kylläpä oma ääni taas kuulostaa kauheelta...

Wikipedia kertoo Bathista seuraavaa:

"Bath on Lounais-Englannissa sijaitseva 80 000 asukkaan kaupunki, joka on tunnettu kolmesta kuuman lähteen ympärille rakennetusta kylpylästään. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät Bathista pitävät sitä roomalaisena kylpylänä, mutta eräät maarakenteet on luultavasti rakennettu kuuman lähteen ympärille jo ennen roomalaisten saapumista. Kuumien lähteiden veden ajateltiin auttavan moniin vaivoihin. Elisabet I:n aikakaudelta (n. 1550) Yrjöjen aikaan (n. 1830) tämä matkailukeskus oli vauras paikka. Siellä on paljon esimerkkejä hienosta Yrjöjen aikakauden arkkitehtuurista, ja kaupunki kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon."

Me kävimme luostarikirkossa, kiertoajelulla, antiikkisessa roomalaisessa kylpylässä, vähän shoppailemassa, lounaalla hienossa Pump Room ravintolassa ja iltapäiväteellä (paitsi että join herkullisen, kuuman Bailey's kaakaon) Bathin vanhimmassa rakennuksessa, Sally Lunnissa.

Nämä talot olivat rakennettu ympyrään, ja keskellä oli vihreä puisto

Vesi höyrysi roomalaisessa kylpylässä

Sally Lunnsin ulkopuolella, me juotiin "Jane Austen" huoneessa

Sitten oli vuorossa Bathin kohokohta, kuuman lähteen ylle rakennettu Thermae Spa kylpylä. Eli, kylpylän vesi on lähteestä tuleva, +46c mineraalipitoinen vesi. Siellä sai olla max 2h, ja oltiin se kyllä minuutilleen. Oli aivan ihana vain kellua lämpimässä vedessä.

Nämä kaksi kuvaa brosyyristä, sorry

Yleisessä käytössä oli kaksi allasta, yksi isompi sisällä ja vähän penempi katolla. Oli huikeaa olla kattoaltaassa auringonlaskun ja pimeän aikaan, ilma oli hyvin kylmää ja tihkutti, ja vesi ihanan lämpöistä. Näkymät olivat hienot, mm valaistu luostarikirkko. Oli melkein surrealistista, kun välillä poreet oli päällä, ja kun vesi höyrysi, niin näytti siltä että se kiehui :-) Mutta, oli todella rentouttavaa pitkän päivän päätteeksi.

Bathissa olisi myös ollut Jane Austen museo, jossa oli tarkoitus käydä, mutta aika ei vain riittänyt kaikkeen.

Tiistaina oli vuorossa käynti Julien selkäspesialistilla Bristolissa, kuulemassa tuomion että leikataanko hänet. Oli ihan kiva taas käydä englantilaisessa sairaalassa, jos mulla oli mitään himoja työskennellä taas Englannissa, niin eipä ole enää... Mutta, kirurgi oli komea, ja päätös oli ettei leikata ainakaan vielä, ensin kokeillaan kortisoonia.

Kahvilla mun lempikahvilassa, Starbucksissa

Sitten jatkettiin matkaa isoon ostoskeskukseen, missä shoppailtiin lähes koko päivä. Jalat oli ihan poikki, mutta löytöjäkin tuli tehtyä. Niistä myöhemmin. Illalla mentiin vielä Julielle, jossa Julie kokkasi ja vietettiin viimeistä iltaa rauhallisesti.

Keskiviikkona oli sitten lähtö kotiinpäin. Hieman haikein mielin, Englanti oli niin tuttu, ja oli ihana puhua taas englantia. Mutta reissu oli myös aika rankka, kun meillä oli niin paljon ohjelmaa, joten ihana päästä kotiin lepäämään :-) Mutta ihan huippu reissu oli!

Kotia kohti

Ja niin häämöttää tämänkin, todella ihanan, loman loppu, mutta sitä ennen vielä pari tuntia shoppailua lentokentällä.

London calling

Olen Lontoossa, jossa odottelen bussia Bristoliin.

Ja kävin syömässä Full English Breakfastin. Ilman papuja ja makkaraa... Ihan hyvää oli, mutta yksi kerta kyllä riitti tälle matkalle!